Kilpailu luo hyvinvointia

Kun kivikauden kolli aikanaan ajeli nelikulmaisilla
kärrynpyörillä kolisevin akselein villisikojen ja tyttöjen perässä, hän halusi
vain yhtä asiaa: päästä lujempaa. Saada enemmän villisikoja ja hurmata
vauhdillaan hirvennahkaan verhotut neitokaiset.

Innovatiivisin luolamies keksi ja uskalsi ottaa pikkuisen
pois neliöpyörän terävistä kulmista ja huomasi, että vauhti kasvaa. Hän oli
kunkku ja pärjäsi parhaiten. Pian hänen kilpailijansa keksi ottaa hieman
enemmän. Ja kun taas seuraava keksi ottaa vielä enemmän, niin pikkuhiljaa
kollien keskinäisen kilpailun tuloksena syntyi pyörä.

Se keksittiin kilpailun, ei valtion innovaatio-ohjelman,
tuloksena. Ja paremmilla pyörillä päristelevien suurempia villisikasaaliita ei jaettu
koko kylälle tuloerojen tasaamisen nimissä. Saalis kuului voittajille, eli
niille, ketkä olivat sen ansainneet omalla työllään ja osaamisellaan.

Kaiken sen hyvinvoinnin ja kehityksen, jonka tuloksista tänä
päivänä nautimme ja joka erottaa meidät luomamiehistä, motiivina on ollut
kilpailu – kehitetään parempaa ja halutaan saada enemmän kuin muut. Kilpailu on
lisäksi koodattu ihmisiin geneettisesti, me haluamme kilpailla ja nautimme
siitä. Miksi muuten puolet television ohjelmatarjonnasta on kilpailuja?

Kilpailu on sallittua joka paikassa muualla, paitsi
yhteiskunnassa. Meidän näennäisen tasa-arvoisessa sosiaalidemokraattisessa
yhteiskunnassamme ei ole tärkeää se, että kaikki lähtevät samalta viivalta,
vaan se, että kaikki tulevat yhtä aikaa maaliin.

Kun tekemistä ja päätöksiä ei ohjaa markkinat, vaan yhteiskunnan
tasa-arvon nimissä tekemät keinotekoiset mekanismit, syntyy epätervettä
kilpailua. Kilpailua, jonka pelisäännöillä pärjää ainoastaan koto-Suomessa – ei
kansainvälisillä markkinoilla. Ja tämä samaan aikaan, kun tarvitsisimme
kipeästi uutta vientivetoista yritystoimintaa.

Pohjoismaisten kilpailuviranomaisten
5.3.2013 julkaisemassa yhteisraportissa ”A Vision for Competition – Competition
Policy towards 2020” korostetaan tehokkaan kilpailupolitiikan ja vapaan
kilpailun edellytysten valvonnan merkitystä talouskasvun ja hyvinvoinnin
turvaamisessa. Huomiota kiinnitetään erityisesti innovaatioihin ja kilpailun
merkitykseen julkisten palvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun
edistämisessä.

Silti vapaan kilpailun merkitystä
yhteiskunnalle vähätellään milloin eriarvoisuuden kasvulla, milloin
ympäristöasioilla ja milloin milläkin. Mutta tosiasiassa se on ainoa mekanismi,
jonka seurauksena syntyy parempia suoritteita ja kaikkien elintaso ja sitä
kautta hyvinvointi kasvavat. Myöskin niiden, jotka eivät itse pärjää
kilpailussa.  

Tästä huolimatta meillä on akateemisina
vaikuttajia joukko professoreita ja vallassa poliitikkoja, jotka kilvan
selittävät teoreettisin argumentein kuinka paha asia kilpailua on. Vaikka
tosiasiassa heille se paha ei taida olla kilpailu, vaan sen voittaminen –  jos kaikki ei voi voittaa, niin kukaan ei saa
voittaa. Aikamme tasa-arvoa.

tuomoluoma

Olen helsinkiläinen liike-elämän pitkän linjan ammattilainen. Minulla on ollut tilaisuus olla monessa mukana, kohdata elämää ja sen monimuotoisuutta monelta eri kantilta. Eniten minua kiinnostaa ympäröivän maailman muutos: miten pystymme luopumaan vanhoista tavoistamme ja saavutetuista eduistamme, kun joudumme kohtaamaan aivan uudenlaiset olosuhteet elää ja tehdä töitä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu