Puolen miljardin polkupyöräsilta vol. II
Kun neljä vuotta sitten kuntavaalien alla kirjoitin tällä otsikolla, sain todella paljon kuraa niskaani, koska kuulemma liioittelin sekä käyttötarkoitusta että varsinkin kustannuksia. Nyt rohkenen sanoa, että saatoin olla aika oikeilla jäljillä.
Kun rakentamista ei ole vielä edes aloitettu, tuli 19.1.2021 tiedote, jonka mukaan rakennuskustannukset ovat jo suunnitteluvaiheessa nousseet 35% – 350 miljoonaan euroon (+tietysti n. 100 M€ varikko päälle). Ja kaupunki itsekin vihjailee, että kustannusarvio tulee nousemaan vielä tuostakin, vaikka suurin budjetin ylitys tulee yleensä vasta rakennusvaiheessa.
Olisiko oikeampi otsikko sittenkin miljardin polkupyöräsilta? Kuka haluaa lyödä vetoa siitä, onko lopullinen lasku yli puoli miljardia?
Olympiastadion ja Länsimetro ovat hyviä esimerkkejä tapauksista, joissa budjetit esitetään alussa tietoisesti (tai tietämättä?) alimittaisiksi, jotta saadaan yhteiskunnan piikin pää auki. Sen jälkeen hanke elää ihan omaa elämäänsä ja kenenkään kontrolloimatta budjettia. Lopputulos yleensä ”yllättää” kaikki. Tuleeko tästä samanlainen? Ennusmerkit näyttävät pahoilta.
Hankkeelle haettiin poliittinen siunaus perustelemalla raitiotien tärkeyttä tulevien asuinalueiden suurella joukkoliikennetarpeella. Siihen kuuluivat silloin Sipoon korvesta lähtien, Vartiosaari ja Laajasalon Stansvikin kalliot.
Nyt kun noiden alueiden suunnitelmat ovat – yllätys yllätys – kumoutuneet tai jääneet toteutumatta, niin ratikan päässä ovatkin Kruunuvuoren ja Vartiosaaren alueiden noin 10 000 sekä Sipoonkorven visioiden jopa 70 000 asukasta vähemmän.
Sen aikaisissa esitteissä ja päätöksenteossa olevassa viestinnässä argumentit olivat vähintäänkin heppoisia (suoraan esitteestä).
”Ennusteiden mukaan raitioyhteyttä Kruunuvuorenrantaan käyttäisi päivittäin 37 000 matkustajaa.”
Heh, aikamoinen väite, koska reitin alueella ei tule todennäköisesti edes asumaan näin montaa asukasta, saati sitten käyttää ratikkaa. Ennuste tarkoittaisi, että jokainen nykyinen ja tuleva Kruunuvuori-Laajasalon raitiotiealueen asukas vauvasta vaarin ja liikuntakyvyttömästä poissaolevaan kävisi ratikalla kerran päivässä keskustassa joka ikinen päivä vuodessa.
”Pyöräilijöiden ja kävelijöiden määräksi arvioidaan päivittäin 3 000”.
Tällä hetkellä kilometrin päässä samansuuntaisella – yhdellä Helsingin vilkkaimmista pyöräteistä – Kulosaaren sillalla, on ainoastaan kesän muutamina vilkkaimpina päivänä tuo 3 000 pyöräilijää päivässä ja vuoden keskiarvo on noin 1 300 vuorokaudessa (perustuu sillalta kerättyyn dataan).
Jokainen ymmärtää pelkästään noista luvuista, miten kyseenalaisiin argumentteihin perustuen päätöksiä on aikanaan tehty. Realismia taitaa olla pikemmin se, että suurimpana käyttäjäryhmänä tulisi olemaan keskustaan töihin ratikalla kulkevat muutama tuhat ihmistä vuorokaudessa.
Mutta tietyille ryhmille poliittisesti tärkeä asia saatiin läpi noillakin tarinoilla.
Samoin, kuin saatiin läpi hankkeen rahoitus aivan täysin epärealistisella budjetilla.
Päätöksenteon pohjana olivat 260 miljoonan (+varikko ja kalusto 100 milj.) euron kustannukset, jotka oli laskettu kyseenalaisin perustein ja huolimattomasti, tärkeää oli vain saada hanke nopeasti hyväksytyksi. Lainaten suoraan hankkeen poliittisessa johdossa olleiden henkilöiden asennetta näihin asioihin eräästä toisesta casesta: ”me päätämme tämän asian ensin, meillä on mandaatti päättää, te tutkijat voitte sen jälkeen tehdä niitä tutkimuksianne”.
Kun nyt sitten Kruunuvuoren 13 000 uutta asukasta (+Yliskylä 5 000) varten rakennetaan puolen miljardin silta, ainakin itselleni suurin kysymys tässä on se, että kuka ja minkä vuoksi sieltä ylipäänsä tulee sitä siltaa pitkin Helsingin keskustaan?
Varsinkin kun Helsingissä on rakennettu juuri lapsiperheiden asiointia houkuttelemaan Itis, Easton, Hertsi, Redi ja Tripla? Mihinkään noista keskuksista ei mennä ensisijaisesti ratikalla ja/tai Kruunuvuoren siltaa pitkin. Ja työpaikat Helsingin keskustasta ovat kadonneet kovaa vauhtia reuna-alueiden yrityskeskittymiin.
Ajan myötä on alkanut epäilyttämään, että onko silta ennen kaikkea tiettyjen poliittisten ryhmien identiteetin pönkittämisen hanke? Fanaattisesti sitä puolustavien poliitikkojen perusteluissa on käytetty sanontoja ”pitää saada merellisen Helsingin symboli ja nähtävyys”, ”saa hyvän vaikutuksen kaupungin skylineen” tai ”hieno kaupunkikuvallinen elementti Olympiastadionin kaltaisesti”.
Katseet kuulemma suuntautuisivat koko maailmasta Helsinkiin samalla tavalla, kuin ne suuntautuvat Australian Sydneyhin joka uudenvuodenyönä.
Oikeastiko?
Tästäkö me veronmaksajat olemme valmiita maksamaan puoli miljardia? Kannattaako tähän hukata tuollaisia summia, kun kaupungilla ei tunnu olevan rahaa homekoulujen kunnostamiseen tai vanhusten säälliseen hoitoon?
Varsinkin kun me oikeasti saamme vain kauniin näkymän pilaavan massiivisen mutta tarpeettoman liikenneratkaisun, joka turmelee peruuttamattomasti kauniin merellisen maiseman Kruunuvuoren selälle kohti Suomenlinnaa.
Helsingin päätöksenteossa tuntuu uhkaavasti ottavan valtaa trumpismin kaltainen politiikka. Esityksiä tehdään tosiseikat sivuuttaen seurauksista piittaamatta, riittää kun on valtaa ja poliittinen mandaatti. Kukaan ei arvioi/välitä kokonaisvaikutuksista, pääasia on, että oma ehdotus etenee ja saa huomiota.
Tämä on ehkä Helsingin järjettömin rakennushanke ikinä. Tämä pitää arvioida uudelleen.
Viherpunikkien röyhkeys on rajaton ja kyky törsätä hulluutta. Ei enemmistö kaipaa pyöräteitä keskustaan. Mitään järkeä ei ole keskustan ahtauteen ja mukulakiville tulla polkupyörällä. Täytyy ison pyörän vipata pahasti kaupungin johdossa, jos näin luullaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuosta tule samanlainen pakkomielle kuin Malmin lentoaseman tuhoamisesta tapahtaui mitä tapahtui.
X
Ilmoita asiaton viesti
Juuri eilen lounastin erään pitkän työuran tehneen toimitusjohtajan kanssa, ja keksin heittää pöytäkeskustelussa kysymyksen: Miksi julkisten hankkeiden budjetti vuotaa aina?
Hänellä oli siihen selkeä näkemys ja lääke: Koska sopimus sallii sen. Jos sopimus on kirjoitettu siten että tässä on urakka ja tässä on hinta, ja sillä hyvä, silloin budjetti ei voi vuotaa. Jos vuotaa, se menee rakentajan tappioksi.
No käytännössä siellä tulee kuitenkin lisätyö-pyyntöjä, jotka myös kasvattavat budjettia. Tahallaan tai tahattomasti ei ole osattu ennalta suunnitella kaikkea kerralla oikein. Jossain kauppakeskuksessa tuli pari miljoonaa kustannuksia lisää juuri, kun oli tilattu 200 kpl vääränlaisia nosto-ovia. Palotarkastaja hylkäsi ne vasta kun ne kaikki oli asennettu. Totta kai se menee tilaajan piikkiin, ei tavaran toimittajan. Tai sitten jotain glyfosaattia löytyy maaperästä, jonka poistaminen käy kalliiksi, tai luonnonsuojelija on tuonut liito-oravan kakkaa alueelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ymmärsin muuttaa pois Helsingistä, niin lienen jäävi vaatimaan mitään stadilaisten päätösten uudelleenarvioinnin suhteen. Muistutan vastustaneeni tuota turhaa siltaa sen verran ponnekkaasti, ettei sitä varmaan mikään estä. Se on kuin luonnonvoima joka tulee varmasti. Ei siinä mitään järkeä ole ja perustelut olivat jo blogissa. Tässä kohtaa on jo helppo sanoa, että pitäkää tunkkinne. Ei ole minun ongelmani enää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole järkeä, mutta et ole mitenkään jäävi sitä arvioimaan.
Ilmoita asiaton viesti
En onneksi ole enää sillan maksumiehenä.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin olisitkin enemmän jäävi, vaikka et silloinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin investointien kustannusten karkaamisen syitä on tutkittu paljon. Mm. Bent Flyvbjergin mukaan julkisen sektorin projektit ylittävät säännöllisesti budjettinsa siksi, että niitä ei toteuteta omalla rahalla, toteuttajilla on jonkinlainen monumenttikompleksi ja että toteuttajat tietävät jo lähtökohtaisesti ettei projekteja hyväksyttäisi realistisilla kustannus- ja hyötyarvioilla. Siksi hyötyjä säännönmukaisesti liioitellaan ja kustannukset arvioidaan tuntuvasti alakanttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilemättä lisääkin syitä on löytynyt; kyvyttömyys, hyvä veli- ja -sisko verkostot aka korruptio.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseisessä sillassa tulee olemaan muitakin ongelmia kuin pelkkä hinta, joka on suorastaan pöyristyttävä, koska silta on melko lailla tarpeeton ja tunneli tulisi maksamaan vain hieman enemmän. Itse asiassa tunnelista olisi enemmän hyötyä, jos se vedettäisiin Suomenlinnan ja Vasikkasaaren kautta Tahvonlahteen.
Suunnitellun sillan korkeus ja jänneväli ovat sitä luokkaa, että syysmyrskyjen aikaan tai todella kovilla pakkasilla siellä ei pahimmillaan liiku kukaan, ei edes raitiovaunut. Jokainen, joka on liikkunut Mustikkamaalla myrskyisällä tuulella tietää sen, että samoissa olosuhteissa avoimella sillalla kävely olisi jo suorastaan hengenvaarallista. Ja Kruunuvuoren selällä tuulee lähestulkoon aina. Älköön kukaan väittäkö muuta, koska suppaan usein juurikin Kruunuvuoren vesialueella ja siten tunnen alueen vallitsevan säätyypin hyvin.
Mustikkamaalta Kalasatamaan johtava reilun 100m mittainen isoisän silta elää melkoisesti jo kohtuullisella tuulella. Kovalla tuulella silta suorastaan keinuu kuin laiva konsanaan.
Miten sitten käyttäytyisi Kruunuvuoren silta?
Entäpä, kun keli on jäätävä? Suolallako silta pidetään kulkukelpoisena?
Ilmoita asiaton viesti
Omien kokemuksieni mukaan, julkisten hankintojen kustannusarvio pitää kertoa piillä, niin päästään lähelle oikeaa loppusummaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vilkaisin hankkeesta tehtyä YVAa ja huomaan, että vaihtoehtona 0 (VE 0) on ollut liityntäliikenteen järjestäminen Herttoniemen metroasemalle kumipyörillä (s. 6).
https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2014-2.pdf
Ei ole siis selvitetty, mitä tapahtuisi, jos bussit korvattaisiin raitiotieliikenteellä Herttoniemeen, jolloin siltaversioon verrattuna tulisi vähemmän uusia raidekilometrejä ja jäisi myös se kallis silta tekemättä. Tästä huolimatta kaikki suunnitellut alueet saataisiin raitiotien vaikutusalueelle.
Siltaversioon verrattuna Yliskylän suunnassa matka-ajat saattaisivat vaihdon kanssa pysyä jotakuinkin samana, mutta Kruunuvuorenrantaan ja Haakoninlahteen mennessä ne kuitenkin todennäköisesti pitenisivät jonkin verran.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kruunusillat#/media/Tiedosto:Kruunusillat.png
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_metro#/media/Tiedosto:Metrohaarukka.jpg
Tällaista ”vartin mutkaa” joku on jo jossain kauhistellut, mutta onko asia sittenkään niin hirveä? Alueet nähdäkseni kuitenkin todennäköisesti rakennetaan ja kysymys olisi lähinnä siitä, hyväksytäänkö tuo ”mutka” vaiko ei. Jos hyväksytään, hyväksyjät muuttavat alueelle ja jos ei, ”hylkijät” vain hakevat asuinpaikkansa toisaalta.
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.15752-9/139750091_3559631297447094_5070803490871856504_n.jpg?_nc_cat=107&ccb=2&_nc_sid=ae9488&_nc_ohc=QnibtZSQhNwAX81QksG&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&oh=6655c6924ef1e285ab6c6efca703ef81&oe=603EEF0E
Kruunusiltojen YVAsta on myös luettavissa, että vasta muun muassa Santahaminan rakentaminen aiheuttaisi metron kapasiteettiongelmia. Toisaalta tällaisen erillisen Laajasalon raitiotieverkon yhdistäminen Raide-Jokeriin näyttäisi kartalta katsottuna onnistuvan.
X
Ilmoita asiaton viesti
Keskustatunneli, Malmin kenttä, kaupunkibulevardit, Hämeentien sulkeminen, miljoonien pyöräkellari rautatieasemalle, jätteen putkikeräysjärjestelmät ja jätehuollon vaikeuttaminen, katastrofaalinen energiaratkaisu, keskustatunnelin rakentamatta jättäminen ja tämä silta… Lista on loputon…
Ilmoita asiaton viesti