Joku tolkku Suomen ratahankkeisiin

Suomeen on suunnitteilla peräti kolme suurta raideliikennehanketta: rata Helsingistä Turkuun, Suomi-rata Helsingistä Tampereelle ja rata Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan. Ratojen rakentamisen hintalappu olisi yli kymmenen miljardia euroa linjauksista riippuen.

Valtiovarainministeriö ja liikenneministeriö ovat tutkineet niiden rahoitus- ja investointimahdollisuudet. Tulos oli tyly.

Ratahankkeiden tulot eivät kattaisi kustannuksia eikä mikään kolmesta hankkeesta nousi liiketaloudellisesti kannattavaksi, kertoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen (HS 25.1.2023).

Ratojen rakentamista on perusteltu matka-aikojen nopeutumisella, mutta esim. uusi Turun rata nopeuttaisi matkaa Helsingistä Turkuun vain kahdeksan minuuttia. Suomi-radankaan matka-aika Helsingistä Tampereelle ei vähenisi merkittävästi verrattuna kunnostetun pääradan matka-aikaan.

Toinen peruste ratojen rakentamiselle on ollut, että ilmastopäästöt vähenisivät. Raportin mukaan hankkeiden ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä olisi jopa 140–330 vuotta. Ylivoimaisesti pisin aika olisi Suomi-radalla. Emme edes tiedä, miten liikumme 330 vuoden päästä. Todennäköisesti nykyisen kaltaiset junaradat ovat silloin auttamattoman hitaita ja vanhanaikaisia.

Suomi-ratahanke on käsittämättömin ja sulaa hulluutta. Helsingistä lentoasemalle menisi rinnakkain kaksi junarataa: maan alla kulkeva Lentorata ja maan päällä jo nyt hyvin toimiva Kehärata. Jos Suomi-rata rakennettaisiin, Vantaan keskus Tikkurila sekä moni muu kaupunki, kuten Kerava, Hyvinkää, Riihimäki ja Hämeenlinna, jäisi sivuraiteille.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ratahankkeiden vuosittaiset kustannukset julkiselle taloudelle olisivat yhteensä keskimäärin 133 miljoonaa euroa 65:n vuoden ajan. Pelkästään Helsingistä ja Tampereelta lentokentälle kulkevia matkustajia tuettaisiin 50 miljoonalla eurolla per vuosi.

Ratojen rakentamisen vaihtoehdot ovat selvät. Junaliikenteen selkäranka eli päärata on kunnostettava kasvavan tavaraliikenteen takia.

Tieliikennettä tarvitaan harvaan asutussa maassa joka tapauksessa, sillä junaratoja ei mene kaikkialle. Huonossa kunnossa olevat päätiet on korjattava ja niistä on jatkuvasti pidettävä huolta. Pitää muistaa, että tulevaisuuden tieliikenne tulee olemaan lähes päästötöntä.

Järkyttävintä on, että ratoja suunnittelevat hankeyhtiöt jatkavat työtään ilman huolen häivää, vaikka päätöksiä ratojen rakentamisista ei ole tehty. Väkisin mieleen tulee kotikaupunkimme Vantaa, ratikan suunnittelu kaavarunkoineen jatkuu, vaikka päätös ratikan rakentamisesta tehdään vasta kesällä.

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on alusta lähtien johdonmukaisesti vastustanut Suomi-radan rakentamista. Syyskuussa kaupunginhallituksessa esitimme hylkäystä, kun muut puolueet kannattivat, että Vantaa jatkaa Suomi-ratahankkeen rahoittamista.

Tuukka Saimen

Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Kai-Ari Lundell

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu