Kehysriihi osa 3 – Suomi joutuu EU:n tarkkailulistalle

Hallituksen kehysriihen tulokset ovat köykäisiä. Vuosikymmenien aikana rakennettuihin rakenteellisen korruption pesäkkeisiin ei uskalleta koskea. Pelko vallan, vaalitukien ja henkilökohtaisen sekä lähipiirin tulovirtojen menettämisestä on liian suuri.

Hallituksen lausumat hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta ja palveluiden pelastamisesta tuleville sukupolville on poliittista jargonia. Totuus on kylmääkin karumpaa.

Suomen tasavalta joutuu EU:n tarkkailulistalle ja sitä ei mikään enää voi estää.

Mitä tarkkailuluokalle joutuminen sitten tarkoittaa? Käytännössä sitä, että hallitus joutuu tekemään uusia sopeutustoimia hyvinkin pian, mahdollisesti jo alku syksystä. Alijäämä voi olla maksimissaan 3 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa noin 9 miljardia euroa.
Kirittävää siis riittää.

EU:n tarkkailulistalle joutumisessa on sentään jotain hyvääkin. Koko julkisen sektorin kenttää joudutaan tarkastelemaan kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea kuntien ja hyvinvointialueiden leväperäisten kustannuksien karsintaa.

Kuntien budjetit ovat paikoin, jopa yli 30 % liian suuria ja hyvinvointialueiden budjetit täynnä turhaa hallintoa. Kuntapoliitikot joutuvatkin ottamaan itseään niskasta kiinni ja pohtimaan kukin tahollaan mitä ovat valmiita menettämään.

Eri asia on sitten se, tuleeko mitään todellisuudessa tapahtumaan. Veikkaanpa, että ei. Suomi on edelleen matkalla kohti konkurssia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu