Tsemppiä Riikka – Kokoomuksen epäisänmaallinen politiikka kuriin

Suomessa konservatiivisen puolueen on haastavaa käydä tasaväkistä kampanjointia perinteisten valtapuolueiden kanssa. Kokoomus sekä SDP ovat laajasti korruptoituneita ja julkinen sektori pyörii täysin rakenteellisen sanktioimattoman korruption varassa.

Valtamediat ovat sidoksissa vanhoihin valtapuolueisiin ja mediat kokonaisuudessaan Suomessa ovat ideologisesti yksipuolisia. Toimittajat ovat entisiä kommunistien lapsia tai juurettomia liberaaleja. Maassamme ei ole ainuttakaan konservatiivista ja perinteistä ihmisarvokuvaa kunnioittavaa mediaa. Konservatiivisten puolueiden etumatka kilpaileviin puolueisiin on valtava ja lähes mahdoton kiriä umpeen.

EU-vaalit toivat lunta tupaan Perussuomalaisille. Syitä ei tarvitse kaukaa hakea. Perussuomalaisten poliittisessa keskiössä ollut EU-kriittisyys unohdettiin täysin vaalinkampanjassa.

Puolueen puheenjohtaja Riika Purra on joutunut kovaan paikkaan. Suomi on matkalla kohti konkurssia Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan vuosikymmenien aikana huonosti hoidetun talouspolitiikan takia. Jo ennestään korkea verotus ja valtava julkinen velka on yhtälö, jota ei pystytä ratkaisemaan nykyisten päättäjien avuilla.

Raidehankkeet nopeuttavat julkisen sektorin lopullista romahtamista

MAL-neuvottelut (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset) ovat pääkaupunkiseudulla loppusuoralla. Keskiössä on Vantaan ratikan rahoittaminen. Valtiovarainministeriö päättää viimekädessä myönnetäänkö Vantaan ratikkaan rahaa.

Hallituspuolue Kokoomus on täysin globaalien kiinteistö- ja rakennusyhtiöiden kontrollissa. Puolueen ehdokkaiden oma etu menee perinteiseen tapaan Suomen edun edelle. Sosialistipuolueet hengittävät pörssiyhtiö Kojamon kassan avulla. Ratikka vapauttaa rahahanat lopullisesti.

Valtiovarainministeri Riika Purra on isojen päätöksien edessä. Lyödäkö nyrkki pöytään ponnettomalle pääministerille vai ei.
Perussuomalaiset läpi maan vastustavat raidehankkeita.

Lue alla oleva Vantaan Perussuomalaisten vetoomus, jotta Vantaan ratikkaan ei myönnettäisi velkarahaa.

 

Vastustamme yhä Vantaan ratikkaa

Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla ”Kaatuuko Vantaan ratikka?” (5.6.2024). Perussuomalaisten Vantaan valtuustoryhmä on johdonmukaisesti koko valtuustokauden ajan vastustanut Vantaan ratikan rakentamista.

Tulevat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset eli MAL-neuvottelut ratkaisevat ajautuuko Vantaa vuosikymmenien taloudelliseen ahdinkoon. Vantaan valtuusto teki ehdollisen päätöksen ratikan rakentamisesta toukokuussa 2023, mikäli valtio osallistuu rakentamisen kustannuksiin 30 % osuudella eli 170 miljoonalla eurolla.

Vantaan ratikka on Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan liikennetaloudellisesti kannattamaton.

Ratikan kannattavuus Vantaan taloudelle laskelmissa perustuu ratikan lisärakentamismahdollisuuksien tuomiin kiinteistötaloudellisiin maanmyynti- ja kaavoituskorvaustuloihin. Kustannuksiksi arvioitiin tulevalle 25 vuodelle 826 miljoonaa euroa ja tuloiksi seuraavalle 40 vuodelle 836 miljoonaa euroa.

Kun ratikkahanketta käynnistettiin v. 2019, väitettiin, että ratikkaa käyttäisi 80 000 matkustajaa vuorokaudessa. WSP Group tarkisti laskelman v. 2022 ja julkaisi uuden raportin ”Vantaan ratikan matkustajamääräennusteet”. Raportin mukaan v. 2030 matkustajia olisi 31 000 vuorokaudessa ja v. 2050 matkustajia olisi 46 000 vuorokaudessa. Ratikkavaihtoehdossa esitetyn kasvun tuoma joukkoliikenne voidaan tarkistetun laskelman mukaisesti hoitaa huoleta runkobusseilla.

Vantaan Ratikan rakentamispäätös ei ole vielä lainvoimainen. Päätös on valitusten takia hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ratikan päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä päätöksenteossa esiintyneiden esteellisyyksien takia. Ratikan päätöksenteon tuoman lisärakentamisen tarkastelut ja laskelmat perustuvat ratikan kaavarunkoon. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne kaavarunkoa. Sisällöltään esitetty rakentaminen on osittain tuoreen yleiskaavan vastaista. Tätä ei ole voitu varmentaa, koska kaavarungoista ei suunnitelmana voi valittaa.

MAL-sopimusten solmiminen kaupunkikeskusten kanssa on tietojemme mukaan tulossa hallituksen päätettäväksi lähiaikoina. Päätös on asuntopoliittisena- ja kaavoitusasiana ympäristöministeriön valmistelussa. Valtion osallistuminen MAL-sopimukseen perustuu kuitenkin liikennehankkeiden rahoittamiseen, joka kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön toimivaltaan.

Olisi valitettavaa, jos valtion 170 miljoonan ”ilmaisella rahalla” käynnistettäisiin Väyläviraston laskentaperusteiden mukaan liikennetaloudellisesti kannattamattoman ratikan rakentaminen.

Vantaan PS-valtuustoryhmä

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu