Vantaan kaupungin talousarviosuunnitelma vuodelle 2023 ei huomioi taloustilanteen realiteetteja

Vantaan kaupunginhallitus päätti vuonna 2020 koronanepidemian iskiessä, että virkahenkilöitä ei lomauteta, vaikka työt loppuisivat. Tämä päätös maksoi veronmaksajille kymmeniä miljoonia. Nyt talouden uhkakuvat ovat jopa suuremmat. Kuluttajien luottamus on ennätysalhaalla (luottamusindikaattori -17,6), korot vetävät pystysuoraa ylöspäin, eikä kansantalous kasva. Epävakaudesta huolimatta Vantaa ei varaudu riittävästi talouden tasapainottamiseen.

Talousarvioesitys vuodelle 2023 ei ole realistinen. Ratikasta toivotaan tulevaisuuden pelastajaa, vaikka rakennusala on laskusuhdanteessa ja esimerkiksi vapaita vuokra-asuntoja on Vantaalla enemmän kuin koskaan historian aikana. Mikäli ratikan rakentamispäätös tehdään kesällä 2023, niin velalla rakennettavat ratakiskot vievät Vantaan manalan porteille. Tällöin kevään eduskuntavaalit ja tuleva hallituspohja ovat ratkaisevat Vantaan tulevaisuuden kannalta. Mikäli perussuomalaiset ovat hallituksessa, valtio tuskin tulee myöntämään 30 % rahoitusosuutta Vantaan ratikkahankkeelle.

Vuoden 2023 budjetissa synnytetään kymmeniä virkoja lisää mm. kulttuuritoimen alalle. “Mittaristoja” tehottomuuden seuraamiseen tehdään useita valtuutettujen iloksi, eikä hallintoa kevennetä, vaikka tulopuoli kutistuu noin 700 miljoonalla.

Tällaista taloudenpitoa on yrittäjän vaikea ymmärtää.

Kaupunginjohtajan alaisuudessa on 465 hallintotyöntekijää. Määrä on järkyttävän suuri, kun sitä verrataan liikevaihdoltaan samankokoiseen yritykseen ja kaupungin vaatimattomiin myyntituottoihin (74 milj.) Miksi demokratian hintana pitää olla kallis ja byrokraattinen järjestelmä, vaikka lainalaisuudet ovat samat kuin yksityisten yritysten liiketoiminnassa?

Vastuut ja velvollisuudet vähenevät hyvinvointialueen perustamisen takia. Tästä huolimatta kaupungin kuntademokratiayksikön henkilöstön määrä nousee vuodelle 2023, vaikka lainsäädännöltään työllistävän ja merkittävän sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta loppuu vuoden 2022 lopussa.

Toimivimmat ratkaisut budjetin tasapainottamiseksi löytyvät kaupunkistrategian ja johdon yksiköistä sekä kaupunkikulttuurin toiminnoista. Hallintoviroista noin kolmannes pitää lopettaa ja toimenkuvia yhdistää. Jo pelkästään tällä ratkaisulla saadaan kaupungin velkavipu kiinni ja kassavarat nousuun.

Kaupungin viestinnän toiminnat pitää keskittää yhden yksikön alle. Tutkimustiimin ja rahoituksen sekä riskienhallinnan osalta on harkittava toimenkuvien ulkoistamista. Soten takia taloushallinon tehtävät kevenevät. Paperiton hallinto ja tarkka-alaisesti suunnitellut toimenkuvat ovat ratkaisevia tulevaisuuden kannalta.

Kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden määrää (75 kpl) on karsittava rajusti. Konsernihallinnon vuonna 2022 esittelemä salkun kevennys ei ole riittävä. Yhtiöiden määrän merkittävä vähentäminen mahdollistaa konsernihallinnon henkilöstökustannuksien kevennyksen.

Kaupunkikulttuurin budjettia pitää leikata rajusti. Vuosikymmeniä jaettuja korruptiotukia eli poliittisia sekä ideologisia järjestöavustuksia jaetaan edelleen miljoonia kaupunkikulttuurin toimialan budjetista. Myöntämisperiaatteet ja säännöt on oltava läpinäkyviä, ja tukien saajien pitää aidosti paikata sitä osaamisalueen vajetta, mihin julkinen sektori ei pysty vastaamaan.

Kansainvälisen Vantaan on keskitettävä tulevaisuudessa osaamisensa elinkeinoelämän ja työllisyyden hoitoon.

Tuukka Saimen

yrittäjä, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps)

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu