Yrittäjät uupuvat yhteiskunnan velvoittamaan pakkotyöhön
Yleisradio uutisoi 26.12-22 alle kymmenen ihmistä työllistävien yritysten määrän huomattavasta vähenemisestä. https://yle.fi/a/74-20010110 Huoli on aito ja akuutti. Jo nykyiseltä hallitukselta tarvitaan nopeaa reagointia. Yritysten väheneminen ja yrittäjien uupuminen heikentää kansantalouden kantokykyä ja kaventaa kilpailua. Tämä johtaa kulutustarvikkeiden ja palvelujen hintojen nousuun ja myöhemmin julkisen sektorin halvaantumiseen. Ratkaisut byrokratiapöheikön keventämiseen, yksityisen sektorin työllisyyden kasvuun ja yrittäjien jaksamiseen on löydyttävä ripeällä vauhdilla.
Eduskunnassa, kuntien- sekä hyvinvointialueiden valtuustoissa ja työnantajajärjestöissä yrittäjien määrää on lisättävä. Tässä äänestäjillä on suurin vastuu. Esim. omassa kunnassani Vantaalla 67 luottamushenkilön valtuustossa olen ainoa kokopäiväinen yrittäjä, joka aidosti työllistää muitakin kuin itsensä. Miten tällainen valtuusto voi aidosti tehdä yrittäjämyönteisiä ratkaisuja?
Vaikeasti hallitavilla ja työllistävillä työehtosopimuksilla ja byrokratian kasvattamisella on Suomessa pitkä historialliset juuret. Työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen intressit ovatkin olleet lähes aina saman suuntaiset.
Työnantajajärjestöissä ja elinkeinoelämän keskusjärjestössä (EK) suuryritykset päättävät kaikista merkittävistä linjamuutoksista ja tavoitteista. Kilpailu vähenevästä ja osaavasta työvoimasta sekä suuryritysten markkinaosuuksien kasvuhakuisuus heikentää entisestään pienyrittäjien asemaa markkinoilla. Työnantajajärjestöjen tavoitteissa pitäisi näkyä paremmin yrityskentän moninaisuus ja mikroyrittäjien tavoitteet.
Ratkaisu olisi merkittävä byrokratian vähentäminen. Työehtosopimukset pitäisi olla joustavammat ja työntekijöiden palkan sivukustannukset kevyemmät mikroyrityksessä. Näin pienyrittäjät voisivat myös aidosti kilpailla osaavasta työvoimasta ja tarjota kilpailukykyistä palkkaa.
Mikroyrityksessä tulisi työntekijöiden irtisanominen olla helpompaa, koska yksikin väärä rekrytointi voi vaarantaa koko yrityksen olemassaolon.
Samoin alakohtaisia viranomaisvaatimuksia ja seurantaa pitäisi vähentää ja järkiperäistää. Se mikä oli kaksikymmentä vuotta sitten oleellista ei välttämättä ole enää nykyajassa relevanttia.
Tuukka Saimen
Yrittäjä, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (PS)
Järki ei tätä peliä voita. Vihervasemmistolainen ideologia ei ole kiinnostunut yritystoiminnasta. Se on kiinnostunut tulonsiirroista, säännöistä, valvonnasta ja byrokratiasta.
Olin yrittäjänä useamman kerran nuorempana. En enää uudestaan lähtisi samaan rumbaan. Onneksi ei tarvitse.
Keskisuuren yrityksen pyörittäminen vie terveyden ja kaiken vapaa-ajan. Valtion byrokratia tekee kaikkensa yrittäjän elämän vaikeuttamiseksi. Suomessa ei suotu yrittäjälle edes normaalia työttömyysturvaa. Ehkä se lopulta joskus tulee.
Olikin paljon helpompi työskennellä suurten yritysten keskijohdossa palkkaorjana. Ei oikeita huolia eikä vastuuta paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä näemme -taas kerran- miten persujen kannattajilla on täysin eriävät talouspoliittiset intressit.
Yrittäjät hakevat täysin vastakkaisia asioita kuin duunarit; sosiaalipummeista nyt puhumattakaan.
Noh, oppositiossa on hyvä olla ja kahmia itselleen etuisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tääläkään ei taideta ymmärtää maataloutta ja karjanhoitoa.No aika aikaa kutakin sano pässi kun päätä leikattiin. Kaikenkaikkiaan lapsosia tulee surku.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi on noikin kokemukset tulleet hankituiksi, usean yrityksen kautta, kaikki oy ja omistus välillä 34 – 97 %. Yksi ihmeellisyys oli liikevaihtovero, kunnes loppui 90 luvun alussa, sen kantamisesta sai yritys 0,5 % palkkion, mutta ALV n tullessa, joutui yritys senkin ja sen kantokulujen maksajaksi ja kerrankin maksoin vahingossa kahteenkertaan, mutta sain anomuksesta takaisin jo 6 kk kuluttua noin.
Ilmoita asiaton viesti
Liikevaihtovero olikin aika metka vero. Rakennusalalla se näkyi enemmänkin sähkö ja putkipuolella, mutta sitten kun betonielementtejä alettiin tehdä elementtitehtailla, niin sitten se koski myös rakenteita.
Yhdellä työmaalla päätettiin tehdä teräsbetonipaalut työmaalla, koska ei saatu miltään tehtaalta halutussa aikataulussa. No sitten myöhemmin riideltiin verottajan kanssa siitä olisiko meidän pitänyt maksaa Lvv noista työmaalla tehdyistä paaluista, vaikka muusta normaalista rakentamisesta ei tarvinnut maksaa.
En enää muista kuinka se kiista päättyi.
Ilmoita asiaton viesti