Lasten ja nuorten pahoinvointiin on puututtava

Nuorisojengien huumeiden käyttö ja rikollisuus ovat puhuttaneet mediassa ja keskusteluissa.Olemme huolissamme yhä nuoremmista lapsista, jotka on saatu mukaan rikolliseen ja väkivaltaiseen toimintaan. Tähän todellisuuteen tulee herätä ja suhtautua äärimmäisen vakavasti. Yhteiskunnassamme elää pahoinvoivia ja monenlaisista ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat apua.

Pahoinvoivien lasten ja nuorien ongelmien taustalta löytyy monenlaisia juurisyitä. Maahanmuuttajataustaisten jengiläisten kohdalta perheen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole onnistunut. Vanhempien, varsinkin äitien suomen kielen taito on puutteellista. Perheen pakolaisuus, traumat, rasismi ja syrjäytyminen  vaikuttavat maahanmuuttajanuoren juurettomuuteen.

Monissa perheissä on päihde- ja mielenterveyden ongelmia, heikkoa vanhemmuutta, köyhyyttä kiusaamista ja laiminlyöntejä. Nuorten huonoon seuraan ajautuminen kärjistää vaikeuksia perheissä. Asiantuntevaa apua todella tarvitaan.

Mitä lasten ja nuorten hyväksi voidaan tehdä? Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa. Lapsen oireilu voidaan todeta jo varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä opettajien, kuraattoreiden, psykologien, vanhempien  ja sosiaaliviranomaisten kesken. Nuoren koulunkäynti on turvattava ja panostettava erityistä tukea tarvitseviin nuoriin. Rikolliseen käytökseen on puututtava. On syytä harkita rikosoikeudellisen ikärajan alentamista 15 vuodesta, jos rikoksiin syyllistyvät yhä useammin alle 15 vuotiaat lapset. Olisiko lainsäätäjillä mahdollisuus asettaa alaikäisten lasten ja nuorten ulkonaliikkumiseen rajoituksia, jos tilanne pahenee? Sekä aikuisten että lasten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee päästä silloin, kun on tarve. Perheitä tulee tukea ja lapsiperheiden kotiapuun tulee panostaa, kuten myös työllisyyteen ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Perhekuntoutuksen resursseja on lisättävä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille on laadittava asiakasmitoitus.

Kun kaduillamme kulkee lapsista ja alaikäisistä nuorista koostuvia jengejä, pitää myös kysyä, tietävätkö vanhemmat, missä ja minkälaisissa porukoissa  heidän lapsensa liikkuvat? Kun vanhemmat, viranomaiset ja nuorisotyöntekijät yhdessä jalkautuvat nuorten keskuuteen, kun lapsille määrätään kotiintuloajat ja heille järjestetään mieluinen harrastus, voidaan saada ihmeistä aikaan.Tällainen ihme tapahtui Islannissa, kun aikuiset ottivat sen aseman, mikä heille kuuluu: olla lastensa ja nuortensa tukena, kuunnella heitä ja antaa heille aikaansa. Lapsissamme ja nuorissamme on tulevaisuus. Aikuisten tehtävänä on luoda turvallinen kasvuympäristö.

TuulikkiTepora

KM luokanopettaja, Helsingin KD piirin puheenjohtaja. Olen vaimo, äiti ja isoäiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu