Molotov-Ribbentrop-"sopimus" ei ollut "sotaliitto", vaan kahden vastakkaisen sotilasliiton "normaali olotila" silloin, kun ne eivät sodi.

Palstalla on kovasti pidetty yllä käsitystä,että Suomi ei olisi ollut II maailmansodassa Saksan liitto- lainen, kun taas NL olisi sitä sodan alussa ollut. Suomi oli kuitenkin Jatkosodassa Saksan toimin- nallinen liittolainen, jonka osanottoa ilman Barbarossa olisi ollut täysin erilainen, eikä koko tämä luoteinen suunta olisi ollut siinä tärkeä, vaan sen syömät resurssit olisi käytetty muualla.

Saksan ja NL:n suhde Molo-Ribbe-sopimuksen solmimisesta elokuussa 1938 Hitlerin ehdotuksesta Saksan hyökkäykseen asti NL:on ei ollut ”liitto”, vaan kahden vastakkaisen vastakkaisia etuja omaavan sotilasliiton ”NORMAALIOLOTILA” silloin, kun ne eivät sodi eivätkä uhkaa välittömästi sodalla.

Kaikilla rajanaapureilla oli tuolloin yleensä paitsi erilaiset tunnustukset myös keskinäiset hyökkäämät- tömyyssopimukset. Tässä tapauksessa mailla ei ollut yhteistä rajaa ja niillä oli rajaerimielisyyksiä muiden naapureidensa kanssa paitsi keskenään, joten totta pirussa niiden piti avoimesti tai salaa sopia, missä ”etupiiriraja kulkee”. Sen ”omalla puolen” kummallakin oli ”toisen puolesta vapaat kädet”. Ei ollut määrätty, että siellä olisi todella pitänyt tehdä jotakin.

Jos tämä oli muka ”sotilasliitto”, jota käsitystä pidetään yllä, niin silloin NATO ja Varsovan liittokin olisivat olleet 50 – 80-luvuilla YKSI SOTILASLIITTO!

(Toki maolaiset varsinkin ETYKin aikaan sellaista väittivätkin, mutta sekin oli propagandaa. Ja sen verran siinä oli ”lisääkin totta”, että molemmat olivat II maailmansodan voittajien liittoja eivätkä hävinneiden, mikä sekin on tänään Suomessa Puolassa ja Baltian maissa eli ns. EU:n russofobisessa blokissa päässyt unohtumaan. Blokin johtajat kokoontuivat hiljattain Helsingissä, ja sillä on edessän johtajan vaihdos, ainakin henkilön…)

Saksa kyllä ehdotti Neuvostoliitolle sekä erittäin toiminnallista sotilasliittoa kuten NL:n hyökkäystä Persiaan Saksan tukemana että intitutionaalista ”sotilasliittoa”, jäsenyyttä Akselissa.

http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/Germany/Hitler-Molotov%…

 

Heikki Typpö on tarkastellut kysymystä Arvo Tuomisen kirjojen pohjalta.

Niiden jälkeen on kuitenkin saatu paljon uutta tietoa, ja silloista laajalle levinnyttä väärää sellaista on kumottu.

http://hkt40.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91711-miksi-stalin-liittoutui-hitl…

Mielenkiintoista juttua, mutta tässä on pari korjattavaa seikkaa.

Ensinnäkään tuollainen ”etupiirisopimus” EI OLE LIITTO (jollaista
sitäkin Hitler kyllä esitti), vaan kahden vastakkaisen sotilasliiton
”normaali olotila” silloin kun ne eivät sodi, ja kun niiden
vaikutuspiirin alaisena on kumpaankaan kuulumattomia alueita.

Toisekseen: ”sopimusta” ei esittänyt Stalin, vaan Hitler, Halhin
Golin taistelukentän vielä savutessa Puna-armeijan uskomattoman tärkeää
voittoa Japanin Mantshurian armeijasta.

Suomella oli äärimmäisen tärkeä
merkitys sille, että Hitler ehdotti ”etupiirisopimusta”, sillä hänen
tarkoituksensa oli, Puolan jaon lisäksi tietysti, provosoida NL
hyökkäämään Suomeen ja Englanti puolustamaan sitä ja siellä olevaa
englantilaista omaisuutta kuten Patsamon nikkeliä, ja näin saada aikaan
sotilaallinen kriisi Englannin ja NL:n välille. Puola oli NL:n
”arkkivihollinen”, joka miehitti 9 mlj:n asukkaan Länsi-Ukrainaa ja myös
Itä-Liettuaa. Länsi-Ukraina oli väärällään Saksan fasistivakoojia,
sillä Pilsudski oli siirtänyt epäilyttävät saksalaisperäiset ainekset
sinne, kauaksi Saksasta.

Kolmanneksi: Stalinilla ei ollut vähäisintäkään epätietoisuutta
Saksan tulossa olevasta hyökkäyksestä, ja valmistelutkin siihen olivat
suorastaan hyvässä mallissa, sillä mm. T-34-panssarivaunu oli
osoittau- tumassa loistovehkeeksi, ja rakettiaseen kehityskin oli pitkällä.
Uudet aseet oli räätälöity Espanjan sisällissodan pohjalta Saksan
uusimpia vastaan ja näitä paremmiksi.

Sopimus oli siis täydellistä
huijausta Stalinin puolelta, eikä hän edes leikkinyt ”rehellistä”, vaan
”tyhmää petollista” ”liittolaista”,joka muka olisi uskonut Hitlerin
olevan tosissaan.NL:n ongelma oli keinolla millä tahansa pelata aikaa
kaksi tai mieluiten kolme vuotta, jonka jälkeen (1942) hommat olisivat
hoidossa…

Neljänneksi: sekä Engalnnin USA:n että NL:n käyttäytymistä selittää
kaikkein eniten eräs tässä kokonaan mainitsematon seikka: lännen
ATOMIPOMMIPROJEKTI, jossa NL:n vakoilija oli alun perin mukana (Klaus
Fuchs,ehkä kaksikin,sekä Englannin että USA:n puolella,Pavel
Sudoplatov).

Stalin tiesi, että se on suunnattu paitsi Saksaa, myös NL:a vastaan. Atomipommin suunnittelu alkoi vuonna 1938, heti kun
uraaniatomi oli halkaistu, ja sen käyttäytyminen tässä yhteydessä oli
osoittautunut lasketun mukaiseksi. (Ongelma muistutti tätä Higgsin
bosonin hakua, mutta oli teknisesti tietysti paljon yksinkertaisempi.)

 

” Miksi Stalin liittoutui Hitlerin kanssa

19.12.2011 00:09 Heikki Typpö

Kuten tiedetään Hitler ja Stalin solmivat keskenään
hyökkäämättömyyssopimuksen elokuun 23. pnä 1939, jossa sovittiin toisen
maailmansodan aloittamispäivästä, Puolan jaosta sekä NL:n ja Saksan
välisestä etupii-rijaosta.Näin kirjoittaa Arvo Poika Tuominen
kirjassaan Murskyn aikaan. Tuominen seurasi tapahtumia läheltä. Olihan
hän Kominternin Presidiumin jäsen, O.W.Kuusisen läheinen työ- ja
asuintoveri. Hän tiesi mistä oli kysymys.Stalin osasi aina yllättää
politrukit, kuten nytkin. Silti näillä tapahtumalla oli myös sekä
teoreettinen että poliittinen taustansa. ”

Ei kyllä varmasti sovittu ”aloittamispäivästä”, eikä tarkoitus ollut
ainakaan Saksalla VIELÄ maailman- sota! Epävarmaa on, oliko Stalin
tietoinen, että Englanti ja Ranska julistavat Saksalle sodan, ja
olivatko ne vaatineet myös NL:n näin tekemään.

Niiden sodanjulistus oli Hitlerille yllätys, sillä siinä ei näyttänyt
olevan SOTILAALLISESTI mitään järkeä, koska nuo maat eivät pystyneet
kuitenkaan tekemään Puolan hyväksi mitään. Hitlerillä rupesi tulemaan
hätä talvisodan kanssa.

” Hitlerin valtaan nousua ja operaatioita läntisiin naapurimaihin oli
Neuvostoliitossa seurattu tarkasti.Hänen Main Kampf -teoksensa osattiin
ulkoa. Siellä tiedettiin mitä tulemaan piti.

Natsismi ja kommunismi
olivat yhteensopimattomat aatteet. Kansojen itsemääräämisoikeus oli
vielä Stalininkin aikana pyhä periaate. Sen vuoksi Stalinin-Hitlerin
pakti oli shokki sekä Neuvostoliitossa että koko maailmassa.

Stalin kunnioitti teoreettisia perusteita kaikelle toimille. Sellainen teoria, joka oli Stalinin-Hitlerin paktin taustalla,oli
nimeltään Yli-imperialismin teoria,joka oli syntynyt Leninin
lempilapsen Buharinin kynästä. Lenin oli Interventiosodan perusteella
tehnyt johtopäätöksen, että 15 imperialistisen maan hyökkäys nuorta
neuvostotasavaltaa vastaan vuosina 1918 – 20 oli epäonnistunut sen
vuoksi,että im- perialististen maiden keskinäiset ristiriidat estivät
niitä yhdistämästä voimiaan ja tuhoamasta neu- vostotasavaltaa. Lenin loi
tältä pohjalta teorian imperialistien keskinäisistä ristiriidoista. Jos
Neuvos- toliitto kärjisti riittävästi imperialistien keskinäistä eripuraa,
niin NL sai rakentaa sosialismiaan rauhassa.

Isvestijan päätoimittaja Buharin oli alkanut epäillä tuon teorian
ehdottomuutta nähtyään kuinka myötämielisiä läntiset maat olivat
Hitlerin pyrkimyksille. Buharin arveli, että juuri Neuvostoliiton
tuhoaminen saattaisi yhdistää imperialistit Hitlerin tahtoon
eturistiriidoistaan huolimatta. Buharin perusti oman
yli-imperialismiteoriansa tuohon oletukseen. Teoriaan yhtyi myös Pravdan
päätoimittaja Radek. Asiasta puhuttiin ja väiteltiin Kominternin ja
Stalinin sisäpiirissä kiivaasti. Stalin määritteli siihen lopuksi
kantansa ja sanoi, että Buharin oli väärässä ja Lenin oikeassa. ”

Radekhan oli tshekki. Ja Buharin oli Izvestijan päätoimittaja.

Tuo kiista ja kuvio joutui varsinkin lännessä uuteen valoon, kun
uraaniatomi halkaistiin alkuvuodesta 1838. Uraanin halkaisun primus
motor oli fyysikko Lise Meitner, jonka oppilaalta ja veljenpojalta Klaus Frischiltä ja Otto
Hahnilta uraanin halkeaminen olisi jäänyt huomaamatta ilman oppiäitiä.
Meitner siirtyi Ruotsiin, ja kieltäytyi osallistumasta minkäänlaisiin
atomipomminkehitystehtäviin.

Tällöin alkoi kilpajuoksu: lännessä ei tiedetty, miten pitkällä
Saksassa ollaan. Siellä ei oltu hyvällä mallilla, sillä Werner Heisenberg
oli umpiteoreetikko ja muut ”puhdasrotuiset” olivat yhtä
umpiko- keellisia teknikoita. Englanti ja USA asettivat Saksan
pääviholliseksi, koska ne pitivät sitä vaaralli- simpana. Ja NL tiesi koko
ajan, mitä tapahtuu. Sen ei ollut vaikea päätellä, ketkä tosiasiassa
tietävät, ja ketkä eivät tiedä hankkeesta.

” Buharin joutui yli-imperialismiteoriansa vuoksi oikeuteen, ja hänet
tuomittiin kuolemaan.

Myös Radek menetti henkensä. Oli vielä niin, että
sekä Buharin että Radek olivat oma-aloitteisesti ottaneet, siis jo ennen
Mynhenin sopimusta, yhteyttä Saksan suurlähettilääseen ja tiedustelleet
mahdollisuutta NL:n ja Saksan liitoutumiselle. Heille oli vastattu
myönteisesti. Tämä oma-aloitteisuus oli painanut lisäsyntinä Buharinin
ja Radekin saamassa kuolemantuomiossa. ”

Ahaa, että he siis ottivat todellisuudessakin yhteyttä.

Molemmat olivat suosittuja päälehtien päätoimittajina. Molempien ura
oli kuitenkin laskussa, sillä Radek oli ollut Kominternin johtaja ja
Buharin mm. tiede- ja valistusasioiden kansankomissaari, jossa tehtävässä
hänoli henkilönä kaikessa hiljaisuudessa epäonnistunut perusteellisesti ja
suututtanut tiedepiirit, yli muiden Ivan Pavlovin, joka oli
pistänyt porttikiellonkin ministe- rille ja tiedeakatemian jäsenelle
(Pavlovin ja monien muiden mukaan perusteettomasti).

Buharin oli perusteellisesti väärässä kysymyksessä taloudellisten
lakien (kuten arvolain) luonteesta: hänen mukaansa ”laitkin olivat
suunniteltavissa”, eikä mitään materiaalisen voiman omaavia
yhteis- kunnallisia lainalaisuuksia muka lainkaan ollut. Hän myötäili
suunnittelukoneistossa vaikuttavaa teoreetikkoryhmää, jota johti muuan
Voznesenski, jonka teorioita vastaan Stalin teos ”Sosialismin
rakentamisen taloustieteellisiä ongelmia” suuntautuu.

http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1951/economic-pro…

http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1951/economic-pro…

” Heti kohta,kun Buharin ja Radek oli ammuttu 1938, Hitler halusi
siirtää Tsekkoslovakian sudeetti-saksalaiset alueet Saksan yhteyteen. Hän
suoritti tuon kuuluisan Tsekkoslovakian jaon, ja hyväksytti sen
läntisillä imperialistisilla mailla ns.Mynhenin sopimuksen muodossa
vuonna 1938.

Stalinilla tuli mieleen sekä Leninin ristiriitateoria Että Buharinin
yli-imperialismiteoria. Hän kaappasi Buharinin idean ja halusi toimia
Leninin teorian hengessä. Hän ajatteli, että liittoutumalla Hitlerin
kanssa, Neuvostoliitto voisi pelastua Hitlerin hyökkäykseltä ja saada
lännen imperialistiset maat riitoihin keskenään. Maailma oli shokissa. ”

Hän saatoi ajatella juuri noinkmin, mutta Hitler sitä sopimusta
esitti, ja hän esitti sitä tasan samalla kaavalla, jolla Rybkin/Jartsev
oli vuotta aikaisemmin esittänyt Suomelle etupiirijakoa Itämeren
alueella, ja jos Joosu oli saanut Englannista jotakin vinkkiä, niin nyt
hän tiesi, että se EI ollut ollut kusetusta, mutta Hitlerin ehdotus
oli…

” Ilmeisesti Stalin myös uskoi hyökkäämättömyyssopimuksen pitävyyteen. ”

Ei TIETENKÄÄN uskonut!

” Seuraavana päivänä kommunistilehdistö julisti Stalinin käskystä,että maailman rauha oli pelastettu. Pohjoismaisille ja Euroopalaisille
kommunistipuolueille oli Tuomisen mukaan annettu ohje, että Hitlerin
toimia Euroopassa ei saa vastustaa (Tuominen oli tuolloin myös SKP:n
ylin johtaja). Stalinin-Hitlerin paktissa sovittiin etupiirijaosta,
Puolan jaosta ja päivämäärästä jolla Puolan jako aloitetaan. Syyskuun 1.
pnä 1939 Saksan oli määrä aloittaa sotatoimet Puolassa.

Tuota päivämäärää pidetään toisen maailmansodan alkamispäivänä. ”

Harvemmin: joko alkupisteenä pidetään Japanin hyökkäystä Kiinaan
7.7.1937, jos paino on sanalla ”sota”, tai sitten Englannin ja Ranskan
sodanjulis- tusta Saksalle 3.9.1939, jos paino on sanalla ”maailman-”.

” Stalin aloitti myös sotatoimet Puolassa sovittuna päivänä eli 17.
syys- kuuta 1939. Suomen Talvisota alkoi 30.11.1939, eli se oli
maailmansotaan kuuluva operaatio,eikä erillinen sota,kuten Suomessa
mielellään väitetään. ”

Juu. Tällöin ei vieiä ollut kuitenkaan suunnitteilla Barbarossa,
jossa Suomella olisi tärkeä rooli. Sellaisen suunnittelu alkoi vasta
vuotta myöhemmin, kun Hitler oli lopullisesti haudannut metkut sodan
lietsomiseksi NL:n ja Englannin välille.

” Suomi julistautui Puolan jaon alkaessa puolueettomaksi maaksi.
Stalin ilmoitti välittömästi noudattavansa puolueettomuuspolitiikkaa
Neuvosto-liiton ja Suomen välisissä suhteissä.

Tuominen pitää Suomen kannalta epäviisaana sitä, että Suomi ei
hyväksynyt Stalinin vaatimia ehtoja aluevaihdoksista Leningradin
turvaksi eikä asettunut vastustamaan Saksan hyökkäys-suunnitelmia.
Tällä tavoin 30.11.39 alkanut sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä
olisi voitu välttää. Tuomisen mukaan tämä tuskin olisi estänyt Suomen
joutumista kuitenkin sodan jalkoihin, sillä Saksa oli
hyökkäyspäätöksensä tehnyt, ja Suomen aluetta olisi Saksan taholta
varmasti käytetty hyökkäysalueenä Neuvostoliittoa vastaan. ”

 

Juhani Putkinen myskin taas kerran todistaa, mitä ne hänen ”arvostetut arvovaltaiset lähteensä” ns. ”todella ovat”:

 

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96129-juhani-putkinen-posta…

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu