Ihmisoikeuksien banaanivaltio!

Ihmisoikeudet ovat oikeuksia jotka
menevät oikeudet ratifioineiden maiden kansallisten lainsäädäntöjen
yli, ja siksi voidaan hyvällä syyllä todeta niiden olevan
oikeuksista kaikista tärkeimpiä! Mutta kun viranomainen tai niin
kuin omissa tapauksissani eduskunnan oikeusasiamies polkee
kansalaisten ihmisoikeuksia, niin kansalainen joutuu viemään asian
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Ja kun tuomiot
aikanaan luetaan, niin itse ihmisoikeusrikollinen pääsee täysin
ilman henkilökohtaista vastuuta ja rahallisetkin korvaukset asiasta
maksaa valtio. Eli valtion katsotaan rikkoneen ihmisoikeuksia ja se
tuomitaan korvauksiin asiasta, mutta itse rikollinen pääsee kuin
koira veräjästä!

 

Tämä epäkohta on järkyttävä,
varsinkin tarkasteltuna asiaa siltä kannalta että ihmisoikeudet
menevät ohi kansallisten lainsäädäntöjen ja ovat näin kaikista
tärkeimpiä oikeuksia! Eikö paras tae ihmisoikeuksillekin olisi
niiden rikkojan henkilökohtainen vastuu, niin oikeudellinenkin kuin
taloudellinenkin?

 

Mutta kerronpa miten omalla kohdallani
maamme ylin oikeusvalvoja eduskunnan oikeusasiamies on kahteen
kertaan vienyt minulta ihmis- ja perusoikeudet. Pohjustan jutun ensin
sillä että olen ammatiltani Taidemaalari. Maalasin harrastuksena
tai pikemminkin toisena ammattina tauluja yli viisitoista vuotta jona
aikana teoksiani ostettiin lahjaksi jopa maamme presidentille asti.
90- luvun lopulla molemmat käteni leikattiin ja jouduin
uudelleenkoulutettavaksi, KELA maksoi minulle taidekoulun
uudelleenkoulutuksena!

 

Minun ongelmani alkoivat kun pyrin
Taidemaalariliiton jäseneksi syksyllä 15.10.2005, enkä päässyt
jäseneksi. Samaan aikaan tiesin muutamia taiteilijoita jotka
pääsivät liiton jäseniksi paljon pienemmillä meriiteillä kuin
itselläni on, eräs tietämäni taiteilija pääsi jäseneksi jopa
ilman tutkintoa alalta! Tiesin siis että minua oli syrjitty
hakutilanteessa, mutta ei siinä vielä kaikki!

 

2.2.
Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö

Tasa-arvo
Euroopan unionissa

 

Neuvoston direktiivi
miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta
mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla
etenemiseen sekä työoloissa 76/207/ETY, jäljempänä työelämän
yleinen tasa-arvodirektiivi, on pohjana tasa-arvon edistämiselle
työelämässä. Parlamentin ja neuvoston direktiivi edellä mainitun
direktiivin muuttamisesta 2002/73/EY laajensi direktiivin alaa.
Muutosdirektiivi on tullut voimaan 5 päivänä lokakuuta 2002 ja sen
noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset on saatettava voimaan viimeistään 5 päivänä
lokakuuta 2005.

Muutosdirektiivin 3
artiklan 1 kohdan perusteella direktiiviä sovelletaan julkisella ja
yksityisellä sektorilla, julkiset laitokset mukaan lukien,
seuraavilla aloilla:

a) työpaikan, itsenäisenä
ammatinharjoittajana tehdyn työn tai toimen saamisen ehdot, valinta-
ja työhönottoperusteet mukaan lukien, toimialasta ja
ammattiasemasta riippumatta, uralla eteneminen mukaan lukien;

b) mahdollisuus
kaikenlaiseen ja -tasoiseen ammatilliseen ohjaukseen ja koulutukseen,
ammatilliseen jatkokoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työkokemus
mukaan lukien;

c) työehdot ja työolot,
mukaan lukien irtisanominen, sekä palkka
samapalkkaisuusdirektiivissä säädetyn mukaisesti;

  1. jäsenyys
    ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai
    järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, sekä kyseisten
    järjestöjen tarjoamat edut.–

 

Asiassa
oli siis menetelty jopa ihmis- ja perusoikeuksien vastaisesti, koska
kohta d) niin sanottu ammatillisen järjestäytymisen ihmis- ja
perusoikeus mainitaan niin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa kuin EU:n
perusoikeuskirjassakin ja maamme on sitoutunut noudattamaan sitä
5.10.2005 alkaen ja minä olin hakenut jäsenyyttä 15.10.2005, eli
kymmenen päivää siitä kun sopimus on ratifioitu. Mutta ei siinä
kaikki, maahamme on säädetty näiden direktiivien takia
yhdenvertaisuuslaki, joka sanoo näin!

 

–Yhdenvertaisuuslaki
20.1.2004/21

 

2
§

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan
sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai
elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan
tukemisesta;

2) työhönottoperusteista,
työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla
etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan
lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen
ohjauksen saamisesta; taikka

  1. jäsenyydestä
    tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai
    muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka
    järjestön antamista etuuksista.–

 

Huomatkaa
että Yhdenvartaisuuslaki on saatettu voimaan jo 20.1.2004, eli lähes
kaksi vuotta aiemmin kuin direktiivi edellyttää.

 

No
vein asiani Taidemaalariliittoon uudelleen käsiteltäväksi, mutta
se tuli bumerangina takaisin ilman ainuttakaan perustelua asian
suhteen, liiton jäsenhakulautakunnan puheenjohtajan Pia Hentusen,
Taidemaalariliiton silloisen hallituksen ja puheenjohtaja Juha Okon
toimesta. Tämän jälkeen vein asian eduskunnan oikeusasiamiehelle
käsiteltäväksi ja noin kahdeksan kuukauden kuluttua sain vastineen
joka ei edellyttänyt toimenpiteisiin. Oikeusasiamies oli lähtenyt
käsittelemään asiaa vuonna 1989 säädetyn Yhdistyslain kautta ja
siinä sanotaan että jokaisella yhdistyksellä on itse oikeus valita
jäsenensä! Vaikka olin erikseen vedonnut niin ihmis- kuin
perusoikeussopimuksiin ja Yhdenvertaisuuslakiin!

 

Eduskunnan
apulaisoikeusasiamies Jukka Lindsted oli siis tahallisesti ja
tietoisesti rikkonut minun ihmis- ja perusoikeuksiani ammatillisen
järjestäytymisen suhteen. Joten minulle ei jäänyt muuta
mahdollisuutta kuin yrittää viedä asia EIT:n ratkaistavaksi.
Vuonna 2006 minulla ei ollut vielä internettiä käytössäni enkä
saanut tietoja miten asian olisi voinut viedä eteenpäin. Maamme
viranomaiset onnistuivat pitkittämään asian neuvomista siten että
puolen vuoden määräaika meni umpeen ja näin jäin ilman ihmis- ja
perusoikeutta ammatillisen järjestäytymisen suhteen!

 

Yritin
pitkään kirjoitella asiasta eri tahoille, mutta mikään ei
auttanut. Eikä minulla ollut mitään halua yrittää liittoon
uudestaan, koska kohtelu oli ollut niin poskettoman härskiä!

 

No
vuonna 2010 hain Helsingin taiteilijaseuran jäsenyyttä joka on
aivan vastaava taiteilijoiden ammattijärjestö!
http://helsingintaiteilijaseura.fi/hts/?q=node/69

 

Tähänkään
järjestöön minua ei otettu sisään –luultavasti aiempien
valitusteni takia Taidemaalariliitosta, koska alahan on
taidealansisäpiirin täydellisessä hallinnassa ja useat liiton
jäsenet kuuluvat myös taiteilijaseuran jäseniksi– ja tein aivan
vastaavat valitukset ensin Helsingin taiteilijaseuraan, ja koska
kohtelu oli vastaava kuin viisi vuotta aiemmin Taidemaalariliiton
kohdalla, niin sen jälkeen Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Nyt
oikeusasiamiehen ratkaisu oli että hän ei voi tutkia Helsingin
taiteilijaseuran menettelyä, koska aatteelliset yhdistykset eivät
kuulu oikeusasiamiehen valvontavaltaan! Päätöksen tekijästä ei
ole mainintaa, mutta päätös on notaari Pirkko Suutarisen
allekirjoittama ja siinä ei perustella mitenkään millään
pykälillä tai lailla asian oikeellisuutta!

 

Linkityksen
kautta jokainen voi todeta minkälaatuisesta aatteellisesta
yhdistyksestä on kyse ja itse en ole löytänyt mistään
lakipykälää jolla oikeusasiamies voisi perustella päätöksensä.
Joten tässäkin tapauksessa oikeusasiamies tekee ihmis- ja
perusoikeusrikkomuksensa tietoisesti ja tahallaan. Onhan se helppoa
kun itse ei tarvitse kantaa vastuuta asiasta, vaan valtio hoitaa
kaikki sanktiot hänen puolestaan!

 

Yritin
viedä asian käsiteltäväksi Peruslakivaliokuntaan, mutta sinne ei
tavallinen kansalainen voi viedä ihmisoikeusrikkomuksia
käsiteltäväksi. Joten ainoa mitä voin asian suhteen tehdä
Perustuslakivaiokunnan kanssa, on se että vein asian heille
tiedoksi! Asia ei kuitenkaan ole johtanut toimenpiteisiin, vaikka
kyseessä pitäisi olla Perustuslakivaliokunnan tehtäviin kuuluva
asia!

 

Demareiden
rivijäsenenä kirjoitin asiasta myös puolueen jäsenextran sivuille
ja pyysin selitystä asiassani Perustuslakivaliokunnan jäseneltä
Jacob Södermanilta. Mutta kuten arvata saattaa hän jätti
vastaamatta rivijäsenen kyselyyn, perustuslain ja
ihmisoikeussopimukset tunteneena Söderman ei olisi pystynyt
perustelemaan millään lailla pätevästi aivan selviä
ihmisoikeusrikkomuksia! Joita tehdään maamme ylimmän
oikeusvalvojan toimesta ja Perustuslakivaliokunnan tietäen!

 

No
nyt internetin aikana vein asiani EIT:hen käsiteltäväksi Helsingin
taiteilijaseuran kohdalta ja ainakin näin ensialkuun EIT on
ilmoittanut ottavansa asian käsittelyyn! Mutta käytäntöjä
tutkittuani asian käsitteleminen voi kestää kymmenenkin vuotta ja
näin ollen minulta on estetty ammatillisen järjestäytymisen ihmis-
ja perusoikeus varmaankin loppuiäkseni, ennen kuin päätös asian
suhteen tulee ja sehän ei velvoita korjaamaan virheitä, vaikka
joitakin korvauksia sieltä tulisikin. Ja onhan uhkana sekin että
koko EU voi hajota ja kansalaisiltamme viedään viimeisetkin
mahdollisuudet ihmis- ja perusoikeuksien toteutumiseen!

 

Mutta
oma tapaukseni on jotain niin uskomatonta, koska valtio on
kouluttanut minut KELA:n julkisilla rahoilla Taidemaalariksi
uudelleenkoulutuksena neljä vuotta ja sama valtio vie minulta ihmis-
ja perusoikeudet ammattialalla jolle on kouluttanut! Samoin kun
ajatellaan että juuri ne tahot jotka virallisesti ja julkisesti
väittävät ajavansa taiteilijoiden aseman parantamista,
taiteilijaseurat, syylllistyvätkin itse alan toimijoiden ihmis- ja
perusoikeusrikkomuksiin! Eikö myös maailmalla juuri taiteilijat
ammattiryhmistä eniten puhu ihmis- ja perusoikeuksien puolesta –jos
ei kaikenmaailman höpö höpö poliitikkoja oteta joukkoon– vaan
miten onkaan oman maamme virallisen taidekentän laita? Sen toimijat
ovat kyllä ihan vääriä henkilöitä puhumaan ihmis- tai
perusoikeuksista tai ainakaan niiden puolesta!

 

2010
hain valtion vuosiapurahaa vuodelle 2011, jonka saamiseen juuri
taiteilijaseurojen jäsenyydet vaikuttavat eniten. No en tullut
saaneeksi apurahaa mutta huomasin jälkikäteen mielenkiintoisen
jutun. Pia Hentunen joka 2005 oli estämässä jäsenhakulautakunnan
puheenjohtajana pääsyni Taidemaalariliiton jääseneksi vastoin
ihmisoikeuksiani, olikin saanut itselleen vuosiapurahan vuodelle
2011. Joten eikö polkemalla minun ihmis- ja perusoikeuksiani Pia
Hentunen ollut hankkinut itselleen etulyöntiaseman vuosiapurahan
suhteen?

 

Tämä
tositarina ei ole vain kertomus yhden ihmisen epätoivoisesta
kamppailusta omien ihmis- ja perusoikeuksiensa puolesta maassa missä
niitä ei käytännössä ole, huolimatta valtavasta julkisesta
sektorista ja sopimuksista joita maamme on sitoutunut
noudattamaan.Tämä on kertomus myös siitä miten
viranomaistoiminnassa pa-ka kulkee ylöspäin, eli aivan toisin kuin
viemäreissä missä pa-ka kulkee alaspäin! Apulaisoikeusasiamies
Jukka Lindsted on tällä hetkellä ”ihmisoikeus” presidenttimme
erityisneuvonantaja, eli noussut virkaasteikolla ylöspäin!

 

Ja
paras tae ihmisoikeuksien toteutumiselle olisi että niiden rikkojien
henkilökohtainen vastuu, niin oikeudellinenkin kuin taloudellinenkin
ja niin että asiat käsiteltäisiin kotimaisessa poliittisesti
riippumattomassa perustuslakituomioistuimessa, jota meidän maassamme
ei valitettavasti ole, vaikka se on jokaisen itseään länsimaiseksi
demokraattiseksi oikeusvaltioksi kutsuvan maan peruspilari!

Ukkram09
Helsinki

Helsinkiläinen Taidemaalari joka kirjoittaa valtion erityistoiveesta yhteiskuntaa ja kansanterveyttä parantavia kommentteja ja blogeja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu