Oppivelvollisuusiän nosto – hallituksen merkittävin poliittinen päätös?

Nyt aletaan saada ensimmäisiä tietoja oppivelvollisuuden laajentamisen positiivisista vaikutuksista. 99%:lla peruskoulun keväällä 2021 päättäneistä oli opiskelupaikka syyskuussa 2021. Ilman opiskelupaikkaa oli vain 600 nuorta, mikä on 2 000 nuorta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Yhtenä oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena oli estää nuorten syrjäytymistä ja se tavoite näyttää onnistuneen. Professori Roope Uusitalo hehkuttaa oppivelvollisuusuudistusta hallituksen merkittävimpänä poliittisena päätöksenä. Poliittisena siksi, että uudistuksen vastustus oli kova eikä uudistus olisi toteutunut, mikäli vallassa olisi ollut toisenlainen hallituskokoonpano. (Suomen Kuvalehti 28.7.2022)

Uusimmasta Lukiolaisbarometrista käy ilmi, että oppivelvollisuusuudistus näyttää edistäneen koulutuksen tasa-arvoa ainakin lukiolaisten osalta. Liki puolet vastanneista koki, että oppimateriaalien ja välineiden maksuttomuus vaikuttivat heidän päätökseensä hakeutua lukioon. Eniten maksuttomuus vaikutti niillä, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työttömänä tai äidinkieli on muu kuin suomi. (HS 26.8.2022)

Tässä hieman taustaa:

Sipilän-Stubbin/Orpon hallitus (2015-2019) leikkasi ammatillisesta koulutuksesta noin 200 miljoonaa. Lähes 1 000 ammatillista opettajaa sai potkut. Puhumattakaan muista leikkauksista. Se oli ankeaa aikaa.

Marinin hallitus toteutti 1.8.2021 oppivelvollisuuden laajentamisen. Uudistus oli välttämätön, koska noin joka kuudes nuori jokaisesta ikäluokasta jäi ilman II-asteen tutkintoa. Vaarana oli, että he syrjäytyisivät yhteiskunnasta kokonaan. Tilastot kertoivat, että koulutuksen ulkopuolella olevista alle 18-vuotiaista nuorista neljä viidestä oli myös työelämän ulkopuolella. Suomessa oli noin 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ollut II-asteen tutkintoa.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä yhteiskunnassa on yhä harvemmin tarjolla töitä pelkän peruskoulun suorittaneelle. Koulutus myös lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.

Kokoomus vastusti oppivelvollisuuden laajentamista, aivan kuin se vastusti aikoinaan peruskoulua. Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Risikko, Multala ja Sarkomaa sanoivat, että ”Oppivelvollisuus on hallitukselle puhtaan ideologinen tavoite, jolle ei löydy kasvatustieteellistä tutkimusnäyttöä”. (Verkkouutiset 17.6.2020)

Tällä hetkellä näyttää, että kokoomus oli väärässä.

Lähes 60 000 nuorta päätti keväällä 2021 peruskoulunsa. Marraskuussa 2021 heistä vain 600 oli ilman opiskelupaikkaa ja 170 oli jättänyt opintonsa kesken. Vuotta aiemmin ennen lakimuutosta ilman opiskelupaikkaa oli noin 2 700 nuorta. (YLE 14.1.2022)

Valtiovarainministeriö laski, että jo perusasteen varaan jäävien nuorien väheneminen 8 prosenttiyksiköllä/ikäluokka nostaisi työllisyysastetta yli 1,5 %-yksikköä.

Hallituksilla on väliä. Marinin hallituskaudella ammatillisen koulutuksen nimellisrahoitus on noussut noin 280 miljoonaa euroa. Erityisesti opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen on suunnattu noin 80 miljoonaa, mikä on mahdollistanut noin tuhannen henkilön lisäyksen. Samalla sillä on paikattu edellisen kauden leikkauksia. (HS 18.1.2022) Uusimmassa vuoden 2023 budjetissa ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta nostettiin vielä pysyvästi 50 miljoonalla eurolla. (OKM 5.8.2022)

Tässä aiempia juttujani oppivelvollisuuden laajentamisesta

Tässä aiempia juttujani koulutuksesta.

0
ulla-kaukola
Sosialidemokraatit Vantaa

Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu. Kirjoitan ahkerammin sivulle http://www.ullakaukola.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu