Opettajien vaikeneminen on yhteisön syytä
Helsingin Sanomat julkaisi 29.6.2022 artikkelin opettajien palkkojen tulevaisuudesta ja haastatteli juttuunsa Vuoniityn koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa Arto Alhoa. Helsingin Sanomien mukaan Alhon palkka on tällä hetkellä keskimäärin 4000 euroa kuussa ja tulevien korotusten ansiosta palkka voi viidessä vuodessa nousta lähes tuhannella eurolla. Korotusta on kiittäminen kunta-alalle vastikään tehtyä sopimusta, joka ansiosta kunta-alan työntekijät saavat joka vuosi viiden vuoden ajan noin prosenttiyksikön suuremmat palkankorotukset kuin vientialan työntekijät. Koko artikkelin voit lukea tästä linkistä.
Artikkelissa Alho kertoo olevansa tyytyväinen pienipalkkaisten alojen palkkojen nousuun, mutta kritisoi korotusten sitomista vientialaan, ja näkee myös hyvätuloisten hyötyvän korotuksista tarpeettomasti. Hyvätuloisiin Alho laskee myös itsensä. Alho itse ottaisi mieluummin vastaan pienemmän korotuksen, ja matalapalkkaisempien ryhmien, kuten luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien, palkkoja nostettavan enemmän. Hän korostaa myös sitä, miten korotettu palkka ei korvaa opettajien jatkuvasti kasvavaa työtaakkaa, joka on saanut monta opettajaa vaihtamaan alaa kokonaan.
Törmäsin artikkeliin Facebookissa opettajien ja kasvattajien foorumilla, jonne artikkeli oli jaettu, ja jossa sitä kritisoitiin melko kiivaasti. Nyt, palatessani etsimään keskustelua tätä kirjoitustani varten, artikkeli oli poistettu kokonaan.
Olen pettynyt. Ehdin lukea kommentit taannoin vain pikaisesti, mutta Alho nimettiin monelta suunnalta ”omaan pesään pissijäksi”. Keskustelu oli ilmeisesti saanut jopa tällä kyseisellä foorumilla saanut sellaisen sävyn, että juttu keskusteluineen oli poistettava kokonaan.
Kirjoitin hieman samasta aiheesta talvella pakinan Luokanopettaja-lehteen todeten kirjoituksessani, että opettajien palkkaa suurempi ongelma on työn rasituksen voimakas kasvu, jota ansaittu palkankorotuskaan ei korvaa. Opettajia venytetään yhä tiukemmalle ja samalla resursseja leikataan oikealla ja vasemmalla. Tästä eivät kärsi vain opettajat, vaan myös oppilaat, joilta otetaan kauniista lupauksista huolimatta enemmän ja enemmän, ja viesti ylemmiltä tahoilta on olla ”ratkaisukeskeinen”. Toisin sanoen: Pärjäilkää! Pärjäillään, pärjäillään. Kunnes ei enää pärjäilläkään. Yhteiskunnalle tulee vielä iso lasku koulupsykologien puutteesta, terveydenhuoltohenkilökunnan vajeesta, koulunkäynninohjaajien työtuntien leikkaamisesta ja opettajien työmäärän lisäämisestä. Lasten ja nuorten pahoinvointi kasvaa kasvamistaan, ja seurauksia voi vain arvailla.
Omaan pesään pissijä. Pelkkä termi nosti ihon kananlihalle. Opettajien ei ole kovinkaan suotavaa tuoda ilmi linjasta poikkeavia mielipiteitä, vaikka ne pienemmissä piireissä todettaisiin lähes kaikkien allekirjoittamiksi. Jos kaikki on hyvin, leuka rintaan ja suu kiinni. Alho on oikeassa – 4000 euroa kuussa on varsin hyvä palkka. Sellaisista rahoista matalapalkkaisilla aloilla vain unelmoidaan. Tonni enemmän käteen kuussa on useimmille lisä ylellisyyksiin, ei tarpeisiin. Ja ylellisyyksiin toki jokainen on oikeutettu. On kuitenkin myös välttämätöntä tuoda esille asian eri puolet, eri näkemykset. Alho jakoi omansa rohkeasti yleisen linjan vastaisesti. Yhteisö vastasi lyttäämällä ja pitämällä huolen siitä, että muutkin miettivät kahdesti avaavatko suunsa.
Palkankorotus on tarpeellinen, kuten Alhokin mainitsi, erityisesti luokanopettajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla. Se ei kuitenkaan oikeuta murskaamaan opettajia työllä. Opetusalalle hakeutuu pääasiassa ihmisiä, joilla on erittäin hyvä sisäinen motivaatio työhönsä. On äärimmäisen tärkeää pitää tuo motivaatio hengissä. Päättäjätaholta se tarkoittaa valitettavasti sitä, ettei lapsilta voi enää repiä muihin menoeriin. Koulutasolla, niin kollegoilta kuin esimiehiltäkin, se tarkoittaa tukemista, armollisuutta, kuuntelemista ja kannustamista.
Meistä kukaan ei pissi omaan pesään.
Näissä keskusteluissa muuten yleensä unohtuu inflaation vaikutus. Jos palkka nousee 4000 eurosta 5000 euroon viidessä vuodessa, siinä ajassa Inflaatio ehtii syödä koko korotuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Nykytahtiin etenevä inflaatio tekee juuri näin. Kyse onkin suuren luokan kusetuksesta. Se alkoi siitä, että inflaatio laitettiin Ukrainan sodan ja flunssan piikkiin. Sehän ei ole lainkaan totta. Poliitikot ja pankkiirit vain tässä peittelevät jälkiään.
Inflaatio kiihtyi katteettoman rahan pumppauksesta markkinoille tukina ja lainoina. On eletty ylioppilas Arhinmäen talousopeilla koko EUssa. Nyt on laskun aika.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. En minäkään aineenopettajana ole koskaan narissut palkastani, se on ihan hyvä, vaikka yksityisellä puolella asiantuntijatehtävissä korkeakoulutetut saavat paljon parempaa palkkaa. Sen sijaan uran aikana työmäärä, kiire ja ennenkaikkea joutava kirjaaminen ja mukatärkeä puuhastelu ovat lisääntyneet valtavasti.
Vastavalmistuneena oli kovasti työtä tuntien valmistelussa, nyt ei niinkään, mutta kaikki enemmän tai vähemmän keinotekoinen sälä, projektit, turhat palaverit, kirjaamiset ja hankkeet vievät ajan perustehtävältä. Ei ihme, että moni opettaja haluaa jo minimitunnit, jotta selviytyisi kasvavasta työmäärästä.
Suuri osa meistä opettajista on tunnollisista ja motivoitunutta väkeä, haluamme ihan oikeasti tehdä työmme hyvin ”asiakkaiden” vuoksi. Jos opettajan ammatti aletaan kokea liian kuormittavaksi, voi käydä vielä niin, että opettajiksi alkaa valikoitua vähemmän tunnollista väkeä monen hakeuduttua toisiin tehtäviin.
Ja jos joku toteaa, että hyvä on pitkän kesäloman turvin huudella, niin tervetuloa sijaiseksi tai ihan vakiopettajaksi. Siperia opettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran kommentoin, että työnantajan asenne on pitkään ollut se, että talkoilla nämä työt tehdään yhteinen etu mielessä samalla kun kouluvirastossa liksa nousee. Palkan ostovoima on laskenut selvästi niinä noin 20 vuotena kun olen virassa ollut.
Osa ongelmaa on myös se, että opettajien palkoista neuvoteltaessa joukko on laaja julkisesta varhaiskasvatuksesta yksityiseen lukioon ja korkeakouluihin asti. Työnantajan näkökulma on, että joukon sisällä eri ryhmien korotukset ovat erilaisia niin että yleinen korotuslinja jää ylittämättä. Mikäs siinä, mutta jos olet kärsinyt tästä kymmenen vuotta, ei myötätuntoa muille heru.
Lisäksi korotuksista huomattava osa jaetaan paikallisesti yleiskorotuksen sijaan. Näin palkka voi vaihdella hyvinkin paljon kunnasta riippuen. Viime kierroksella esimerkiksi jossain kunnissa todettiin korona-ajan muodostaneen sellaisen rasitteen, että paikallinen korotus maksettiin kaikille. Toisissa näin ei tehty.
(Tuossa Hesarin jutussa käytetyssä palkkalaskurissa ei muuten huomioida sitä, että osa korotuksesta tulee vain osalle opettajista näiden paikallisten järjestelyerien muodossa.)
Ilmoita asiaton viesti
Julkisella tehdään kaikkiaan vähän töitä. Siis työtunteja vuodessa on vähän. Palkkaus on hyvä ja tuntipalkka varsinkin.
Työt varmoja ja turvallisia. Saikuttaa voi ja sen näkee sairauspoissaolojen määrästä.
Palkalla ja työntekemisellä ei ole mitään yhteyttä. Niistä ”paremmin” palkatuista asiantuntija tehtävistä voi saada kenkää ja tulosta pitää tehdä. Uskoisin, että työtuntejakin tehdään huomattavasti enemmän. Vaihtakaa sinne, niin homma on kunnossa.
Itsepetos koko julkisesta ja esim maailman parhaasta koulutuksesta tai parhaista opettajista pitää jo unohtaa. Tulokset ovat ainakin heikentyneet ja kokonaisuudessa julkinen toimii huonosti.
Koko julkinen on irtautunut reaalitaloudesta ja helppo lainaraha on sen mahdollistanut.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten pidän juttuasi totena, mutta opettajan työ on raskas. Olen ollut nuorena kollina sijaisooettajana ja jo silloin työ väsytti, vaikka 50 vuotta sitten oppilaat käyttääntyivät hyvin. Tarkkailuluokan kakaratkin olivat enkeleitä nykyisiin puukkojunkkareihin ja huumenasuihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
No tästä olemme ennenkin vääntäneet…
Tuntipalkka ei ole järkevä mittari monessakaan työtehtävässä ja erittäin vähän juuri opetusalalla. Vaikka nyt viime lukukaudella itselleni oli 24 viikkotuntia opetusta, niin viikottainen työaika oli kireimmillään kaksinkertainen. Muistan kyllä joskus tehneeni yli 50 tuntisia työviikkojakin. Sen lisäksi teet ajatustyötä vaikka juoksulenkillä, ei nimittäin ole mahdotonta ulkoistaa työasioita pois mielestä.
Kiire ja tauttomuus on myös opetusalan ongelma. Kiireisenä työpäivänä opella on varttitunnin ruokatauko, josta osa kuluu siirtymiseen, jonotukseen ja oppilaiden vilkuiluun. Raksalla töissä oleva pelikaveri ajaa useimmiten lounaspaikkaan ja syö rauhassa.
Saikuttaa kyllä voi, siitä olen samaa mieltä, itsellä kylläkin saikkupäiviä oli viime lukukaudella nolla ja varsin moni tulee töihin sairaanakin, koska sijaisen ohjeistaminen on tavattoman hankalaa.
Tulokset kuten Pisa, näyttävät huonommalta kuin aikaisemmin, mutta oletko nyt varma, että tästä voi syyttää opettajia?
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskus tilastoi työtunteja ja siellä opettajien työtunnit ovat hyvin matalat. Kaikkiaan julkinen puoli tekee töitä vähemmän. Lomia, sairaslomia ym… paljon. Kun noita opettajia on tuntenut, niin ei tuo paljon tehdyt työtunnit kyllä näytä harrasteita painavan. Ainakin omalla kohdalla paljot työtunnit todella vaikuttavat elmään, jos aamu seitsemältä aloittaa ja ilta seitsemältä lopettaa ja työmatkat päälle, niin sellaisina viikkoina se on kyllä siinä. Viikonlopun tunnit päälle. Ei siinä muuta tehdä. No eipä mitään. Todellisuus on vielä muuta. Kaikenlaista työajalla syöntiä ja muuta menoa on julkinen puoli täynä. Kaikki liisan syttärit ja petterin läksiäiset pidetänn täydellä palkalla. Näin ainakin oli raisiossa tilanne aikanaan, kun pääsin kunnan toimintaan vähän tutustumaan.
En minä syyllisiä paljon kaipaa. Minusta julkinen ei ole ansainnut ylimääräisiä korotuksiaan. Sillä on vain mahdollisuus kiristykseen. Ei tarvitse kilpailla tai välittää mistä rahat saadaan. Saahavat tietenkin omaa oksaansa.
Yleläinen ja muukin paskamedia tuota ”maailman parhaat opettajat ja koulut” mantraa toistaa. Tietenkin opettajien etujärjestöt ja politiikot. Mutta ihan yksiselitteisesti, jos viron tulokset ovat kaikin tavoin paremmat ja kustannuksetkin maltilliset, niin kyllä siellä on paremmat opet ja koulutusjärjestelmät. Järjestelmä ei syrji nähtävästi poikiakaan, niin kuin meillä. Tietenkin oppilaiden motivaatiokin on parempi. Virossa ilmeisesti nähdään koulutus vielä tärkeänä väylänä parempaan elämään ja mahdollisuuksiin. Täällä nyt ankeuttava valtio vie uskon kaikilta. Osa tippuu jo kotiolojen takia. Suomessa ilmeisesti yleistä.
Onhan tämä sote uudistuskin täysin naurettava kustannukset kasvavat varmasti. Byrokratiaa vanhan päälle. Jos nyt edes hieman järjellä ajattelis, niin tämä turunseutukin. Pienellä pläntillä istuu kaupungin johtavaa toistensa sylissä kaikkine esikuntineen. Sieltä sitten joku pala lohkaistaan taas uudelle hallinnolle. Ei tule hyvää. Vanhat rakenteet olisi myös pitänyt läpi käydä. No tämähän on kepun ideologiaa ihan perustaltaan ja muun vasemmiston myös. Normaali kilpailu tekisi julkiselle hyvää. Tervesykeskukset, päiväkodit, koulut, uimahallit ym laitokset yksityisille, kunta(nykyisiä paljon suuremmat) sitten kilpailuttaa toimijat ja palvelusetelit käyttöön. Verot alas. Tosin mitään ei tapahdu nopeasti, mutta aloittaa pitäisi. Taitaa tosin olla jo liian myöhäistä ja muutokoset tapahtuvat pakolla joskus.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdatko sen, että opettajat eivät voi paljoa vaikuttaa koulutuspolitiikkaan, vaan tekevät kuten vaikkapa opetussuunnitelma määrää? Jos opsit määräävät vähemmän järkeviä juttuja ja kokemus osoittaa, ettei tämä toimi, sillä mennää ainakin seuraavaan opsiin. Sieltä voisi löytää syitä sille, miksi tulokset laskevat.
Edelleen, opettajan todellisten työtuntien laskemisessa ei ole paljoa mieltä, ne vaihtelevat valtavasti ja tiukimmillaankin voivat tuntua vähäiseltä, jos tekee 12 tunnin työpäiviä (missä ammateissa muuten, jos oletan, että palkkatyö?), mutta henkinen paine ja jatkuva kiire ja se, että koko ajan on joku asia hoitamatta nostavat rasittavuutta.
Ja väitteet työajalla pidettävistä juhlista ovat täytyä roskaa. Eihän sellaista voida tehdä, ei oppilaita voi laittaa kotiin ja viettää synttäreitä tms. Jos Raisiossa on näin menetelty, niin miksei asiasta ole kannettu?
Ilmoita asiaton viesti
Niin normi työaika meillä on 8h päivässä. Sillä tulee vuodessa 1700-1730h keskimäärin. Siitä on sitten poissa lomat, sairaslomaa ym…. Joku tekee vähemmän, joku enemmän. Itse tein vuosia kaikki mahdolliset ylityöt ja joskus on tehty putkeen 3kk kaikki päivät, viikonloput ym.. kyllä vuoteen silloin työtunteja tule + muut ylityöt. No se näkyy palkassa ja valtio varastaa enemmän.
Julkisen opetus aloille antoi 1430h vuodessa suurin piirtein sama mikä sosiaali ja terveysaloille. Vaihtelevat vuosittain ja koronakin näkyneet siellä missä se on kurittanut ja tästäkin opettajat olivat esillä pelkoineen tämän tästä. Todellisuus oli taas muuta.
Muistaakseni Raisiossa sairasteltiin 20-28 päivää vuodessa. Oliko siihen aikaan yksityisissä yrityksissä 5-6 päivää. Jotkut ei ollenkaan tietenkään ja osa ihan helvetin paljon. Jos on koko ajan poissa pääsee tietenkin ensimmäisenä pakkolomalle ja potkimista kärkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tonni enemmän käteen kuussa on useimmille lisä ylellisyyksiin, ei tarpeisiin.”
Tässä pieni asiavirhe.
Tonni käteen enemmän tarkoittaisi vähintään 1500 euron bruttokorotusta ansioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, tarkoitus nyt lähinnä oli sanoa, että tuon 4000e jälkeen ei palkka enää mene välttämättömyyksiin. Mutta totta, käteen ei tonnia lisää tule, siitä pitää kyllä verotus huolen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa palkka ilmoitetaan eri tavalla. Meillä ansiotuloiksi lasketaan myös ennakonpidätys eli tulovero ja pakolliset vakuutukset sekä kirkollis- ja Ylevero.
Näin toimittaessa palkka tuntuu suuremmalta ja tulee kiitollinen mieli.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm…. Opettajat lienevät suuressa määrin johdettavia ja harhautettavia. Samaan tapaan kuin korkeakoulujen opettajakunta pari vuosikymmentä sitten.
– korkeakouluissa kyllä kyetään kätkemään moni asia pönöttämisen taakse taitavasti. Jos siellä pönöttämistä vähennettäisiin, niin neljäsosa työmäärästä katoaisi.
*** *** ****
OAJ ei ole varmaankaan vuosikymmeniin puolustanut opettajien etua. Heille kun kuuluu edunvalvonta, taloudellinen puoli siitä on tietysti merkittävä, mutta on muutakin merkittävää kuten blogisti Unna Halla ja Juha Hytönen toteavat.
Työnantaja on voimaton, jos opettajat toteuttavat italialaisen lakon. Tehtävät hoidetaan, mutta vapaa-ajalle ei venytä.
– Miksi opettajat eivät pysty edes koulutasolla esiintymään yhteisenä kollektiivina, joka toteaisi ”me emme enää pysty tähän venymään”.
Työnantajna keskeinen tehtävä, oikeus ja velvollisuus on irrottaa työvoimastaan se, mihin se pystyy.
– Samalla julkisella alueella ”julkiskonserin etu vaatii, että jokainen opettaja pidetään työura- ja työmarkkinakelpoisena” noin 40 vuotta kestävän ajan.
Opettajat: ottakaa oma paikkanne työyhteisöidenne kehittämisessä. Ihan aidosti. Uskaltautukaa vaatimaan, käyttämään niitä mahdollisuuksia joita tasokas julkishallinto nykyään tarjoaa.
– Tutustukaa myös työsuojelulakiin! Ja miettikää mitä se sanoo psyykkisestä työsuojelusta.
Opetushallinnon näkökulmasta: jokainen liian suuren työtaakan edessä kaatuva opettaja on hirmuinen tappio. Mutta – miksi opettajakunta ei uskalla/suostu esimiehelle kertomaan että ”olen/olemme ylikuormitettuja”.
– ja kirjallisesti argumentoiden jolloin toimenpidevelvollisuus muuttaa suuntaansa.
Jonkun olisi joskus jossakin uskallettava!
Ilmoita asiaton viesti
Niin olisi uskallettava, mutta takaraivossa on edelleen se, että minun pitää jaksaa ja osata kaikki ja vieläpä aivan itsenäisesti. Jos en kykene tai jaksa, olen huono opettaja.
Ilmoita asiaton viesti
Opettajien lähin kontakti johtoon on koulun rehtori. Rehtoria ylemmältä taholta yleensä tulevat nämä vaatimukset erilaisista toimista. Rehtorit puolestaan on pistetty niin puun ja kuoren väliin, että ihmettelen oikeasti kuka enää haluaa siihen ryhtyä. Jokainen asia kuuluu rehtorille ja usein rehtorilta on viety se, mikä työssä vielä on jotenkin palkitsevaa eli opettaminen. Aiemmin rehtoriksi tultiin opetushenkilökunnan joukosta, mutta suunta taitaa kohta olla kohti hallintorehtoreita, joilta ei edellytetä aiempaa opetuskokemusta. Se katkaisee kamelinselän lopullisesti, koska sen jälkeen mitä tahansa voidaan vaatia toteuttamaan ilman että on hajuakaan siitä toimiiko asia oppilailla vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vielä sen verran, että kun suuntaus on kohti isoja kouluja, niin silloin todellakin rehtori on tuo pelkkä hallintojohtaja, joka ei opeta. Ja vaikka olisi ennen rehtorin tehtävää opettanut, niin äkkiä se yhteys riviopettajan työhön hämärtyy rehtorina ollessa.
Ihmettelen ja osin ihailen niitä, jotka haluavat rehtoriksi. Oppilaat valittavat, vanhemmat valittavat, opettajat vaivaavat, sivistysjohtaja pomottaa, avi kirjelmöi ja kun joku menee väärin, rehtori hirtetään ensimmäisenä…
Muuten, missä toisessa esimiestehtävässä on vaikkapa toista sataa alaista suoraan yhden ihmisen johdettavana?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeinta oppilaitosjohtamisessa oli ehkäistä sitoutunut työntekijä tuhoamasta itseään.
Periaatteessa en voinut kenellekään sanoa että ”olet liian hyvä ja tehokas työntekijä – rauhoitu ja ole vähemmän kunnianhimoinen”.
Selvästi kyllä näki, että ihminen polttaa itsensä loppuun, ajaa itsensä työuupumukseen. Kerran vuodessa sanoin ”olet pirun hyvä, mutta muistathan että jos haluat keventää hommiasi, minun tehtävä on hoitaa ulkopuoliset työryhmät, mutta periaatteessa en aikuista kiellä työtä tekemästä”.
Mistä tuollainen motivaatio syntyy, joka vie ihmistä niin ettei esimiehen ”hidasta tahtia” puhe tavoita toimenpiteisiin asti? Jälkikäteen jäin miettimään, että oliko se pelko?
– Pelko oman työporukan muiden jäsenten reaktioista?
Niiden suhteen on esimies vähän samassa roolissa kuin kennelin pitäjä. Hän kerran totesi, että koirat eivät ole vaikeita käsitellä, mutta koiralauman keskeisiin suhteisiin vaikuttaminen ei onnistu.
– No, olipa vertaus! Anteeksi. Mutta viesti oli se, että usein me taidamme eniten pelätä vertaistemme reaktioita.
Ilmoita asiaton viesti
(vastaus Mika Saaarelalle)
Minulla on toistakymmentä vuotta kokemusta oppilaitosjohtamisesta. Ei kuitenkaan perusopetuksessa, joka on vaativuudeltaan varsinainen sillisalaatti.
Julkisessa johtamisessa päällikön keskeisin tehtävä on seistä portinvartijana: seuloa ulkopuolelta tulevat paineet ja suojella opettajakuntansa työrauhaa.
– valitettavasti nykyaika on opettanut monia esimiehiä aivan toiseen. Ja puhtaasti ruskeakielisiä opetushallinnon virkamieskuntaa sekä kunnan poliitikkokuntaa mielisteleviä on paljon.
Tämä ei ole kehotus anarkiaan tai ”päällikkö on aina oikeassa” -tyyppiseen johtamiseen. Päinvastoin. Mutta rehtorin selkäranka ja johtamiskyky mitataan opettajakunnan työrauhan ja perustehtävään keskittymisen suojelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti varsinkin perusopetuksessa seistään Hytösen kuvaamassa suossa oppilaitosjohtamisen kanssa. Rehtoria revitään suuntaan jos toiseen. Lisäksi työnantaja mieltää rehtorin käsikassarakseen oppilaitoksessa. Sivusta seuranneena alaisena on todettava, että hullummaksi kaikki menee.
Ilmoita asiaton viesti
Nelisen vuotta sitten olin saneeramassa koulua ja tuli ko. koulun rehtorin kanssa juteltua niitä näitä, kerran sattui harmittelemaan että opettajista hänen koulustaan noin 20 prosenttia on jatkuvasti saikulla.
Hankala arvostella opettajien arkea kun ei ole itse sellaista työtä koskaan tehnyt, omasta kokemuksesta jokaisessa ammatissa on stressitekijänsä ja jokainen käsittelee niitä omalla tavallaan.
Ilmoita asiaton viesti