Mistä uusi Nokia Suomeen?

MISTÄ UUSI NOKIA SUOMEEN?

Innovaatiokykyä kyllä Suomessa riittää ja ideoita syntyy ilman määrää.
Pulaa on usein uskosta markkinoihin ja rahoitukseen.
Nykyään kylläkin pienimuotoista riskirahoitusta löytyy hyville ideoille aika hyvin.
Helposti vesitetään idea esim seuraavasti:
”Onko tätä jo toteutettu maailmalla?. Jos ei ole, niin ei se voi olla hyvä idea.”
Tai ”Ei tätä kukaan osta.” Kuitenkin, alle 10 vuotta ja kyseistä ratkaisua löytyy maailmalta.
Mielestäni olen edellisten seikkojen kohdalla kokemusasiantuntija aika usealla tapauksella,
kun olin aikoinaan pitkään T&K-tehtävissä eräässä suuressa T&K-organisaatiossa.
Muistan vielä sen ajan, kun kunnianarvoisa Jorma U. Nieminen, edesmennyt 2015, Rauha hänen muistolleen,
rakenteli radioteknisiä juttuja Teekkarikylän 3 A:n harrastehuoneessa ahkerasti.
Sittemmin pitkälti hän oli se, joka loi Mobirassa ensimmäiset matkapuhelimet NMT-verkkoon.
Sellaisella Mobira Cityman’illä Gorbatshov soitti Moskovaan puhelun Suomesta vuonna 1989.
Sittemmin työtä jatkettiin Nokian puitteissa.
Niemisen kaltaisia kuvia kumartelemattomia pioneereja Suomi tarvitsee.
Hänellä oli innovaatiokykyä, näkemystä ja sitkeyttä toteuttaa uusia ratkaisuja.

Millaisia uusia mittavia innovaatioita ja bisneksiä voisi tänä päivänä olla:

– Selluoosapohjaiset kankaat ja pakkaukset (muovin korvaajiksi).
Hienosta selluloosakankaasta on esimerkkinä Jenni Haukion puku taannoin Itsenäisyysvastaanotolla.
Tämä alue tiettävästi menee hiljalleen eteenpäin.

– Suomessa kehitteillä oleva Covid-19 rokote. Sillä on monia hyviä puolia, jotka on kerrottu mediassa.
Artikkeli asiasta oli iltasanomissa 2.12.: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007657738.html
Sille olisi markkinoita maailmalla, vaikka se tulisi käyttöön vasta loppukesästä.
Suomessahan sitä ei voida käyttää rokotteiden EU-sopimusten takia, vaikka Saksakin käyttää omiaan ohi sopimusten.
Joku päättäjä saattaa ajatella myös vähättelevästi, että ”miten Suomi nyt voisi muka kehittää hyvän rokotteen”.
Lisäksi saman periaatteen pohjalta on helpohko nopeasti kehittää muita rokotteita ja muunnelmia ja
tuottaa samoilla laitteilla.
Myös kotimainen rokotekehitys ja tuotanto parantaisi huoltovarmuutta.
Laajemmat ihmiskokeet vaatisivat vähän rahoitusta, jota toivoisi löytyvn Suomesta.
Kolmansissa maissa voisi olla suuret markkinat jo Covid-tapauksessa, puhumattakaan muista tulevista pandemioista.

– Maataloudessa kasvihuoneviljely tuottamaan terveellisiä ja puhtaita erikoiskasveja.
Suomi on erittäin ihanteellinen maa tälle viljelylle verrattuna Keski-Eurooppaan.
Valoa on 8 kuukautta paljon, säteilykuvio hyvän laakea ja pitkä aina Lappia myöten,
puhdasta vettä ja ilmaa ja tietyillä ratkaisuilla voidaan energiatalous saada hyväksi tukeutuen luonnon energiaan.
Yllätys, yllätys, Suomen viileä ilmasto suosii kasvihuoneviljelyä, koska ulkoa tulevat lämpö- ja tuholaisstressit jäävät pieniksi.
Erikoiskasvit, poisluettuina joulukukat ym., ovat arvokkaita lääkeiden, mausteiden ja luontaistuotteiden lähtömateriaaleja.
Osaa erikoiskasveista voidaan tuottaa peltoviljelynä.
Maailmanmarkkinat ovat valtavat.
Automaatiolla kasvihuoneviljelyn käsityötä voidaan vähentää sen eri vaiheissa hyvin paljon.
EU-Suomessa perinteinen maatalous on vaikeuksissa, sehän tiedetään.
Yhtenä hyvänä poikkeavana esimerkkinä nykyisessä maataloudessa on kuminan viljely.
Suomessa pohjoisena, valoisana ja viileänä maana kuminan ainespitoisuudet tulevat hyviksi.
Suomi tuottaa noin 30% maailman kuminasta sekä siemeninä että kuminaöljynä.
Mainittakoon vielä, että Aalto yliopistossa Kemian laitoksella tehdään tänä päivänä tohtoritason tutkimusta
ja kehittämistä hyötyaineiden erottamiseksi monista erikoiskasveista.
Lisäksi Kokkolan Centria AMK/TKI-yksikössä kehitetään menetelmiä ainespitoisuuksien analysoimiseksi ja myös analysoidaan tänä pävänä.
Erioiskasvien hyötyaineita voidaa sitten käyttää lopputuotteissa eli luontaistuotteissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä.

– Suomen kallioperässä on paljon arvokkaita mineraaleja.
Nyt valtauksia voivat tehdä suuret yhtiöt maailmalta vaikka natura-alueilla.
Jotkut kaivokset jättävät sasteet korjaamatta ja veronmaksajat maksavat niiden siivoamisen.
Kaivoslait ovat täysin löperöitä ja sallivat mineraalien ”ryöstön” siten, että hyötyä jää Suomeen hyvin vähän.
Kaivostoiminta olisi varsinainen rahasampo ainakin seuraavat 1000 vuotta.
Kaivostekniikka voidaan automatisoida, sensoroida ja ohjata tekoälyllä käytännössä täysin.
Näitäkin älykkäitä kaivoskoneita voisi viedä maailman ääriin.
Ei tarvitsisi mennä ollenkaan kaivokseen, kuten ennen ja vielä nykyisinkin.
Siihen sitten malmien ja mineraalien jatkojalostusta, niin tuotto on mittavaa.
Varoittava esimerkki oli takavuosina, nimittäin Soklin fosfaattivarantojen
lahjoittaminen Norjaan Yaralle Kemiran lannoitetuotannon myymisen yhteydessä.
Nyt on Soklista todella hyviä uutisia, nimittäin se ostetaan Suomeen takaisin.
Tästä on juttu HS:ssa joulukuulta: https://www.hs.fi/talous/art-2000007676419.html
Asialla on Suomen Malmijalostus Oy, joka on valtion sijoitusyhtiö.
Raakafosfaatti ja harvinaiset maametallit kuuluvat Euroopan unionissa kriittisiin raaka-aineisiin,
jotka komissio on määritellyt niiden taloudellisen merkityksen ja hankintariskin perusteella.
Soklin varanto on tiettävästi suurin ja laadukkain fosfaattivaranto Euroopassa.
Harvinaisia maametalleja löytyy Soklista fosforin lisäksi.
Fosforin määrä putoaa maailmalla ajan myötä ja sadot romahtavat mm. kehitysmaissa ilman fosforilannoitteita.
Harvinaisia maametalleja ei tietääkseni löydy Euroopasta muualta.
Nämähän ovat arvokkaita mm. elektroniikassa ja tuuligeneraattoreissa ym.
Elikkä Soklin tulevaisuus voi olla hyvä.
Keskipohjanmaalla on suuri litium-esiintymä, jonka hyödyntämistä valmistellaan.
Jokainen tietää litiumin tärkeyden esim. sähköautojen ja matkapuhelimien akuissa.
Muutoinkin kaivosteollisuus on eräs raaka-aineiden ja koneenrakennuksen ym. tukeva perusta.

– Käänteisenä innovaationa eli säästöinnovaationa on esimerkiksi kallion syvälämmön hyödyntöminen lämmityksessä.
Kaikki tietävät maalämpöpumput, joille on porattu 200-500 m lämpöreikiä kallioon.
Nyt jo porataan 7 km lämpöreikiä Otaniemessä ja muualla matalampia.
LÄMPÖKAIVOS on askel pidemmälle kallion syvälämmön hyödyntämisessä verrattuina lämpöreikiin.
Lämpökaivokset ovat realistisia. Niissä pitkässä tunnelissa 2-3 km syvyydessä kierrätetään vettä lämpenemässä ja
pumpataan ylös 40-70 asteisena. Vesi, josta lämpö on otettu talteen, palautetaan kaivoskuiluun ja 4-5km pitkään
hieman alaspäin viettävään kaivostunneliin lämpenemään ja pumpataan uudelleen ylös.
Lämpimän veden lämpötilaa kaukolämpöverkkoon voidaan vielä nostaa lämpöpumpuilla edullisesti hyvällä lämpökertoimella.
Tähän tarvitaan vain vähän pumppausenergiaa, koska maan vetovoima hoitaa veden kuljettamisen lähes koko matkalla
aina tuloputken yläosaan saakka. Tämä tapahtuu yhtyvien astioiden periaatteella.
Potentiaalia on saada jatkuvasti lämpöä 200-400 MW:n teholla per lämpökaivos.
Lämpökaivos romahduttaa kaukolämmön hinnan, on saasteetonta käytössä ja tarvitsee vain tavanomaista tekniikkaa sekä rakennettaessa että käytössä.
Tämä kaikki on erittäin realistista Suomessa, jossa kallion lämpötila nousee syälle mentäessä 2-2,5 astetta per 100m.
Lisäksi Suomen peruskallio on ikivanhaa ja samalla lujaa, stabiilia ja kiinteää melkein joka paikassa.
Lämpökaivos on tehtävissä jo nykyisillä kaivostekniikoilla, sille ei ole mitään mainittavaa estettä.
Arvio mukaan tällainen lämpökaivos maksaa investoinnin takaisin osapuilleen 10 vuodessa ja voidaan käyttää ainakin 100 vuotta.

Unto Pulkkinen, TkL, Espoo

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu