Kaupunkien keuhkoihin syntymässä keuhkoahtautuma !
Happikone, metsä ja puistot– avohakataan tai peitetään asfaltilla !
Puhumme metsäteollisuuden sanoin, kun korostamme vain hiilensidontaa huolimatta siitä, että metsä ja sen kasvillisuus ovat välttämätön happikone meille kaikille ihmisille, hyönteisille, eläimille, kasveille. Eli täyskokoinen metsä on happikone, mutta ei AVOHAKATTU raiskio.
Tämä on yhteyttäminen, fotosynteesi, joka imee ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa happea meille hengitettäväksi ja puille sokeria, glukoosia kasvuvoimaksi juuristoon:
6 CO2 + 6 H2O + energiaa auringonsäteilystä –> C6H12O6 (glukoosi) + 6 O2
https://peda.net/p/saila/Biologia_maantieto_5_6/metsat/puut_tuottajia.
Yksi lehtipuu tuottaa 10 ihmisen hapen tarpeen / vuosi . Eli täysikasvuinen puu tuottaa n. 260 kg happea / vuosi. Kaksi puuta koko 4-henkisen perheen hapen tarpeen / vuosi. No, paljonkohan koko metsä tuottaa aluskasveineen ?
Johtopäätös: kaikki metsä-pelto- maa-ala, jonka peitämme asfaltilla syö meidän hengitettävää ilmaamme ja tuottaa vain saasteita ja hiilidioksidia.
Miksi haluamme olla arvioimatta CO2:n lisäksi myös hengittämäämme ilmaa: happen, typen ja hiilidioksidin yhdistelmää, jossa hapen rooli, jota kasvit ja vihreys tuottavat ovat avain kaikkeen elolliseen ?
Kaupunkipuistot enenevässä määrin rakennetaan, peitettään asfaltilla ottamatta huomioon niiden oleellisinta merkitystä kaupunkikeuhkoina ja veden imeyttäjinä maaperään. Miksi ?
Ilma, jota hengitämme:
Typpeä 78,09 % ilman tiheydestä. Seuraavaksi eniten on happea, 20,95 %, ja inerttiä kaasua argonia, 0,93 %. Vain 0,03 % ilmasta on hiilidioksidia. Ilma sisältää myös hyvin pieniä pitoisuuksia muita kaasuja, kuten neonia, heliumia ja kryptonia.
Jo terveysperusteisesti, rakentamistapa on vaarallinen, ja vaatii paljon kompensaatiota, josta tosin on irroittaa kasvua.
Perusteena ei tosiaan ole happi, ja sen tuottaminen, vaikka lähinnä kasvien osuutta taitaa olla tämäkin.
Moni kehityksellisyys-askel on sitä, että ymmärretään palata vanhaan, eikä mennä turhin vääristymin, vaikka joiltain osin edetä voi, ja myös syytä.
Jokin kohta tästä listauksesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_vinouma
BTW.
Listassa ei ole selkeää kohtaa, ehkä tälle vahvinsorttiselle vinoumalle.
Ilmoita asiaton viesti
Historia näyttää kuinka kaupunkien on käynyt mutta meillähän on nyt tekniikaa ha ha haa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, että meille kaikille niin maalla kuin kaupungeissa on tärkeitä säilyttää ”elinmoottorimme” metsät, puistot, luonto vedet riittävän laajoina ja puhtaina hengittää ja elää.
Ei riitä se, että kiinnitämme vain huomiota CO2 – tason 0,03% nousuun tai laskuun, vaan myös ”happikoneeseemme” 21 % ja typpeen 78 % lisättynä kaikki saaste, joka tätä tasapainoa alueilla muuttaa.
Kaupungit menevät raha ja rakennuskaava edellä puistojen ja vihreyden peittyessä asfaltilla. Helsingin Keskuspuistoa yritetään nakertaa pala palalta kunnes siitä ei enää ole kuin pieni risupolku.
Asukkaat kaipaavat väljyyttä vihreyttä ja puistoja asumisensa välittömässä läheisyydessä- ei Kalasatamia ja Jätkäsaaria tai Tampereen betonitäytteistä asemanseutua.
Ilmoita asiaton viesti