Mitä perinnerakentamisesta voi ottaa oppia tähän päivään ?

Käytän pohjana kahta suurehkoa 1850-luvun mansardikattoista ”hirsikartanoa” ja toinen 1900- luvun alun pehtoorintaloa, jotka pinta-aloiltaan soveltuvat hyvin nykyisiin suurehkoihon omakotitalohin.

Talon paikka ympäristöissä.

Talot sijaitsivat kumpareella ja rinteillä, jotka viettivät järven ja meren rantaan päänäköala, olohuoneen sali etelään- siis aurinkoon ! Takana pohjoiseen suojaisa metsä. Luonnonkivisokkelit kalliolla ja kivi-sorapohjalla ( suorat edelleen yli 170 vuoden jälkeen ). Tiilikatto.

Rantasauna.

Rossipohjat suljettavine verkollisine ja luukullisine tuuletusaukkoineen, jotka suljettiin myöhään talveksi.

Maakellari pohjoisessa rinteessä ovi pohjoiseen.

Pehtoorintalo, kuvitelkaa mielessänne:

Oli suorakaiteen muotoinen n. 24 m x 12 m. Sisäänkäynnit keskeltä taloa eteläkustilta ja takaa. Tuulikaappi. Eteishalli, josta läpikäytävä huoneisiin ja kaikkiin suuntiin, ylös II-kerros ja alas kellariin. Wc+ kylpyhuone sekä rapun alla komerot. Kakluuni, josta lämpö myös kylpyhuoneeseen.

Eteishallista pariovet lännen suuntaan ruokasaliin, josta edelleen ovi suurehkoon makuuhuoneeseen, länteen ja ovi suureen tupakeittöön pohjoiseen, jossa keskusmuuri, puuhella, suuri leivinuuni huuvoineen. Puut ja ruokahuolto tuotiin takaovesta tai kellarista suoraan keittiöön. Ovellinen kylmähuone, ”kommuutti” keittiön vieressä länsi-pohjoiskulmassa. Pitkä tiskipöytä ikkunaseinällä pohjoiseen.

Eteishallista itään pariovet isoon saliin, josta pääikkunat etelään ja päädystä itään. Sieltä ovet kahteen pohjoisen suunnissa oleviin makuuhuoneisiin.

Yläkerrassa 1 makuuhuone ja parveke kuistin päällä. Suuret ullakot molemmissa päädyissä.

Talossa on 7 tulisijaa ( 5 kalkuunia) alakerrassa ja yksi yläkerran makuuhuoneessa. Ruokasain kalkluunissa erillinen jälkilämpöluukku ruoan jälkikypsytykseen ja haudutukseen tai lautasten lämmitykseen tarjoilun yhteydessä.

Vesihuolto omasta kaivosta samoin viemäröinti saostuskaivoon ja edelleen likavesi välikaivoon, likakaivoon ja siitä pitkää laskuojaa pitkin vesistöön. Sakea osuus tyhjennettiin määräajoin loka-autolla saostuskaivosta.

Talon asukkaat siirtyivät talveksi asumaan pääasiassa vasemmalle ruokasalisali, mh, keittiö, kommuutti. Nämä eteishalleineen olivat jatkuvasati lämmitettyjä. Olohuone , sali idässä oli ”kylmillään” eristettynä pariovien päälle olevillä paksulla verhoilla. Lämitettiin vain vierailuja varten.

Ulkona ”suljettua” pihaa ympäröivät liiteri +varastot, autotalli, hevostalli, verstas ja piian talo. Omatarveliljelyyn pellot, puutarha ja kasvihuone.

Jotain voi ottaa opiksi tänäänkin edellisistä mitä tulee talon sijaintiin, ilmansuuntiin, rakenteisiin lämpötalouksineen ja omatarvevijelyyn. Osa huoneista oli talvisin vain osittain lämmitettynä, puilla. Myöhemmin talo on saneerattu kunnalistekniíkkaan ja keskuslämmitykseen. Kakluunit kaikki tallella.

+9
usjussi
Sitoutumaton Tampere

Kansainvälinen kulutustuote- brand-ammattilainen, lehdistöihminen niin aikakauslehdissä kuin sanomalehdissä, luova "hullu" uudessa teknologiassa ja niissä, mitä ei vielä ole keksittykään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu