S2- oppimisongelma, vai mikä se on ?
Kiteytän asian näin: Suomen koulujärjestelmä on valtakunnallisesti katsoen hyvässä iskussa edelleen oppimistulosten mittausten perusteella, vakuuttavat asiantuntijat, jossa PISA ei ole ainoa vertailutapa.
Keskustelu kiteytyy S2, kielellisiin oppimisongelmiin paikkakunnilla, joissa on voimakkaasti lisääntynyttä maahanmuuttajaväestöä. Miksi ? Suomenkielen osaaminen ja maahanmuuttajien opetus on ongelman ydin. Äidinkielellä oppiminen on kaiken A ja O. Siitä kertoo Suomessa olevat erikieliset oppilaitokset, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, ranska äidinkielisin opinnoin, joissa ei tätä ongelmaa ole.
Opettajia pitää rekrytoida maahanmuuttajien omasta joukosta olipa kieli arabia, hebrea, ukraina tms. Se on paras ratkaisu, ei vaatimus osata osata varhain suomea. Suomenkielen oppii ajan kanssa ja yhtenä opetusaineena näissä kouluissa.
Yle tv–1 ”Viimeinen sana” 24.2. ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli sen parhaiten kiteytti ohjelman lopussa. Päätoimittaja Jouko Jokinen puhui aidanseipäistä.
Eli kun esimerkkinä mm paljon suomalaisia perheineen muuttaisi Irakiin, niin pitäisi irakilaisten järjestää suomenkieltä puhuville suomenkielen opetusta kouluissa…?
Ymmärtääkö Heikki mitä hän ehdottaa.
Samaan aikaa Japanista muuttaa myös merkittävä määrä perheitä Irakiin ja Irak joutuu järjestämään heillekin japania puhuvia opettajia.
….????
Eihän tämä ole mikään ratkaisu Suomessakaan, eikä missään muussakaan maassa!
Ilmoita asiaton viesti
Hmm. Jollain lailla olen saanut toisenlaisen käsityksen nykyisestä oppimiskäytännöstä maahanmuuttajien kohdalla. Eikös oppitunteja pidetä nykyisin maahanmuuttajien äidinkielellä, vaikka ensiarvoisen tärkeää olisi mahdollisimman pian oppia maamme yleiskieli? Siis joko suomi tai ruotsi. Ei millään tavoin ole hyvä asia, että koulumaailma ei anna kaikkein tärkeintä oppia jota maassamme tarvitaan jotta sopeutuu täysin maahan. Myös oppilaiden vanhemmilta tulisi vaatia omaehtoinen kielen opiskelu jotta saisi edes jatkon oleskeluluvalle, puhumattakaan kansallisuuden saamisesta.
Siis oma mielipiteeni on se, ettei meillä kouluissa tule panostaa suinkaan maahanmuuttajien äidinkielen opintoihin vaan perustuslain mukaisen kansalliskielen oppimiseen, eikä suinkaan siten kuin kirjoituksessa sanotaan ”Opettajia pitää rekrytoida maahanmuuttajien omasta joukosta olipa kieli arabia, hebrea, ukraina tms.” Veronmaksajien ei pidä olla enää muiden maiden vieraiden kielten maksumiehinä lukuunottamatta kieliä jotka ovat opinto-ohjelmaan merkittyjä ala-astekoulutuksessa (englanti, saksa, ranska esim. eli eurooppalaiset yleiset kielet ylemmällä asteella valinnaisena). Miksihän tänne hakeutuvat, jos eivät edes halua oppia kieltämme, eikä siten sopeutua maahamme. Maahamme sopeutuminen merkitsee työn saamisessa ensiarvoisen tärkeää asiaa. Eikös valtaa pitävät poliitikot ole juuri panostamassa maahanmuuton lisäämiseen juuri työllisyyden lisäämiseksi ainakin puheissa? Puhuvatko pehmeitä?
Ilmoita asiaton viesti
Eivät puhu pehmoisia. Kyllä ollaan satsaamassa työperäiseen maahanmuuttoon. Eivät poliitikot, myös he, vaan työnantajat, jotka näkevät, että nyt on kiire. Jos ei lapsia tehdä ja koirien hyvinvointi menee lapsien edelle, niin pakkohan se on. Koiraohjelmia on TV täynnä, tarvitaan todella lapsimyönteisiä ohjelmia ja rahaa lapsiperheille.
Ilmoita asiaton viesti
En ota perussuomalaisten kantaa tähän asiaan mitenkään. Se tiedetään.
Onko päätoimittaja Adile Sevimli väärässä ? Kuunnelkaa ja katsokaa ennen kommentointia !
Ilmoita asiaton viesti
Katsottu on mainittu ohjelma ja oma mielipiteeni on sellainen, että nämä keskustelussa mukana olleet lapsiasiavaltuutettu että ylioppilaskunnan edustaja ovat tietynlaisen ideologian ”vankeja” joiden arvomaailma ei hyväksy sitä, että maamme peruskoulutus on lähtökohtaisesti ajateltu sekä toteutettu vain maamme kansankielien omaaville kansalaisille. Näinpä ei ole veronmaksajiemme kustannuksella opetettava maahan tulleita oppilaita heidän omalla äidinkielillään vaan YLEn päätoimittajan ilmeisen kannan mukaisesti opetus tulee antaa suomen tai ruotsin kielisenä. Nythän juuri S2 peruskouluun tulleiden opetus tapahtuukin toisena opetuskielenä suomi tahi ruotsi. Näin ei voi olla jatkossa. Veronmaksajiemme kyky rahoittaa yhä paisuvaa maahanmuutosta johtuvia kustannuksia nykymallilla on loppuunkaluttu systeemi jota on pakko kehittää kustannuksia alentaen. On siirryttävä suomen/ruotsin kieliseen perusopetukseen. Myös lasten vanhemmille velvoitus kielen opiskeluun opiskeluluvan saamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa Ablallah, kantasi tuli selväksi.
Näyttää, ettei sinua ja teikäläisiä ei kiinnosta se, mikä on Suomelle ja tulijoille parasta sopeutua yhteiskuntaamme.
Juuri tuo perussuomalaisten perusongelma on tämä olla näkemättä asiaa oppilaan kannalta, millä kielellä perusopetus menee parhaiten perille niin kuin muissakin Suomen eri kielisissä kouluissa.
Jos tätä ei toteuteta, näitä pudokkaita lisääntyy räjähdysmäisesti, mikäli tämä näin jatkuisi.
Tässä ei tarvita mitään ideologiaa, vaan faktaa, mikä on paras tapa maahanmuuttajaoppilaiden kannalta oppia asiat, eläminen ja myös suomenkieli.
Meillä on jo nyt riittävästi oppilasmassaa ottaa uusia erikielisiä kouluja käyttöön. Ja se koskee pääasiassa suuria etelän kaupunkeja. Heiltä riittää varmasti omaa omakielistä opetusosaamista.
Aikuiset ovat eri asia, johon tämä blogi ei ota kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin opena mutten persuna komppaan Abdallahia. Nimittäin ei tosiaan löydy resursseja a) kouluttaa melkoista joukkoa esim. kurdiksi, arabiaksi tai ukrainaksi opettavia luokanopettajia tai aineenopettajia b) tuottaa ala-ja yläkoulun koko oppimateriaali monilla eri kielillä.
Suomi tai ruotsi on opittava ja mahdollisimman varhain. Kuten eräs oikeasti fiksu oppilaani taannoin totesi, on parempi ”heittää heti syvään veteen” kuin kikkailla omakielisellä opetuksella ja viivästyttää kielen oppimista.
Sama koskee myös aikuisia maahanmuuttajia, tulevatpa mistä kulttuuripiiristä tai kielialueelta tahansa. Jos ei halua oppia suomea tai ruotsia, niin oleskelulupaa on harkittava tarkasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei löydy, ellei heidän omasta joukosta löydy varhaiseen oppimiseen opettajia. Se on ratkaisun avain.
Ei pidä nyt sekoittaa aikuisopetusta tähän.
Adile Sevimli tiesi, mistä puhuu. Kuuntelehan nyt tarkasti, mitä hän sanoi ihan ohjelman lopussa.
Pitää valita esimerkiksi 2-3 maahanmuuttajien valtakieltä testattavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Opeja on monenlaisia, samoin lääkäreitä, insinöörejä, ja maahanmuuttajia. Ei saisi niputtaa ihmisiä johonkin lokeroon.Meitä on moneksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on ns. kaksi puolta ja monia vaikuttajia.
Yksi ja olennainen vaikuttaja on se mikä asenne kotona on kielen opiskeluun ja opiskeluun yleensä.
Näissä näkisin että esim. Kauko-Idästä tai Intiasta tulleilla on asenteet suunnilleen kohdallaan. He ovat perinteisesti myönteisesti suhtautuvia ja se siirtyy lapsiin.
Sitävastoin erilaisista kulttuureista ja uskonnoista tulevilla ei välttämättä asenteet ole kohdallaan kun jo suhtautuminen kantaväestöön on kielteinen hyvin usein.
Sitten nuo ”puolet”.
Sanoisin kokemuksesta että jos ei osaa koulun kieltä eivätkä vanhemma kotona osaaa niin varmasti on hyötyä siitä että voi ainakin ensimmäisen (-set) vuoden käydä äidinkielellään, ja siirtyä perusasioiden jälkeen muiden joukkoon. Oletan että lapsi oppii kantaväestön kielen ”!ulkona” jos nuo edellämainitut asenteet ovat edes jollain lailla kohdallaan.
Jos taas ”heittää syvään veteen” niin sekin varmaankin onnistuu, mutta ei välttämättä hyvin. Vanhemmat eivät pysty auttamaan koska eivät itse osaa kieltä. Tällä tavalla toki maan kielen oppiminen käy nopeasti.
Muu oppiminen saattaa kärsiä ja jos asenteet eivät ole kunnossa kotona niin ei välttämättä käy hyvin.
Sanoisin lopuksi että ”kokemusta on”.
Ilmoita asiaton viesti
Olet asan ytimessä, mitä tulee varhaisopetukseen äidinkielellä. Mutta mallia voi hyvin ottaa jo Suomessa olevista vieraskielisistä oppilaitoksista, joissa oppimistulokset ovat hyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis pakkohan täysin ummikkoa lasta on tukea alussa omalla kielellään, sitä varten ovat mm. valmistavat luokat. Mutta se ei tarkoita, että tulisi kouluttaa esim. arabiaksi historiaa, biologiaa tai terveystietoa opettavia opettajia.
Ja on varsin selvää, että jos kielen oppiminen ei kiinnosta tai sitä ei haluta vaatia, ei lapsi tai nuori kiinnity koulun/luokan suomenkielisiin oppilaisiin vaan pysyttelee omissa porukoissaan. Itsekin olen tämän havainnut ja tulos on surkea.
Ilmoita asiaton viesti
Sen opetuksen malli tulee ottaa jo meillä olevista muunkielisistä oppilaitoksista koko opetusohjelmineen. Fillaria ei tarvitse keksiä uudestaan. Malli on jo olemassa. Opettajat ja muut resurssit vain puuttvat.
Ilmoita asiaton viesti
Luitkohan nyt kommenttini?
Ilmoita asiaton viesti
Luin. Asian ytimessä oli varhainen äidinkielellä opettaminen. Muuhun emme voi täällä vaikuttaa kuten asenteisiin Intiassa olivatpa ne hyviä tai muualla huonoja, uskontoon jne.. Intialaisia on vähän vrt. Thaimaa, Irak, Turkki, nyt kohta Ukraina jne. Asioita vaan ei opi varhain ja pitkäänkään kuin omalla äidinkielellä. Uuden kielen hallinta tulee vasta vuosien ja vuosien jälkeen.
Ei tarvitse mennä kuin Porvooseen, jossa hammashoidossa ruotsinkielinen ei ymmärrä sanojen ”kolottaa, vihlaisee” merkitystä ja suomenkielinen päinvastoin.
Kielen hyvä tai täydellinen hallinta tulee harvoin toteutumaan tulijoilta. Matematiikka, historia, fysiikka, yhteiskunta, politiikka eivät mene riittävästi lävitse muulla kuin omalla äidinkielellään paitsi hyvin lahjakkaissa poikkeustapauksissa.
Milläs pirulla sitten saat edes heikä koskevan työlaisäädännön alkeet edes ymmärrykseen, kun me emme sitä ymmärrä edes äidinkielellämme.
Kokemuksen ääni puhuu.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdat nyt realiteetit. Pk-seudulla voitaisiin periaatteessa perustaa arabia-luokka, kurdi-luokka jne., mutta ei välttämättä edes keskikokoisissa kaupungeissa tai maaseutukunnissa puhumattakaan. Näissäkin on merkittävästi maahanmuuttajaoppilaita, mutta kielten kirjo on laaja. Ei olisi järjen häivää perustaa omaa ryhmää seitsemälle ukrainalaiselle, omaa ryhmää viidelle irakilaiselle ja omaa ryhmää neljälle puolalaiselle jne.
Opetus olisi sisällöltään kuitenkin oltava voimassa olevan opetussuunnitelman mukaista, vai ehdottako siihenkin muuta? Mistä polkaistaan eri aineiden asiallinen oppimateriaali lukuisille kieliryhmille? Missä ja miten koulutetaan vaikka kurdin ja arabian kieliset historian opettajat? Selitys ei nimittäin ole se, että hehän osaavat jo suomea tai ruotsia, joten koulutus olisi aivan normaalia yliopistokoulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, vaan lähteä liikkeelle hakemalla mallia muutamilla uusilla eri kielisillä koululla niin kuin aikaisemmin kommentoin. Ne voisivat olla ukrainan ja arabiankielisiä tai kiinankielisiä.
Onko joku eri mieltä nykyisien eri kielisten oppilaitoksien oppituloksista ja oppilaiden sopeutumisesta yhteiskuntaan. Niissä pitää ottaa tietenkin huomioon se, että osa oppilasta ovat ulkomaisten työntekijöiden perheitä, jotka kaikki eivät jää Suomeen, mutta vievät Suomea maailmalle palatessaan kotimaihinsa.
Rahoitusta voidaan hakea myös muualta kuin valtion budjetista.
Ilmoita asiaton viesti
Siis minäkin luin ja ymmärsin kyllä, mitä tarkoitit enkä edes periaatteellisella tasolla eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Käytät sanoja velvoittaa ja pakko, kalskahtaa ikävälle.
Ilmoita asiaton viesti
Oppimistesti S2 voidaan tehdä helposti valitsemalla 2-3 perinetistä koulua joissa on S2 oppilaat ja testikoulut, joissa opetus tapahtuu äidinkielillä.
Tulokset näkyisivät jo alkaen 1.vuodesta lähtien, myös se, miten suomenkieli onnistuu molemmissa vertailuluokissa.
Ilmoita asiaton viesti