Kuntalaisten terveyttä palvelevuus ei toteutune helpoilla hyvinvointipäätöksillä, eikä pelkällä valtuustotyöllä vaikuttamisella

Kunnallisen luottamushenkilön asemaan päässyt tai sellaiseen hakeutumassa oleva saattaisi kokea riskialttiiksi sen, että laittaa henkilökohtaiset kaupunkikehitystavoitteensa hyvinvointitavoitteineen muineen (vaiheistuksineen ja yksityiskohtineen) löydettäväksi sellaiseen paikkoihin, joista olettaa tekemisistään kiinnostuneiden voivan ne löytää, sillä henkilökohtaisen tason ja mahdollisesti edustetun puolueen kykenemättömyydet voisivat varsinkin asioita vääristelemään pyrkivien tahojen toimesta aiheuttaa sellaisia vaikutteita muiden ihmisten mielissä, että aikeidensa julkistaja tiedostaisi niitä vastaavat mietteet ahdistavuutta aiheuttavina tuntemuksina.

Hyötynä olisi voinut olla esim. se, että kuntalaiset pystyisivät laajemmassa määrin pääsemään parempaan ymmärrykseen siitä, mitä joku henkilö aikoo tehdä tai on jo tekemässä, mistä seuraisi sitten enemmän sitä toivottua palkitsevuutta tekemisilleen kuin silloin, jos oltaisiin vain enimmäkseen hissukseen kunnanvaltuustossa vahtaamassa, että yhdessä päätettyä kuntastrategiaa noudatetaan tai ollaan puolueen valtakunnallisen ohjelman säntillisenä edistäjänä tai ylläpitäjänä.

Jos kaupunginvaltuutetuilla ei määritelmällisesti olisi päätettäväksi edes mitään hyvinvointi- ja kulttuuriasioihin liittyvää, niin silloin jo kuntalaisillekin kävisi paremmin selväksi, että heidän asuinalueeseensa ja elämäänsä vaikuttavuuksista päättämään valitsemisella ei olisi erityisempää merkittävyyttä, sillä ympäristö ja palvelut ilmentyisivät joka tapauksessa suunnilleen tietynlaisena. Kisahallin sijainnista keskustelu valtuustossa, kuntoreittien lisääminen joillakin kilometreillä ja monikulttuuristen markkinoiden salliminen toimivat kätevinä hämäyksinä, jos tarkoituksena on antaa vaikutelmaa, että jotain sellaista saadaan aikaankin, joka jotenkin sivuaa hyvinvointia ja kenties tarjoaa samalla jonkinlaisia ihmisten toistensa kohtaamisen mahdollisuuksia.

Siinä missä ihmisten toistensa kohtaamisen mahdollisuudet kuin myös vaikkapa työelämään takaisin pääseminen ja ikäviä luokkatovereita sietäminen kytkeytyvät sen ymmärtämiseen tai ymmärtämättömyyteen, mikä tekee ihmisestä terveen. Juuri sellaisen selvityttämisen parempi mahdollistuminen pitäisi olla kanssakuntalaistensa parasta ajattelevan kunnallisvaaliehdokkaankin aikeiden ytimessä. Kunhan jossain myöhemmässä vaiheessa työllisyyspalvelut tulevat kuntien vastuulle, havahduttaneen ehkä laajemmin tajuamaan, kuinka terveysasiat nivoutuvat yhteen niiden asioiden kanssa, joista kunnallisvaltuutetut ovat päättämässä.

Hyvinvoinnin edistäminen nimissä tehdyt muutokset voidaan nähdä myös jonkinlaisena jippoiluna, jos verrataan niitä muutoksiin, joilla on epäsuorempi vaikutus ihmisten hyvinvointiin:

Toisessa tapauksessa pelkästään tavoitteesta keskusteleminen olisi vaikeampaa, koska sen osalta ei ole niin helppo pitää yllä ”yhteistä” mielikuvaa siitä, minkälaista lopputulemaa tai toimintaprosessia tavoitellaan, mikä tarkoittaisi myös sitä, että tavoitteen ”myyminen” kuntalaisille olisi vaikeampaa ja mikä taasen saattaisi nihkeyttää yhteisesti haluja ottaa käsiteltäväksi asiaa, jossa puututtaisiin siihen, miten jotkin asiantuntijat tekevät työnsä.

Terveyspalveluiden toimimattomuudesta voisi esittää myös kysymyksen, kuinka huonosti sen pitäisi toimia, jotta kuntatason päättäjistä alkaisi ahdistavasti tuntumaan siltä, että heitä vaaditaan tekemään ongelmille jotain vaikka yleisesti tiedettäisiin, että terveyspalveluiden osalta (jonkinlainen) päätösvalta on maakuntatason päätöksenteon puolella? Terveyspalveluthan ovat kuitenkin jotain, joka koetaan erittäin vahvasti kunnan palveluksi, olkoonkin, että päätöksenteko ei määritelmällisesti olisi kunnallisvaltuutettujen hyppysissä.

Sinänsä kunta- ja maakuntavaltuustojen yhtäaikaiskokoustaminen ei pitäisi kai nykyaikana olla niin mahdotonta, että pitäisi sen vuoksi jättää kuntatasolla mietiskelty asia viikoksi pariksi odottamaan, että se voisi tulla käsitellyksi terveyteen liittyväisiltä osiltaan myös maakuntavaltuustossa? Siinähän ehtii asiaan liittyvä orientoituneisuuskin ryvettyä. Olisikohan eri valtuustoilla mahdollisesti jopa sama fyysinen tilakin käytössään kokouksissaan? Eihän maakuntatason päätöksenteko sitä tarkoita, että maakuntatason päätöksenteko täytyy aina olla jotenkin maantieteellisesti etäämmällä kuin kuntatason päätöksenteko?

Erikseen huomioitavaa on sekin, että kaksisuuntainen kommunikointi eri toimijoiden välillä on erilaista silloin, kun aikeita vasta hahmotellaan kuin silloin, kun tavoitteet ovat jo pitkälti määriteltyjä ja neuvotellaan niiden toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Jälkimmäinen voisi liittyä esim. kunnanvaltuuston keskuudestaan valitseman kunnanhallituksen kommunikointiin hyvinvointialueen/maakunnan vastaavan kanssa.

Ei ole aivan selvää, missä määrin kuntastrategiat menevät uusiksi sote-uudistuksen vuoksi, sillä Etelä-Karjalassa sairaanhoitopiiri Eksoten hallitukseen ja valtuustoon on perinteisesti valittu kunnallisvaltuutettuja, joten kuntastrategiassa on voitu sanailla monenlaista hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyen. Täten, aiemmin olisi ehkä voitu luoda painetta parempien tavoitteiden asettamiseen strategiatasoa hienoisemmilla tasoilla, jos lehdistö ja radio olisi saatu heräteltyä inspiroimaan ihmisiä miettimään palvelujen toimivuutta paremmista vinkkeleistä, mutta lähitulevaisuudessa kunnallisvaltuutettujen on ehkä liian helppo sanoa ”no can do” eli ”ei pysty, kun on tuo maakuntavaltuusto, joka niistä asioista ehkä päättää”. Puolueiden eroavuudet voivat myös tulla jollain valitettavalla tavoin esille, jos jokin sellainen toimii jatkuvasti esim. kustannussäästöihin vetoavana.

Kunnanvaltuuston keskuudestaan valitsema kunnanhallitus vastaa mm. kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja valtuuston päätösten valmistelusta/toimeenpanosta. (kuntaliitto.fi)

”Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuuston on hyväksyttävä kunnan hallintosääntö, jossa määrätään mm. kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto tekee toimivallan jakoa koskevat ratkaisut eli delegointiratkaisut hallintosäännön määräyksillä. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisillä valtuuston päätöksillä.” (kuntaliitto.fi)

”Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian, talousarvion ja -suunnitelman sekä muiden valtuuston päätösten mukaisesti. Valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista kuntastrategiassa.” (kuntaliitto.fi)

Kaupunginhallituksen tehtävinä ovat myös kaupungin yleisestä kehittämisestä huolehtiminen ja sellaisten esityksien tekeminen, kaikilla kunnallisen toiminnan aloilla, jotka se katsoo tarpeellisiksi ja kaupungin etujen mukaisiksi. Lisäksi sen täytyy valvoa, että kaupungin lautakunnat, johtokunnat, toimikunnat ja kaupungin palveluksessa olevat henkilöt toteuttavat kaupungin kehittämistavoitteita, suorittavat tehtävänsä voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen sekä toimivat kaupungin etujen mukaisesti. (lappeenranta.fi)

Voidaanko tai onko kansalaisten mieliä aina valmisteltu tietynlaisten diskurssien mukaiseksi eli he kokevat kuntavaalien aikaan, että tietyistä asioista riittää tietynlaajuinen keskustelu ja tietynlainen argumentointi tietyistä asioista on kelpoisaa kuunneltavaa? Lehdistö ja muut perinteiset toimijat olisivat varmaankin edelleen erityisasemassa tällaisessa vaikuttamisessa, missä ajattelua monilta osin anti-inspiroidaan ja ajattelun juonteita tyrehdytetään. Se kai selittäisi senkin, miksi vaalikoneet tuntuvat niin paljolti siltä, että ne eivät kysy sellaista, mitä pitäisi kysyä. Uudempiakin artikkeleiden julkaisijoita on ja lisäksi esim. SuomiAreena on jokavuotinen show, mutta riittääkö niiden mietteitä herättävyys vaikuttamaan kuntavaalien aikoihin mitenkään? TikTok, Facebook ym. ovat päivittäin monien käyttämiä, mutta saavatko ne missään määrin ketään kokemaan, että kuntavaaliehdokkaiden pitäisi olla jotenkin enemmän kuin missä rajoissa he pysyttäytyvät kuntavaalipuheissaan ja -aineistoissaan?

0
uskottavaavaitotta
Lappeenranta

Monet muualla julkaistuista kirjoituksistani käyvät tämän blogin kautta kehittymässä ja löytävät sitten paranneltuna paikan jostain toisaalta. Täällä olevat ovat joko siirtymässä muuanne ajallaan tai ne on jätetty ikään kuin jonkinlaiseksi introksi kirjoituksista, jonkalaisia minulta voi odottaa tai sitten niiden tarkoituksena on antaa vaikutelmaa, mitä hyvää luettavaa toisaalla on tullut julkistettua. Kotisivutkin löytyy (http://hoito.org).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu