Joulutarina (23.12.1939)
Luin poikana ilmasotakirjoja. Potkurit ujelsivat, kun hävittäjä-ässät taistelivat. Pommikoneet eivät kiinnostaneet paljoa, tiedustelukoneet eivät senkään vertaa.
Rohkeuden arvosteluperusteet olen vanhemmiten miettinyt uusiksi.
Sotamiehen huono päivä ei välttämättä merkitse paljoa, mutta kenraalin huono päivä maksaa paljon. Joulukuun 23. päivän vastahyökkäystä Karjalankannaksella aikalaiset moittivat hölmöntölmäykseksi. Tiedustelutiedon puute oli suuri syy epäonnistumiseen. On mahdollista, että menestystä kohtaan on ollut takakäteen ajatellen liian suuret vaatimukset, sillä Neuvostoliiton arkistojen avauduttua on selvinnyt, että tahmeakin hyökkäys järkytti Neuvostoliiton ylijohtoa ja sai heidät siirtämään Summan alueelle suunniteltua omaa offensiiviaan.
Hyökkääjä tarvitsee tietoa vastustajan liikkeistä. Lentolaivue 12 sai joulukuussa tiukan käskyn suorittaa tiedustelua. Aamulla hämärän rajamailla tehtiinkin onnistunutta tiedustelua, ja ”Frans-Kallet” saivat tärkeää materiaalia.
Yksi tiedustelukone piti lähettää Kaukjärven – Uudenkirkon alueelle. Lento määrättiin valoisan aikana suoritettavaksi.
Rintamanosa vilisi vihollishävittäjiä. Mahdollisuus selvitä tehtävästä hengissä oli marginaalinen ilman hävittäjäsuojaa. Mutta vähiä taistelukelpoisia koneita tarvittiin toisaalla. Tiedustelukone Fokker C.X. eli ”Frans-Kalle” ei riittänyt taistelutoiminnan vaatimuksiin. Nyt sillä piti työntyä rintamalinjojen päälle tutkimaan tilannetta keskellä päivää, jolloin viholliskoneet olisivat sankoin joukoin liikkeellä.
Lentueen päällikkö mietti. Kenelle ohjaajista tehtävän antaisi. Pitäisikö vetää pitkää tikkua? Lento piti suorittaa juuri jouluaattoa vasten. Kenen kotiin vietäisiin ilosanoman sijasta suruviesti?
Luutnantti Ilmari Salo päätti jättää käskyt sikseen ja lentää itse. Konekivääriampujaksi ilmoittautui orimattilalainen kersantti Erkki Saloranta. Hän oli 23-vuotias ja naimaton.
FK-96 tuhoutui vihollishävittäjien hyökkäyksessä tiedustelulennolla Uudenkirkon Taamalassa 23.12. 1939, päivää ennen jouluaattoa. Kumpikaan ei pelastunut. Oli kireä pakkaspäivä. Maan pinnalla oli käynnistynyt suomalaisten suuri vastahyökkäys.
Lentäjien ruumiit saatiin kotiin. Lentäjäluutnantti Ilmari Salo, 32-vuotias kahden pienen lapsen isä, haudattiin Kulosaareen ja Erkki Saloranta Orimattilan sankarihautaan.
Fokker C.X. eli ”Frans-Kalle” oli hidas tiedustelukone, jota käytettiin koko sodan ajan kaukopartioiden huoltolentojen lisäksi tiedusteluun ja vaativiin tulenjohtotehtäviin. Se oli siten viholliselle tärkeä maali.
Sodissa menetettiin 17 Frans-Kallea ja 25 lentäjää. Tämän jutun kuvituksena oleva kone on FK-84.
Hienoa että Kuukka on taas linjoilla!
Hän oli niitä harvoja US:n bloggajia, joiden teksteistä viisastui.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tervetulotoivotuksista. Viisauteen on vielä matkaa, mutta yritetään pitää mieli nöyränä ja silmät avoinna.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on ote aikaisemmin 16.1.2021 julkaisemastani blogista Suomen ilmavoimista talvisodassa:
Suomen ilmavoimien taisteluvahvuus talvisodan syttyessä 30.11.1931 oli 31 hävittäjää, 17 pommikometta ja jopa 54 tiedustelutehtäviin soveltuvaa lentokonetta. Suomen ilmavoimat oli asetettu.torjuntavalmiuteen 7. lokakuuta 1939 ja reserviläiset saapuivat ylimääräisiin kertausharjoituksiin 14. lokakuuta. Että neuvostoliittolaiset eivät voisi tuhota koneita maassa, suomalaiset koneet oli hajautettu useille kentille tai metsiin. Päähävittäjä oli alankomaalainen ”Fokker D.XXI”, jonka huippunipeus oli 418 km/h.
Tärkein pommikome oli Fokkeria nopeampi englantilainen ”Bristol Blenheim”, jonka huippunopeus oli 424 km/h.
Joukko-osastot:
Lentorykmentti 1 useilla lentokentillä, Lentorykmentti 2 useilla lentokentillä, Lentorykmentti 4 Luonetjärvellä, ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto ”Flygflottilj 19” Kemissä, Lentolaivue 36 Helsingissä mm. tiedusteluun, Täydennyslentolaivue 39 Maarianhaminassa ja Turussa, Täydennyslentorykmentti 1 Karvialla, Täydennyslentorykmentti 2 Parolassa ja Täydennyslentorykmentti 4 Luonetjärvellä (3 viimeistä vain koulutusta varten).
Talvisodan aikana suomalaiset menettivät 62 lentokonetta laskien mukana ruotsalaiset vapaaehtoiset. Neuvostoliiton ilmavoimat menettivät yhteensä 314 lentokonetta suomalaisten ilmatorjunnalle. Lisäksi ne menettivät paljon koneita teknisistä ongelmista ja onnettomuuksista ym. johtuen noin 680 lentokonetta.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Suomi oli hankkinut 1930-luvulla sotilaskäyttöön lentokoneita, sillä niitä tarvittiin heti. Tietääkseni oli järjestetty myös lentokoneiden huolto ja korjaus, koska niitä tarvittiin mahdollisimman pian uudelleen.
Jatkosodassa saattiin Saksasta ostaa ja osittain lahjoituksena heidän pitkälle kehitettyä lentokalustoaan. Saksalaiset lentojoukot myös operoivat Suomesta käsin tukien. Erityisesti heitä oli Lapissa.
Talvisodassa venäläiset lentokoneet pommittivat törkeästi kaupunkeja ja muita siviilikohteita. Tavallisia ihmisiä, joita he näkivät alhaalla, ammuttiin konekivääreillä. Näistä on kirjoitettu paljon muistelmia ja sotahistoriaa.
Kiitos kirjoittajalle tästä kertomuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommenteista, jotka ovat tervetullut lisä aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti