Äänestänkö kuntavaaleissa Milttonia vai Rud Pederseniä?

Suomen Kuvalehdessä 36/2020 kerrottiin, että keväällä 2019 puolueiden hallitusneuvotteluissa oli mukana neuvottelijoita, jotka olivat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erikoistuneiden konsulttitoimistojen  palveluksessa.  Tästä syntyi kohu, mihin liittyen Miltton Networksin osakas, vihreiden Elina Moisio jäi pois neuvotteluista. Rud Pedersenin osakas Marcus Rantala ja palkollinen Matias Mäkynen jäivät puolueidensa (rkp ja sdp) neuvottelijoiksi.

Mikäs tässä, kai puolueiden edustajilla saa olla siviilityö vaikkapa ay-liikkeessä. Ja osaavathan konsultit neuvotella. Rud Pedersenin osalta tilanne tuli kuitenkin outoon valoon, kun ilmeni, että yhtiöllä oli Satakunnan maakuntaliiton toimeksianto vaikuttaa hallitusneuvotteluihin maakuntaliiton päämäärien suuntaan.

Maakuntaliiton toimeksiannon hoiti kertomansa mukaan Rud Pedersenin toimitusjohtaja Esa Suominen (sdp), joka tapasi toimeksiannon puitteissa pääasiassa demari- ja keskustavaikuttajia.

Helsinkiläisenä olenkin kiinnostunut, miten Uudenmaan maakuntaliitto on ajanut meidän kaupunkilaisten asemaa hallitusneuvotteluissa, missä asiassa ja kenen valtuuttamana ja mihin suuntaan?

Maakuntaliiton sivuilla kerrotaan, että siellä harrastetaan demokraattista päätöksentekoa. ”Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää kuntien valitsema, kunnanvaltuutetuista koostuva maakuntavaltuusto. Käytännön työtä ohjaa maakuntahallitus, joka valitaan kuntavaalien poliittisten voimasuhteiden mukaan.”

Maakuntahallituksen jäseninä on tunnettuja poliitikkoja ja puheenjohtaja on Markku Markkula Espoosta (Viimeksi asiaa tarkistaessani pj oli Eero Heinäluoma, mutta ei ilmeisesti meppinä enää ehdi).

Liiton toimiston johdossa on maakuntajohtaja Ossi Savolainen. Maakuntajohtaja onkin varmaan tuttu joka stadilaiselle, sijaitseehan toimistokin Pasilassa.

No niin, Markku ja Ossi, miten etujamme hoidettiin viime hallitusneuvotteluissa? Ja miten maakunnan kuntalaisten paras tiivistettiin hallitusneuvottelutoiveeksi ja miten se erosi eduskunnan edustamasta demokraattisesta tahdosta?

Itse olen jotenkin naivisti ajatellut, että kunnat hoitavat asioitaan kunnissa kuntademokratian puitteissa ja naapurikunnat yhteisiä asioitaan maakuntaliitossa välillisen demokratian puitteissa mutta miten tähän demokratiatoteutumaan sopii kuntatahdon tasapainoitus demokraattisen eduskuntatahdon kanssa konsultin välityksellä? Eikö kuntien ja maakuntien tulisi noudattaa ja toteuttaa lakia omissa asioissaan eikä pyrkiä vaikuttamaan lakiin, mikä on demokraattisesti valittujen kansanedustajien asia?

Seurasin joku vuosi sitten uteliaana Helsingin kaupunginvaltuuston istuntoa kun käsiteltiin Guggenheim-museohanketta. Mieleen jäi, miten Marcus Rantala nousi puhumaan hyvin valmistellun puheenvuoron reippaasti kuin partiopoika. Edustiko hän itseään, ruotsalaista kansanpuoluetta vai osakkuusfirmansa toimeksiantajaa vai eri toimeksiantajia? Kysymys ei ole hieno, mutta on aiheellinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu