Alueiden vai kansalaisten tasa-arvo?

Harvoin, jos koskaan, tulee kehutuksi keskustapoliitikkoa, mutta nyt on pakko kun Annika Saarikko lausui Politiikkaradion tentissä omalla osallistavalla tavallaan perustotuuden, jota olen toistanut vuosien mittaan omissa kirjoituksissani.

”Aika monen pääkaupunkiseudulla asuvan ihmisen iäkkäät vanhemmat asuvat jossain päin muuta Suomea, ja aika moni täällä asuvista ihmisestä ajattelee, että on oikein, että oman arjen turvallisuuden tunne lisääntyy kokemuksesta, että minun äidistä ja isästä jossain kauempana Suomessa pidetään huolta.”

Pääkaupunkiseudun vapaavuoret ym. toistavat iskulauseenomaisesti pääkaupunkiseudun kuntien elättävän muuta Suomea. Peruspalvelujen rahoituksen suhteen tämä  on väärin ja populistista.

Peruspalvelujen rahoituksen tasaus on tasa-arvoa kansalaisten, ei alueiden välillä. Ei voida sanoa, että pääkaupunkiseutu tukee alueita niiltä osin, kun kyse on peruspalveluista jotka kuuluvat kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Nykyinen tasaus ei ole kuitenkaan riittävä, mikä näkyy kuntaveron hajonnassa. Tämä hajonta ei kuvaa hallinnon laadun hajontaa vaan asukaspohjan hajontaa.

Pääkaupunkiseudun kunnista luultavasti huonoin hallinto on Helsingillä, sillä kaupungissa on krooniset terveyskeskusjonot huolimatta siitä, että kaupunki saa runsaan kuntaveron lisäksi mahtavan potin yhteisö- ja kiinteistöveroa ja omistaa kannattavan energialaitoksen ja suuri osa aktiiviväestöstä käy työterveydessä.

Helsingissä on kyse luultavasti pinttyneestä hallintokulttuurista, joka perustuu nousukasporvarien keisarinkaupunkieetokseen mikä yhdistyy vanhan vasemmiston neliraajajarrutukseen.

Uusi sote-malli siirtää rahoituksen valtiolle. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että nykyinen kuntaveron sotekustannus siirretään valtion tuloveroasteikkoon, ja varat jaetaaa THL:n laskelmien mukaan alueille tarpeen mukaan. Valtionverotuksen kautta kaikki osallistuvat yhdenvertaiseti soten rahoitukseen.

Soten rahoitusmalli on lähtökohtaisesti terve ja onkin valitettavaa, että sekä vasemmistoliitto että vihreät ja olletikin myös terveiden rkp ajavat maakuntaveroa, joka samoin kuin nykyinen kuntavero kohtelisi alueiden asukkaita epätasa-arvoisesti. Jos hyvinvointialueet ryhtyvät hoitamaan muita kuin peruspalveluja, vero näiltä osin voi olla perusteltu, muuten on syytä pysyä valtion rahoituksessa tasa-arvosyistä. – On hyvä tunnustaa, että nykyinen peruspalveluiden kuntarahoitusmalli tuskin läpäisisi perustuslakivaliokuntaa.

Yhtä kaikki, se, että keskustan ministeri kannattaa soten valtionrahoitusta, ei välttämättä perustu tasa-arvomotiiviin vaan siihen, että peruspalvelujen tasa-arvoinen rahoitus tuo varoja alueille. Varsinaista tukea alueet eivät mielestäni tarvitsisikaan. Jokaisella alueella on omat ongelmansa ja olosuhteensa, joihin on sopeuduttava. Jos esimerkiksi maaseudulla liikkumiseen kuluu varoja, niin se johtuu siitä, että liikkuminen maksaa. Miksi muiden pitäisi häivyttää tämä kustannus jollain taikasauvalla? – Terveyspalvelujen tarve ei ole kuitenkaan asuinpaikkaan vaan yksilöön sidottu asia, ja sellaisena sitä on käsiteltävä.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu