Antti Palola tahtoo järjestövallan hallitusvallan sijaan
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola oli tänään Ylen Ykkösaamussa haastateltavana työttömyysvakuutusmaksun muutoksesta, mitä Työllisyysrahasto esittää. Hän sanoi, että ”toteutetaan vakuutusperiaatetta eikä ryhdytä paikkaamaan julkista taloutta… …kun työttömyysmaksua alennetaan, siitä menee puolet työnantajalle ja puolet työntekijälle… …kohdentuisi suoraan työntekijöille eikä lähdettäisi käyttämään rahaa julkisen talouden paikkaamiseen.” Tätä Palola perusteli vakuutusperiaatteella ja ilmeisesti myös Suomen työmarkkinamallilla.
Sitä Palola ei perustele, miten vakuutusperiaatteesta seuraa, että valtion tulisi tarkastella palkansaajien aseman muutosta tumput suorassa, onhan hallituksella ollut suunnitelmia palkansaajan verotuksen suhteen. Ansiosidonnainen työttömyysvakuutusjärjestelmämme on varmaankin syntynyt työntekijäjärjestöjen aloitteesta, mutta se on säädetty eduskunnassa lakina, jonka muutokset vaativat myös hallituksen esitykset ja eduskunnan päätökset. Työttömyysvakuutusmaksun muutokset vaikuttavat palkansaajan käytettävissä oleviin tuloihin ja valtion sekä kunnan veroihin joten miksi hallituksen ylipäätään tulisi kuunnella järjestöjä asiassa, joka monipuolisesti vaikuttaa sen omien suunnitelmien toteutumaan? Onko järjestöillä paremmat pääekonomistit?
Jostain syystä Palolan vakuutusperiaatteesta ei seuraa, että kaikki maksun maksaneet tulisivat vakuutetuiksi. Täytyy vielä liittyä kassaan kynnysrahalla. Tämmöinen ei varmaan menisi enää perustuslakivaliokunnasta lävitse: epäyhdenvertaisuus maksuissa, järjestäytymispakko kassaan.
Tässäkään Ykkösaamussa ei riittävästi korostettu, että koko työttömyysvakuutusmaksun maksaa viime kädessä palkansaaja, sillä ilman työnantajamaksua palkkaa voisi maksaa enemmän, joten työnantajilta ei tarvitse kysyä yhtään mitään. Hallituksella tulee olla kätevä valta vaikuttaa työttömyysvakuutusmaksun jakautumiseen bruttopalkan molemmin puolin sen mukaan, tahdotaanko vaikuttaa työvoimakustannukseen vai ostovoimaan. Jos Työllisyysrahasto on tiellä, sen voi lakkauttaa aikuiskoulutustuen myötä ja siirtää ministeriön alivaltiosihteerin osa-aikaisen apulaisen hoidettavaksi.
Muutoin olen kannalla, että kun tällä erää työttömyysvakuutusmaksun muutos koskee palkansaajia, niin valtion muut tuloveron muutokset saisivat koskea kaikkia, etteivät eläkkeensaajien ja palkansaajien veroasteet etääntyisi entisestään esimerkiksi työtulovähennyksen kasvattamisen kautta.
Sano se suoraan vain.
Sak on viimeiset ainakin kymmenen vuotta ollut taloudellisen kehityksen jarrumies, ja olemassaolonsa turvataksen ehkäisee yhä Suomen talouden pinnalle pääsyä kilpaillussa kansainvälisessä talodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, mutta tässä tapauksessa STTK. Itse asiassa olen kannalla, että palkansaaja tarvitsee edustajan, mutta keinovalikoima on kangistunut.
On syytä ymmärtää, että ay-liike ei luo palkanmaksuvaraa, mikä juontuu talouden yleisestä kehityksestä. Ay-liikkeen rooliksi jää oikeudenmukaisten palkkarakenteiden edistäminen ja yksittäisten työntekijöiden ja työntekijäryhmien puolustaminen työpaikalla. Ja demariehdokkaiden tukeminen vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä pitäisi viimeinkin päästä eroon ay-liikkeen ikeen alla olemisesta.
Ay-liike on yksi toimija yhteiskunnassa muiden joukssa, ei suinkaan mikään toimija jonka pillin mukaan täytyy tanssia.
Ilmoita asiaton viesti
Palkansaaja tulee edustetuksi eduskunnassa vähän jokaisen puolueen kautta, jolloin ay-liikkeen tulee olla varovainen poliittisten kantojen suhteen ja keskittyä puhtaisiin työmarkkinakysymyksiin. Niitäkin riittää tämän Häkämiehen hallituksen aloitteissa ja onkin taito kuoria asioista politiikka ja edustaa palkansaajan parasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mieti itse, kun minä en kuulunut mihinkään liittoihin, niin kelvoton työnantaja oli jättänyt maksamatta lähes 4 kuukautta palkkoja, helvetin vaikeaa oli löytää apuja ja oli pakko kysyä sukulaisilta sekä asianajajaksi opiskelevaa kaveria että serkkuani, että miten minun pitää siinä tilanteessa tehdä.
Kovien vaikeuksien kautta pääsin lopulta voittoon työnantajasta, joka sai kovat rapsut, kun käräjäoikeus näki esittämäni ison tukun todisteita ja ne oli kiistämättömiä.
Tuon tapauksen jälkeen osasin arvostaa enemmän, että mitä varten Ammattiyhdistysliitot ovat.
Tuollainen rumba on tosi kova kenelle tahansa ja jos sattuu omistamaan jotain, niin joutuu miettimään, että kannattaako uskaltaa haastaa vai ei? Aiemmin rahattomana ja mitään omistavana valtio antoi oikeusapua ja sillä pääsin iskemään kelvotonta työnantajaa vastaan. Siitä sai hyvät rahat ja tuon tapauksen jälkeen on alkanut oppimaan, ettei työntekijöitä saa tehdä ihan miten lystää.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin ehkä epäselvästi.
Tarkoitus oli sanoa että ay-liikkeen ei pidä olla se joka määrää kuinka yhteiskunta toimii.
Ay-liike on aikanaan tehnyt ehdottman tarpeellista työtä työväestön elinolojen parantamiseksi. Ja sen tehtävä on edelleen huolehtia työntekijöiden oikeuksista ja työehtospimusneuvotteluista.
Ay-liikkeen asia ei ole puuttua kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Silloin siitä tulee todellisuudessa maan hallitus. Halitus jota ei ole valittu edes parlamentaarisen demokratian mukaiseti.
Hallituksen tehtävä on myös ottaa humioon koko maan ja kaikkien sen kansalaisten etu.
Ilmoita asiaton viesti
”Meille kuuluu kaikki, paitsi ulkopolitíikka ja kohta kuuluu sekin”
Lauri Ihalainen
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa työelämän lainsäädännöistä on tehty eduskunnalla, muut ovat ammattiyhdistykset tehneet omansa antamalla etuja jäsenilleen kuten EK tekee omilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki lait ovat eduskunnan ”tekemiä”. Mikään muu viranomainen tai toimija ei voi säätää yhtään lakia.
Työehtsopimukset ovat kahden tai useamman järjestön keskenään tekemiä sopimuksia, eivät lakeja. Ne eivät saa olla ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa.
Meillä on ay-liike tunkenut itsensä määrääjäksi aivan liian moneen yhteiskunnalliseen toimintaan. Toimintaan joka ei kuulu ay-liikkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkilaisia on liikaa jos ne saa rahaa ne sotkee vaan luonnon,on nähty.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Britannian palkkataso on surkea, vaikka työnantajien lakisääteiset maksut ovat huomattavan alhaisella tasolla Suomeen verrattuna ?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä jotain tietoa brittien palkkatasosta.
Lukuja pitää korottaa noin 15% koska yksi euro on vain n. 0,85 puntaa.
Ei tuo niin surkealta näytä.
https://poradnuk.com.ua/fi/palkka-isossa-britanniassa-vuonna-keskim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4inen-minimi.htm
Ilmoita asiaton viesti
Kansainväliset vertailut ovat hankalia. Ehkä selkeintä on verrata työnantajan lakisääteistä palkkauksen kokonaiskustannusta, koska kustannus hyödyttää palkansaajaa suoraan tai välillisesti. EU tietääkseni tilastoikin työnantajakustannusta mutta näitä lukuja ei näy yhtä usein julkisuudessa kuin vaikka bensanhinta.
Demokratiassa työnantajakustannus jakautuu päätösten mukaan veroihin, etuuksien rahoitukseen ja käteispalkkaan joka maassa eri tavoin. Esimerkiksi Virossa on ollut 20 %:n tasavero, joka on alapäästään progressiivinen meidän kuntaveromme tapaan ja lisäksi työnantaja ja palkansaaja hoitavat 33 %:n sosiaaliturvamaksut joten keskimääräisen palkansaajan lopputulemat ovat lähellä meidän tasojamme, tosin meillä suurituloisia verotetaan kireämmin. Mutta toinen asia on, mitä verot ja sosiaaliturva kattavat ja mikä jää kansalaisen kontolle.
Ilmoita asiaton viesti