Eläkkeiden ja palkkojen verotus, ansioeläkkeiden etiikka

Ansioeläkkeitä uhkaa kaksi muutosta, toisaalta valtion välittömän rahapulan vuoksi tahdotaan nostaa eläkkeiden verotusta, toisaalta koko eläkejärjestelmää tullaan pohtimaan työryhmässä, jonka tulisi saada valmista tämän vuoden aikana.

Olen valmistellut ansioeläkkeiden etiikkaa koskevaa pitempää juttua, mutta se ei ole vielä tähän hätään valmis, mutta otan esiin järjestelmän perusongelman. Ensin kuitenkin verotuksesta.

Pääministeri Orpo ei ole kuuluisa johdonmukaisista puheista eikä tietoon perustuvista argumenteista. Vaalitaistelun aikana hän kertoi, että valtion menoista on ”pakko” säästää velkaantumisen vuoksi. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että palkkaverotusta on alennettava. Siis samaan aikaan on pakko säästää ja tuhlata. Ilmeisesti Orpolla on varma tieto, että palkkaveron alentaminen parantaa valtion velkaantumisastetta enemmän kuin verotuloissa menetetään. Muuten lausunto ei ole ymmärrettävissä.

Palkkaverotusta on alennettu työtulovähennystä korottamalla. Kyseinen vähennys on muistaakseni alun perin kokoomuksen keksintöä. Kokoomuksen kansantaloustieteilijöillä on varmaankin tiukkaa dataa aikaisempien työtulovähennysten korotusten vaikutuksista. – Tietoa jostain syystä pihdataan. Itse kuvittelisin verovähennyksen nostavan korkeintaan kulutusta ja sitä kautta työllisyyttä, mutta nouseeko työllisyys Kiinassa vai Thaimaassa tuonnin ja turismin lisääntyessä, lienee arvailujen varassa.

Voidaan väittää, että työnteon motivaatio lisääntyy, kun palkasta jää enemmän käteen. Tätä motivaatiolisäystä voikin kukin kohdallaan muistella vanhojen veronalennuskokemusten pohjalta.

Kokonaan jää selittämättä, miksi veronalennusta ei kohdistettu eläkeläisille, hehän kuluttavat tuloistaan suuremman osan kotimaisiin hyödykkeisiin kuin palkansaajat.

Kun tarkastellaan verotettavaa tuloa vähennysten jälkeen, maksavat palkansaajat jo nyt selvästi vähemmän varsinaisia veroja kuin eläkeläiset. Tämän lisäksi suurituloiset eläkeläiset maksavat 5 %-yksikön raippaveroa.

On sanottu, että leikkaukset eivät ole vielä kohdistuneet eläkeläisiin. Kyllä ovat, koska eläkeläiset ovat jääneet vaille palkansaajien veroalennusta, jota täydentää palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun alennus. Ihmettelenkin, miksi niin moni on valmis korottamaan eläkeläisten verotusta, joka siis jo nyt on palkkaveroja korkeampi.

Helsinkiläisen 2000 euron kuukausieläkettä maksavan eläkeläisen veroaste on 15,5 %.

Vastaavaan veronalaiseen tuloon palkansaaja pääsee 26 800 euron vuosituloilla, jolloin veroaste verotettavasta tulosta on 8,4 % eli noin puolet eläkeläisen veroasteesta.  Verot ovat maksuja yhteiseen kassaan. Verojen lisäksi palkansaaja maksaa ansionvakuutusmaksuja ensi sijassa omaksi hyödykseen, kuten eläkemaksun, jota voi kutsua säästöksi, siirretyksi palkaksi tai riskivakuutusmaksuksi.

On myös esitetty, että eläkeindeksi jäädytettäisiin vuodeksi. Tämä olisi satunnainen, etukäteen epämääräinen eläkkeen alennus. Eläkkeen alentaminen ei ole perusteltua lyhyen velkaantumis- tai suhdannemuutoksen vuoksi, ellei mekanismiin liity kompensaatiota tulevina parempina vuosina. Eläketulo on luonteeltaan vakautettua tuloa, johon sekä eläkettään odottavien palkansaajien ja eläkeläisten on voitava luottaa yleisen luottamuksen ylläpitämiseksi. Sen sijaan, hyvin perustellen, voidaan eläkkeen tasoa ja/tai kertymistä hallitusti muuttaa, jos kansantalouden pitkän tähtäyksen kestävyysvaje sitä edellyttää.

Ansioeläkkeen etiikka

Työeläkejärjestelmää perustettaessa sovittiin, että eläke kertyy tiettynä prosenttina ansioista ja että se rahoitetaan ansiosidonnaisin maksuin. Tietyllä tavalla oli jopa nerokasta lyödä lukkoon eläkkeen taso mutta jättää rahoitukseen pelivaraa. Kuitenkin kävi niin, että eläkejärjestelmän perustajaisät eivät malttaneet olla reiluja, vaan maksoivat sisään melkein vain minimin, joten aloittava eläkeläissukupolvi sai eläkkeensä puoleen hintaan. Tämä on sillä tavalla surkeaa, että päinvastaisessa tapauksessa meillä olisi nyt Fortress Finland, suuri eläkerahasto puskurinamme ja tuottamassa tuottoja eläkemaksun alentamiseksi. Nythän rahastoissa on runsaat 200 miljardia mutta eläkevastuu on yli 800 miljardia, joten sen verran perustajaisät vetivät välistä.

Hiljan on esitetty laskelmia, joiden mukaan kansalainen voisi saada nykyistä suuremman eläkkeen sijoittamalla itse eläkemaksua pienemmän summan kohtuullisesti arvoidulla tuotolla. Tämän asian kääntöpuoli on, että nykyinen eläkemaksu olisi selvästi alempi, jos perustajaisät olisivat maksaneet edes vähän enemmän vähän aiemmin. Esitetyt laskelmat kertovat perustajaisien ratkaisun hinnan jälkipolville.

Vielä 1980-luvulla toistettiin työnantajamantraa muun muassa Pekka Herlinin suulla, että ”Suomi on pullo”, joten ihan sama, missä kohden maksetaan ja missä kohden kuitataan. No ei ollut. Muun muassa Kone-yhtiö siirsi työntekijät ulkomaille Koneen eläkeläisten nauttiessa kotimaan sektorin työntekijöiden maksamia eläkkeitä tuhlattuaan oman eläkemaksuvaransa Keihäsmatkoilla ja Datsuneihin.

Etiikan etikkaa myöhemmin lisää.

(Palkansaajan veroprosentti oikaistu verotettavan tulon mukaiseksi su klo 11:20)

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu