Mitä vasemmisto ja ay-liike tarkoittavat oikeudenmukaisella palkkapolitiikalla?
Hoitajien palkankorotusvaatimukset ovat yleisesti kansalaisten hyväksymät samoin kuin 15 vuotta sitten hoitajien edellisen kerran lakkoillessa.
Viime kerralla katkera taistelu toi Sari Sairaanhoitajalle korotukset, jotka suhteellisesti ottaen mitätöityivät työnantajien ajaman liittokierroksen korotuksiin nähden. Silloin työnantajat tahtoivat eroon tupoista ja saivat Sariin vedoten liitot mukaan reippailla korotuksilla. Nämä korotukset iskivät heti työnantajain nilkkaan pankkikriisin myötä ja Kreikan kriisi ajoi kasvumme nollatasolle, mistä vasta kiky meitä helpotti.
Työnantajain historiankirjoitus syyttää Sari Sairaanhoitajaa työnantajien omista liittokiimassaan tekemistä ylikorkeista korotuksista. Ei mitään valkeita ritareita.
Nykytilanteessa hoitajien palkankorotusvaatimuksia rajoittaa koko kuntasektorin työntekijöiden korotuspaine. Jos hoitajille, niin myös opettajille ja niin edelleen.
Onko ay-liikkeellä ja sitä tukevalla vasemmistolla yhtenäistä käsitystä, miten oikeudenmukaiseen palkkaukseen pyritään?
Puolueet tuntuvat elävän iskulauseiden tasolla. Kun Jutta Urpilainen valittiin sdp:n johtoon, hän kertoi kysyttäessä olevansa keskituloinen. Tarkempi selvitys osoitti hänen olevan verrattain suurituloinen kuorolisillä kuorrutettuine opettajanpalkkoineen. Jutan identiteetti oli kuitenkin proletaarinen hänen laulaessaan pontevasti internationalea puoluekokouksessa täysin rinnoin. Hyvätuloinen köyhä?
Sanna Marin on leimautunut ideologisesti vasemmalle. Hän reagoi voimakkaasti UPM:n lakkauttaessa kannattamattoman tehtaan. Yhtälailla hän aluevaalitentissä totesi ykskantaan, että sote-työntekijöiden palkat on harmonisoitava korkeimman mukaan. Onko korkein palkka oikeudenmukainen? Tulisiko työnantajan työllistää tappiolla? Ei kuullosta kovin ajatellulta, pikemminkin asenteelliselta.
Tosiasia lienee, että vasemmistopuolueet ovat ideologisesti kyvyttömiä evästämään ay-liikettä oikeudenmukaisen palkkapolitiikan tavoittelussa. Ei ole täsmennetty oikeudenmukaisen palkkauksen perusteita eikä keinoja, joilla oikeudenmukaisuusongelmat tasoitetaan palkansaajain kesken.
Vasemmisto sai 1960-luvulla eduskuntaenemmistön ja siitä alkoi tupojen aikakausi, missä ay-liike pystyi vaikuttamaan työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Voi todeta, ettei mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen käytetty riittävästi hyväksi kun ei perusasetelmaltaan selvälle kunta-alan palkkakiistallekaan ole toimivaa keskustelu- ja sovittelumenettelyä ilman riitaa.
Kun ongelmat kierrätetään työnantajan kautta ei keskinäinen keskustelukulttuuri kehity.
Näen, että tupojen hajoaminen liittokierroksiksi ja liittosopimusten mureneminen yhtiökohtaisiksi on seurausta oikeudenmukaisuuden aliarvostuksesta ahneessa ay-kentässä. No, en oikein usko Björn Wahlroosinkaan ideologiaan ottaa työntekijä omistajavastuuta kantamaan. Voitot ja tappiot kuuluvat omistajalle, oikeudenmukainen palkka työntekijälle.
Mikäs se semmoinen oikeudenmukainen palkkaus on? Kytllä kai tällä propagandalla mikä vaan saadaan näyttämään miltä halutaan.
Pari havaintoa viime päivien keskustelusta.
Esitetään peruspalkkoja, vaikka kokoanaisansio on jotain muuta.
Verrataan muiden kokonaisansioihin omia peruspalkkoja. Palkkoja verrataan ei työtä. Julkinen suojatyö vs yksityinen työ, jossa voi kenkää tulla.
Työaikaa ei huomioida mitenkenkään.
https://www.stat.fi/til/tyti/2020/13/tyti_2020_13_2021-03-04_tau_021_fi.html
Hoitajien työaika on selkeästi esim teollisuutta matalampi. Pitääkö oikeudenmukaisessa palkkapolitiikassa työhön käytetyn ajan näkyä? Selkeästi tuloksella ei oikeudenmukaisessa palkkapolitiikassa ole mitään merkitystä. Tilannehan on, että julkisella ei tarvitse tulosta tehdä lainkaan ja jos yksiyisen yrityksen tulos on jatkuvasti miinuksella työt vain loppuvat.
Huvittavinta on kuunnella, että hoitajan palkalla tai perushoitajan palkalla ei tule toimeen. Siksi pitää palkkoja nostaa muita enemmän. Onko tuo ammattinimikkeestä kiinni. Perushoitajan mediaanilla 2900e ei tule toimeen, mutta joku muu tulee toimeen 2100e/kk ansioilla eikä palkkaa tarvitse nostaa muita enempää, kun ei ole perushoitaja.
Matalimmat palkat vuonna 2019
Jätteiden lajittelijat 1609 €
Avustavat puutarhatyöntekijät 1784 €
Maa-, metsä- ja kalatalouden työntekijät 1890 €
Metsurit ja metsätyöntekijät 1890 €
Päiväkotiapulaiset 1920 €
Jätehuoltotyöntekijät 1931 €
Koulunkäyntiavustajat 1955 €
Pesulatyöntekijät 1989 €
Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät 2007 €
Avustavat keittiötyöntekijät 2014 €
Nämä ylläkin tulevat toimeen, koska nimike ei ole perushoitaja?
Kyllä ay-liikkeen ja vasemmiston näkemys on vain hyväosaisten julkisten työntekijöiden perseennuolenta, koska sieltä saa varmoja äänestäjia ”politiikot”. Sekä ay-liike saa maksajia, että lupauksen verovapaiden tulojen hankkimiseen varmistusta.
Pitäisi myös muistaa vertailuissa esim norjaan. Suomi on velkavetoinen talous, jonka alijäämä on pysyvä. Norjassa kaikki tienaavat huomattavasti enemmän, kuin köyhät suomalaiset. Suomalaiset ovat kotitalouksien varallisuutta verratessa köyhiä ja köyhinä pysyvät. Sehän on vasemmistolaisen veropolitiikan ja julkisensektorin ykkös tehtäviä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet asian ytimessä. Huolimatta jonkinmoisesta pitkäaikaisesta hegemoniastaan palkka-asioissa ei ay-liike ole edes kunnolla määritellyt, miten palkkojen oikeudenmukaisuutta tulisi verrata. Puoluetasolla vasemmiston perusargumentaatio toki liittyy tulonjakoon, mutta yksi puheenjohtaja ei osannut asettaa itseään tulonjakojanalle ja toinen puheenjohtaja haluaisi maksaa korkeimman mukaan.
Oikeudenmukainen palkkaus ei voi perustua nimikkeisiin sen enempää koulutuksen kuin tehtävienkään osalta, vaan tehtävien vaativuuteen ja työmäärään. Varsinkaan tehtävien vaativuuden mittaaminen ei ole yksiselitteistä ja siksi tarvittaisiin harrasta fundeerausta sen sijaan, että asia kierrätetään työnantajan kautta.
Esimerkiksi naisalojen palkkauksesta puhuminen naisasiana ei oikein vakuuta. Tulisi käydä suoraan tehtävien ja työajan analyysin kautta palkkaperusteisiin, joiden oikaisu antaa myös sukupuolten kannalta oikeudenmukaisen palkan.
Hyvä, että tuot esille matalapalkka-alat. Niillä järjestäytymisaste on yleensä alhainen. Onko palkkaus edelleen taistelukysymys? Taistelun aitona vastustajana ovat kuitenkin muut palkansaajat tulonjakovoittojen kustannusten kiertyessä työnantajan kautta koko talouteen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen pitänyt Suomen kolmikantaista työskentelytapaa hyvänä tapana ratkaista vaikeita työmarkkinoiden kysymyksiä. Kyllä täällä Blogistaniassa tulee ajattelun ainesta.
Ehkä se kolmikanta soveltui parhaiten savupiippujen ja Neuvostoliiton aikakauteen, sinne dinosaurusten aikakauteen jossa itsekin vartuin.
Dinosaurusten aikakauteen kuului myös usko siihen, että yhteiskuntien kehitystä voidaan ohjailla tieteen ja suunnittelun keinoin. Tuo uskomus koki kovan kolauksen noin kolme vuosikymmentä sitten.
**** *****
Ehkäpä Wahlroosin ja Pesosen luotsaama UPM murtaa rakenteet. Ja työmarkkinoille syntyy parempi tapa palkkatason määrittämiseen.
Oikeudenmukainen palkkaus ammattista toiseen vertaillen on haihattelua. Yksilö tekee itsenäiset valintansa oman elämänsä suhteen. Ja myös valitsematta jättäminen on valinta.
– Jos joku sitten jää todella pienipalkkaiseksi, kantakoot valintansa seuraukset.
Noin tuo uuden maailmanjärjestyksen palkkalogiikka toiminee. Ja siinä on selkeä logiikka.
– Pelottaa niiden ihmisten puolesta, joille jää musta pekka käteen. Mutta sellaista se on, jos valintojen vapautta ja yksilön vastuuta painotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en kannata sen enempää suunnitelmataloutta kuin Wahlroosinkaan linjaa. Tavoittelen tilannetta, missä palkat olisivat keskenään suurin piirtein oikeassa tehtävien vaativuuden mukaisessa suhteessa, jolloin kansantalouden rakenne muotoutuisi työmarkkinoilla paitsi oikeudenmukaiseksi niin myös tarkoituksenmukaiseksi.
Yksityisellä puolella usein ajatellaan, että yksittäisen työntekijän tai työntekijäryhmän aito tuottavuus olisi helppo arvioida. Tämä on harhaluulo, mitä kuitenkin johdon oma tulospalkkaus pönkittää.
Metsäteollisuudessa työntekijäin palkat ovat aikoinaan päässeet karkuun kun paperikoneiden ja sellukattiloiden tuotto on laskettu paikalla olevien työntekijöiden pääluvun mukaan. Mitä tehokkaampia koneita Valmet on suunnitellut ja asentanut, sitä enemmän palkkaa paperityöntekijä on saanut, vaikka todellinen tuottavuus on syntynyt Valmetilla ja rahoittajan riskin kautta ( ja justeerin kahvassa). Tässä mielessä Björn Wahlroosin idea ottaa työntekijät riskinkantajiksi on paitsi typerä niin myös ideologisesti outo. Ammattimiehelle on maksettava ammattimiehen palkka, ei enempää eikä vähempää vaikka tappiota tulisi. Tappion tullen suljetaan tehdas tai rakennetaan uusi. Terve työntekijä säilyttää aina työvoimansa, jonka arvo määrittyy hänelle saatavilla olevien tehtävien kautta.
Ilmoita asiaton viesti