Naisen eläke-euro ei ole uutinen – työeläke on ansiosidonnainen

Huvittaa, kun jotkut uutiset toistuvat vuosittain. Ensin uutisoidaan, että naisen palkkaeuro on 80 senttiä ja seuraavaksi, että naisen eläke-euro on 80 senttiä. Eihän jälkimmäinen ole uutinen, koska meillä on ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä. Tosin sosiaaliturvan kokonaisuus käytännössä tuottaa tasaeläkkeen pienituloisille.

Itse asiassa uutinen ehkä löytyy siitä, ettei naisten eläke ole alhaisempi, sillä pientä eläkettä perustellaan perhevapailla. Palkkaeron tulisi korostua, kun ansaintavuosia on vähemmän. Itselläni ei ole tähän selitystä, ehkä naiset hyötyvät miehiä enemmän leskeneläkkeestä ja kansaneläkkeestä.

Nykyinen työeläkejärjestelmä on ansiosidonnainen siten, että mukaan luetaan koko elinkaaren ansiot. Tähän on päästy vasta tällä vuosituhannella. Aiemmin eläke kertyi kunkin työsuhteen viimeisten vuosien perusteella mikä johti suhteellisesti nykyistä korkeampiin mutta epäoikeudenmukaisempiin eläkkeisiin.

Nykyisin 40 ansiotyövuoden 2000 euron kuukausiansio tuottaa saman eläkkeen kuin 20 vuoden ansio 4000 euron kk-palkalla. Tämä voi tulla yllätyksenä maisterille, jonka opinnot veivät kymmenen vuotta ja sitten lasten kanssa meni toiset kymmenen vuotta. Mutta jos ei ole ansioita niin miten sitten ansioeläkettäkään?

Vaikka eläkemaksun ja eläkkeen välillä ei ole suoraa juridista yhteyttä on pelin henki, että eläkemaksu on ansiosidonnainen kuten eläkekin ja jos maksu laskennallisesti riittää eläkekertymään kuten se nyt suurinpiirtein tekee, niin olisi outoa ottaa mukaan sellaisia eläkkeitä, joista maksua ei ole maksettu. Ainoastaan leskeneläke on ollut poikkeus säännöstä, mutta senkin kestoa ollaan nyt aiheelliseti rajoittamassa, tosin ei tarpeeksi.

Eläkemaksua ei myöskään peritä ansiosidonnaisista vanhempainvapaista eikä ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta tai vuorotteluvapaasta, vaikka näistä kertyy eläkettä mutta näitä rahoitetaan mm. työttömyysvakuutusmaksun kautta. Vuodesta 2005 alkaen kotihoidontuesta kertyy pieni eläke kuten tutkinnoistakin, valtio rahoittaa nämä eläkkeet mutta ei ole vielä laajentanut järjestelmää varusmiespalveluun.

Pääministeri Antti Rinne on ehdottanut, että naisten pieniä eläkkeitä olisi korotettava nykyisin työeläkevaroin. Tämä merkitsisi järjestelmän muutosta, tosin Rinne ei tainnut täsmälleen määritellä, millä perusteella pieniä eläkkeitä olisi nostettava. Jos kyse on vaikkapa kotihoidontukiajan eläkkeen taannehtivasta maksamisesta tai tutkinnosta koituvan eläkkeen taannehtivasta suorituksesta otan nämä ilomielin vastaan, koska minulla on tutkínto ja olen ollut kotihoidontuella lastani hoitamassa, kunhan valtio kustantaa. Tämän lisäksi kaipaisin taannehtivaa eläkettä alle 23-vuotiaana saaduista ansioista.

Rinteen huoli koski nimenomaan pieniä työeläkkeitä. Itselläni on ollut tähän valmis ratkaisu, joka on hieman sukua Saksan peruseläkkeelle. Olen ehdottanut, että eläkkeiden yhteensovituksesta luovutaan, takuueläkkeen tasoa nostetaan ja työeläkekertymää alennetaan.

Eläkekeskustelun lähtöpisteeksi tulisi ottaa Eläketurvakeskuksen raportin Kokonaiseläke 2019 kuvio 6.2. Kuviossa on hieman yksinkertaistaen merkitty nettoeläkkeen kehitys eläkkeensaajan asumistuki huomioiden alle 4000 euron kuukausituloilla. Pankolla istuen ansaitsee takuueläkettä ja asumistukea noin 1200 euroa kuussa ja 2000 euron kuukausipalkalla nettotuloa noin satasen enemmän. 4000 euron kk-palkka tuo eläkeläiselle nettotuloa hieman yli 1500 euroa kuussa.

ETK:n selvitys osoittaa, että meillä on jo lähes tasaeläke. Siihen voitaisiin siirtyä myös virallisesti esimerkiksi siten, että kaikki saisivat peruseläkkeenä sen 1200 euroa, minkä nyt saa työtä tekemättäkin. Tämän lisäksi täysi työeläke vaikka 20 %:n kertymällä tuottaisi 2000 euroa kuussa ansaitsevalle 1600 euron bruttotulon mikä ylittäisi nykyisellä kertymällä lasketun tulon selvästi. 4000 euroa ansaitseva saisi bruttona nykyisen määrän.

Koska nykyinen työeläkkeiden rahoitus perustuu prosenttimaksuun, joka alenisi runsaaseen kolmannekseen ehdotuksessani niin peruseläkkeen rahoituksen lähtökohdaksi voisi ottaa kelamaksun tyyppisen prosenttimaksun ansiotuloista. Suurituloiset jonkin verran kärsisivät.

Nykyinen eläkkeiden yhteensovitus johtaa piiloveroon, mikä rankaisee suhteessa eniten niitä, jotka juuri ja juuri ovat kustantaneet oman eläkkeensä ja asumisensa. Toisaalta nykyisen suuruisen riskivakuutetun ansioeläkkeen pakollisuus vähentää kulutusta ja omaan lukuun säästämistä.

TELAN:n Suvi-Anne Siimes peräsi periatteellista keskustelua eläkejärjestelmän kehittämiseksi. Oma mallini on mielestäni relevantti vaihtoehto. Kaikkia eläkemuutoksia varjostaa suurten ikäluokkien tekemä valinta maksaa vain runsaat puolet omasta työeläkkeestään. Tästä johtuen meillä on järjestelmässä rullaava piilovelka, joka purkautuu, jos etuuksia heikennetään. Tästä velasta ei saanut puhua edes 2000-luvun alussa, kun Osku Pajamäki julkaisi oman eläkepamflettinsa: ”Näpit irti” kuului demarieläkeläisten ay-siivestä. Niinpä Antti Rinne, näpit irti ellei tule kunnon kokonaisnäkemystä!


(Kuva on julkaisusta Juha Knuuti & Suvi Ritola: Kokonaiseläke 2019, Eläketurvakeskuksen Raportteja 1/2019)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu