Osingon verotus on kaksinkertainen ja kuntavero progressiivinen

Presidentti Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway käytti termiä ”alternative facts”, vaihtoehtoiset tosiasiat,  kuvatessaan lehdistösihteeri  Sean Spicerin selvästi valheellisia lukuja presidentin virkaanastujaisyleisön määrästä.

Tämä muistui mieleeni kuunnellessani tänään Ylen Ykkösaamua. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà totesi kaksi vaihtoehtoista totuutta. Ensinnäkin hän vertasi listaamattoman osakeyhtiön osakkaan 7,5 %:n osinkoveroa 34 %:n pääomatuloveroon ja sitten hän väitti kuntaveroa tasaveroksi vähätellen sen vähennyksiin liittyvää progressiota.

Harmistuin asiasta muun muassa siksi, että olen kirjoittanut molemmista asioista useasti vuosien mittaan eikä nuorempi polvi näy omaksuvan esittämääni selkeää totuutta. Lainà on sentään tohtorismiehiä joten ymmärrystä pitäisi riittää.

Omaa harmistustani tärkeämpää on yleisen yhteiskunnallisen kehityksen vaikeus, jos edes peruskysymyksistä ei olla yhtä mieltä. STTK on Antti Rinteen viiteliitto ja  luokkatietoinen Sanna Marin kuuluu Rinteen piiriin. Jos pääministeri Marin nostattaa vallankumouksen, se on hänen asiansa, mutta jos hän tekee sen käyttäen vaihtoehtoista totuutta, esitän protestini.

Usein vääryyksiä syntyy, kun viisaat ja maltilliset ovat hiljaa liian pitkään. Toivoisinkin, että ne käytännön ekonomistit, joilla on tohtorintutkinnon lisäksi totuuden arvostus tallella, nousisivat julkisuuteen kaatamaan vaihtoehtoisia totuuksia. Tämän luulisi oleva terapeuttista, koska yleensä ekonomistin ongelmat ja ratkaisut ovat aidon epävarmuuden ympäröimiä.

Kertaan seuraavassa kuivia faktoja:

Listaamattoman yrityksen omistajan osinkoja verotetaan noin 7 prosentilla tiettyyn määrään asti, minkä jälkeen verotus kiristyy. Jotta yhtiö voi maksaa osingon, sen on näytettävä voittoa, mistä koituu yhteisövero. Osingonsaaja omistaa yhtiön, joka veron maksaessaan köyhtyy veron verran. Näin osinkoon käytettävät varat vähenevät joten efektiivisesti omistaja maksaa yhtiöveron ja kokonaisveroaste tässä tapauksessa on noin 26 %.

Aiemmin meillä oli loistava ja neutraali avoir fiscal -verotus, mikä otti huomioon yhtiössä maksetun veron. Kun tästä luovuttiin ilmeisesti veron kansainväliseen soveltamiseen liittyneiden ongelmien vuoksi, tilalle tuli nykyinen verotus ja listaamattomien yhtiöiden määrättyyn tulorajaan ulottuva helpotus otettiin käyttöön nimenomaan siksi, että verotus olisi muutoin noussut kohtuuttomaksi semminkin, kun hyvän verotuskäytännön vallitessa pienetkin firmat olivat muuttuneet käteviksi osakeyhtiöiksi. Ehkä nykyisin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta voitaisiin hieman kiristää, mutta vain korkeintaan sen verran, että kokonaisverotuksessa saavutetaan yleisen pääomaveron taso. Porssiyhtiöiden osinkoja verotetaan kireämmin siten, että efektiivinen veroaste on yli 40 %, mikä on hirmuinen, kun otetaan huomioon, että mediaanipalkansaajan veroaste ilman ansionvakuutusta on lähemmäs 20 % eli alle listaamattomankin yrityksen omistajan osinkoveroasteen.

No miksi vertailuun otetaan palkansaajan veroaste ilman ansionvakuutusmaksuja? No tietenkin siksi, ettei pääomatulo tienaa ansiosidonnaisia etuuksia vaan koko pääomavero menee yhteiseen laariin.

Joskus ammoin piirsin graafin ansiotulon progressiosta. Tehtävä ei ollut ihan helppo, koska eduskunta ei ole tyytynyt verottamaan tuloja selkeän veroasteikon mukaan vaan asteikon lisäksi toteutumaan vaikuttavat pakolliset viran puolesta tehtävät vähennykset, jotka kuitenkin kuuluvat kaikille, tosin erilaisina eläkeläisille ja palkansaajille. Tätä eroa en ymmärrä, sillä suosiessaan palkansaajia eduskunta samalla lyö eläkeläisiä korville.

Tulokseksi sain, että tuloverotus kiristyy tasaisesti nollasta vajaaseen kuntaveron määrään kunnallisveron osalta ja kun valtion veroa maksetaan korkeammista tuloista veroprogressio jatkuu saumattoman tasaisesti valtioveroasteikon kiristymisen myötä.

Kuntaveroon sovellettavat vähennykset hoitavat veroprogression kuntaveron osalta ja asteikon kiristyminen ynnä vähennykset valtionveron osalta.

Kuntaveron progressio on totta, tämän on julkisesti todennut radiossa Kuntaliiton nykyinen johtaja Minna Karhunen valittaessaan, että pienituloisten kunnissa verokertymä ei vastaa lähellekään kuntaveroprosenttia, kun progressio alentaa pienituloisten verokertymää.

Miksi Patrizio Lainà kertoo vaihtoehtoisia totuuksia ”mikä paperilla on 30-34 prosentin verokanta, voi olla seitsemän ja puoli prosenttia tässä yhteydessä” tai ”kunnallisvero, kyllä siellä on se vähennys mutta se on pääasiassa tasavero melkein kaikille”? Lainaukset ovat tämän aamun Ykkösaamusta, missä muut osallistujat, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Emilia Kullas ja Maaseuden Tulevaisuuden Jouni Kemppainen eivät kiistäneet näitä vaihtoehtoisia totuuksia, ehkä siksi, etteivät ole ekonomisteja vaan viestijöitä, joilla oli tarve oman agendan esille tuomiseen ilman ikäviä ristiriitoja.

Mihin tähtää vaihtoehtoinen totuus, joka liioittelee osingonsaajien veroetua ja tahtoo kuvata kuntaveron pienituloisten tasaveroksi? Proletariaatin diktatuuriin, arvatenkin.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu