Osingon verotus on kaksinkertainen ja kuntavero progressiivinen
Presidentti Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway käytti termiä ”alternative facts”, vaihtoehtoiset tosiasiat, kuvatessaan lehdistösihteeri Sean Spicerin selvästi valheellisia lukuja presidentin virkaanastujaisyleisön määrästä.
Tämä muistui mieleeni kuunnellessani tänään Ylen Ykkösaamua. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà totesi kaksi vaihtoehtoista totuutta. Ensinnäkin hän vertasi listaamattoman osakeyhtiön osakkaan 7,5 %:n osinkoveroa 34 %:n pääomatuloveroon ja sitten hän väitti kuntaveroa tasaveroksi vähätellen sen vähennyksiin liittyvää progressiota.
Harmistuin asiasta muun muassa siksi, että olen kirjoittanut molemmista asioista useasti vuosien mittaan eikä nuorempi polvi näy omaksuvan esittämääni selkeää totuutta. Lainà on sentään tohtorismiehiä joten ymmärrystä pitäisi riittää.
Omaa harmistustani tärkeämpää on yleisen yhteiskunnallisen kehityksen vaikeus, jos edes peruskysymyksistä ei olla yhtä mieltä. STTK on Antti Rinteen viiteliitto ja luokkatietoinen Sanna Marin kuuluu Rinteen piiriin. Jos pääministeri Marin nostattaa vallankumouksen, se on hänen asiansa, mutta jos hän tekee sen käyttäen vaihtoehtoista totuutta, esitän protestini.
Usein vääryyksiä syntyy, kun viisaat ja maltilliset ovat hiljaa liian pitkään. Toivoisinkin, että ne käytännön ekonomistit, joilla on tohtorintutkinnon lisäksi totuuden arvostus tallella, nousisivat julkisuuteen kaatamaan vaihtoehtoisia totuuksia. Tämän luulisi oleva terapeuttista, koska yleensä ekonomistin ongelmat ja ratkaisut ovat aidon epävarmuuden ympäröimiä.
Kertaan seuraavassa kuivia faktoja:
Listaamattoman yrityksen omistajan osinkoja verotetaan noin 7 prosentilla tiettyyn määrään asti, minkä jälkeen verotus kiristyy. Jotta yhtiö voi maksaa osingon, sen on näytettävä voittoa, mistä koituu yhteisövero. Osingonsaaja omistaa yhtiön, joka veron maksaessaan köyhtyy veron verran. Näin osinkoon käytettävät varat vähenevät joten efektiivisesti omistaja maksaa yhtiöveron ja kokonaisveroaste tässä tapauksessa on noin 26 %.
Aiemmin meillä oli loistava ja neutraali avoir fiscal -verotus, mikä otti huomioon yhtiössä maksetun veron. Kun tästä luovuttiin ilmeisesti veron kansainväliseen soveltamiseen liittyneiden ongelmien vuoksi, tilalle tuli nykyinen verotus ja listaamattomien yhtiöiden määrättyyn tulorajaan ulottuva helpotus otettiin käyttöön nimenomaan siksi, että verotus olisi muutoin noussut kohtuuttomaksi semminkin, kun hyvän verotuskäytännön vallitessa pienetkin firmat olivat muuttuneet käteviksi osakeyhtiöiksi. Ehkä nykyisin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta voitaisiin hieman kiristää, mutta vain korkeintaan sen verran, että kokonaisverotuksessa saavutetaan yleisen pääomaveron taso. Porssiyhtiöiden osinkoja verotetaan kireämmin siten, että efektiivinen veroaste on yli 40 %, mikä on hirmuinen, kun otetaan huomioon, että mediaanipalkansaajan veroaste ilman ansionvakuutusta on lähemmäs 20 % eli alle listaamattomankin yrityksen omistajan osinkoveroasteen.
No miksi vertailuun otetaan palkansaajan veroaste ilman ansionvakuutusmaksuja? No tietenkin siksi, ettei pääomatulo tienaa ansiosidonnaisia etuuksia vaan koko pääomavero menee yhteiseen laariin.
Joskus ammoin piirsin graafin ansiotulon progressiosta. Tehtävä ei ollut ihan helppo, koska eduskunta ei ole tyytynyt verottamaan tuloja selkeän veroasteikon mukaan vaan asteikon lisäksi toteutumaan vaikuttavat pakolliset viran puolesta tehtävät vähennykset, jotka kuitenkin kuuluvat kaikille, tosin erilaisina eläkeläisille ja palkansaajille. Tätä eroa en ymmärrä, sillä suosiessaan palkansaajia eduskunta samalla lyö eläkeläisiä korville.
Tulokseksi sain, että tuloverotus kiristyy tasaisesti nollasta vajaaseen kuntaveron määrään kunnallisveron osalta ja kun valtion veroa maksetaan korkeammista tuloista veroprogressio jatkuu saumattoman tasaisesti valtioveroasteikon kiristymisen myötä.
Kuntaveroon sovellettavat vähennykset hoitavat veroprogression kuntaveron osalta ja asteikon kiristyminen ynnä vähennykset valtionveron osalta.
Kuntaveron progressio on totta, tämän on julkisesti todennut radiossa Kuntaliiton nykyinen johtaja Minna Karhunen valittaessaan, että pienituloisten kunnissa verokertymä ei vastaa lähellekään kuntaveroprosenttia, kun progressio alentaa pienituloisten verokertymää.
Miksi Patrizio Lainà kertoo vaihtoehtoisia totuuksia ”mikä paperilla on 30-34 prosentin verokanta, voi olla seitsemän ja puoli prosenttia tässä yhteydessä” tai ”kunnallisvero, kyllä siellä on se vähennys mutta se on pääasiassa tasavero melkein kaikille”? Lainaukset ovat tämän aamun Ykkösaamusta, missä muut osallistujat, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Emilia Kullas ja Maaseuden Tulevaisuuden Jouni Kemppainen eivät kiistäneet näitä vaihtoehtoisia totuuksia, ehkä siksi, etteivät ole ekonomisteja vaan viestijöitä, joilla oli tarve oman agendan esille tuomiseen ilman ikäviä ristiriitoja.
Mihin tähtää vaihtoehtoinen totuus, joka liioittelee osingonsaajien veroetua ja tahtoo kuvata kuntaveron pienituloisten tasaveroksi? Proletariaatin diktatuuriin, arvatenkin.
Uskon, että nykyinen verotusjärjestelmä on syntynyt siksi, että siitä on haluttu saada ”täydellisen tasapuolinen”. Kun aika monen pienyrityksen laskutaito on sitä, että saa prosentin voittoa kun ostaa markalla ja myy kahdella, ei ole ihme, että nykyinen verotuslaskutaito ei onnistu monelta ja vallitsee verottajan valta.
Miksi on näin? Olisiko mitään mahdollisuutta yksinkertaistaa verotusta silläkin uhalla, ettei se olisi 100prosenttisen tasapuolinen, niin kuin ei ole nykyinenkään?
Tämä yksinkertaistus voisi koskea myös luonnollisen henkilön verotusta. Minusta on typerää, että pienituloinen joutuu maksamaan veroa ja joutuu sitten anomaan toimeentulotukea ym. tukea.
Jos esim. alle 2000 €/kk palkkatulot olisivat verovapaita, sillä työllistettäisiin aika monta nykyistä työtöntä.
Tällainen ehdotus synnyttää varmasti kovaa kritiikkiä. Se synnyttäisi alle 2000 euron paarialuokan. Varmaankin näin kävisi mutta miten se eroaisi nykyisestä tilanteesta? Ainakin työllistäminen helpottuisi, ehkä?
Ilmoita asiaton viesti
” miten se eroaisi nykyisestä tilanteesta? ” Ainakin niin, että osan palkansaajia ei tarvitsisi pyytää avustusta jokapäiväiseen elantoon. Kumpi on hyvinvointivaltion tavoite, että terve ja yhteiskuntakelpoinen yhteiskunnan jäsen pystyy hoitamaan itse, omalla työllään hyvinvointinsa vai se, että yhteiskunta himoverottaa ja maksaa sitten elannon mitä tuskin voi edes hyvinvoinniksi kutsua.
Tämä jälkimmäinen vaihtoehto ei ansaitse nimitystä ”hyvinvointiyhteiskunta” oikeampi olisi ”sosiaaliapuyhteiskunta”.
Kiellettynänä sanana köyhäinapu oli aikoinaan alantava käsite. Nykyään se on hyvinvointiin kuuluva oikeus.
Nykyinen sosiaaliavun suuruus rajoittaa hakeutumista työmarkkinoille. Suomessa on tuhansittain työttömiä, jotka haluaisivat mennä töihin. Miksi yritykset eivät maksa sosiaaliturvaan nähden kilpailukyistä palkkaa? Tietääkö joku mikä tämän työllistymisen estää?
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan alle 2000 €/kk ansaitsevat maksavat aika vähän veroa. 2000 kuussa tekee vuosituloksi 25000 euroa ja kun summan pistää verolaskuriin vaikkapa Akaan kuntaverolla ilman kirkollisveroa niin veroprosentiksi tulee 12 prosenttia. Tähän sisältyy varsinaisina veroina valtion Yle-vero ja valtion sairaanhoitomaksu sekä maksuna valtion sairauspäivärähamaksu joten kunnalle jää alle 10 % vaikka Akaan veroprosentti on 22,25.
Jos palkkana käyttää 10 euron tuntipalkkaa 150 tunnista kuussa niin vuositulo on 18750 euroa ja veroprosentti 5,5 %, mikä nyt viimeistään osoittaa kuntaveron progressiivisuuden sekä sen, että kun poliitikot ovat vuosikymmeniä ratsastaneet pienituloisten verotuksen alentamisella niin siinä on onnistuttu eikä se enää riitä asiaksi.
Oma ratkaisuni pienten palkkojen ongelmaan on myös palkkojen korotus. Samalla päästään turhista töistä ja työvoima voidaan ohjata tuottavaan työhön vaikkapa työhönohjaajiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistaminen kiristi pienyrittäjien verotusta valtavasti, mutta se meni läpi ilman suurempia mukinoita, kuten myös jatkossa kaikki pienyrittäjiin kohdistuvat verotuksen kiristykset. Eli syynä tähän katson olevan pk-yrittäjien keskittymisen vain omaan työsarkaan ja verotuskäytännön ”monimutkaisuuden”, mikä tulee esille esim. tuossa kevyesti verotetun osingon määrittämisessä ja koko kokonaisuuden ymmärtämisessä. Nyt 8% osakkeen matemaattisesta arvosta on kevyesti verotettua eli 25% veronalaista pääomatuloa (kuten blogisti kertaa). Näin aina 150000 euron tulorajaan asti. Pienyrittäjän näkökulmasta ongelma on kuitenkin siinä, että yrityksen oma pääoma täytyy olla lähes 2 miljoonaa euroa, että tuohon kevyesti verotetun maksimiin päästään. Kuitenkin jopa 100000 euron oman pääoman kertyminen on pienyrittäjälle korkea tavoite, ja tapahtuu käytännössä vuosien aikana. Ruohonjuuritason yrittäjälle osinko näyttäytyy näin: 100000 omasta pääomasta 8 % on 8000e, josta vero 7.5% eli 600e. eli käteen 7600e, jos likviditeettiä on. Jos kuvitellaan, että tuo 100000 kertynyt pääoma ( josta yhteisövero on maksettu) nostettaisiin kevyellä verotuksella ulos yrityksestä, niin arviolta siihen menisi useita kymmeniä vuosia. Yleensä yrittäjät nostavat osinkona vain tämän kevyesti verotetun osuuden, koska sen ylittävä osa verotetaan suuremmaksi osaksi ansiotulona, joka verotetaan lähes kuin palkkatulo (vain 25% verovapaata) mutta palkkatulona sitä ei yhtiön verotuksessa voi vähentää). Näiden pienyrittäjien työllistävä vaikutus on kuitenkin melko suuri (oliko jotain 30-40%?). Suuremman pääoman yrittäjillä (nettovarallisuus yli 1 milj) veroetu tulee esille. Voi vain toivottaa tsemppiä näille kekseliäille ja usein oman palkkansa uhraaville pk- yrittäjille, että Suomi saadaan nousuun suurten yritysten työntäessä yhä enemmän työttömiä työvoimamarkkinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnität huomion oikeaan asiaan. Avoir fiscal oli lähes täydellinen mutta muistaakseeni silloinkin sovellettiin pääomarajoitusta eli osinkoa sai maksaa ulos vain laskennallisen pääoman tuoton mukaan ja loppu verotettiin ansiona. Tämä on turhaa pippalointia jos yhteisö- ja osinkoveroa kertyy yhteensä yli keskimääräisen palkansaajan tuloveroasteen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen joskus yrittänyt selittää osakeyhtiön omistajan kaksinkertaista verotusta.
Oikeustoimikelpoiset ihmiset ovat selvityksen kuultuaan valistaneet minua, etten minä maksa omistamani osakeyhtiön veroja vaan yhtiöni ne maksaa , joten minulla on vain yksinkertainen verotus tuloistani yhtiöstäni….
Samalla logiikalla voisi sanoa , ettei koti-Matti Meikäläinen maksa tuloistaan ollenkaan veroa, ne maksaa työ-Matti Meikäläinen.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, juristeria on joskus uskomatonta. On tietenkin tilanteita, missä juridisen henkilön ja luonnollisen henkilön erolla on merkitystä vaikka juridinen olisikin luonnollisen omistuksessa. Mutta yhteisöveron ja osinkoveron kaksinkertaisuus luonnollisen henkilön kannalta on käytännössä kiistämätön myös pörssiyhtiöiden osalta. Ja pohjimmiltaan osinkojen erityisverotusmenettelyssä on kyse siitä, ettei yrittäjiä ja omistajia voi rasittaa täysin kaksinkertaisella verotuksella ilman haitallista verovälttelyä.
Jos juridisen osakeyhtiön tuloilla ja menoilla ei ole yhteyttä omistajan varallisuusmuutoksiin niin kannattaa ehdottaa ensi yhtiökokouksessa, että huoneistokohtaiset sähkölaskut siirretään asunto-osakeyhtiölle niin ei niitä tarvitse itse maksaa. Yhtiön rappusiivooja voisi hoitaa myös huoneistot Patrizion siunauksella.
Ilmoita asiaton viesti
Miten selität sen, että USA:ssa yhteisövero on peräti 35%? Ehdotukseni on, että sekä yhteisövero että ansiotulevero olisi tasaprosenttivero 30%.
Ilmoita asiaton viesti
Ameriikan järjestelmää en muutoin tunne mutta että se on monimutkainen ja täynnä porsaanreikiä ja on erikseen osavaltion ja liittovaltion verot. Käytännössä verot usein jäävät alle nimellisen veron ja senaattorit ja kongressiedustajat hankkivat vaalirahoitusta erilaisilla verovähennyslupauksilla, jotka usein realisoituvat jonkun presidentin ajaman tärkeän lain kannatuksen hintana.
Myös henkilöverotuksen nimelliset prosentit ovat USA:ssa korkeita, mutta verosuunnittelu johtaa alempaan veroasteeseen.
Oletan, että USA:n monimutkainen verotus tuottaa hyvinvointihaittoja kokonaisuuden kannalta.
Ajatus, että pääomavero ja ansiotulovero olisivat saman suuruiset on oikeudenmukainen. On tähdättävä ainakin siihen, että ansion verottamisen keskimääräinen taso olisi järkevässä suhteessa pääomaveroon mutta keskustelua haittaa olematon tietoisuus omasta veroasteesta ansionvakuutusmaksujen sekoittuessa veroihin ja tietenkin osinkojen kaksinkertaisen verotuksen ymmärtämättömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kyseisessä keskustelussa käsittääkseni verrattiin pääomatuloveroa muihin maihin. Lukuunottamatta Viroa lähes joka verrokkimaassa on yhteisövero. Tällöin vertailussakin pitäisi joko ottaa yhteisövero huomioon tai olla ottamatta. Ei molempia itselleen sopivasti.
Jos nettovarallisuus on riittävä, niin ottamalla mukaan yhteisövero päästään noin 27 prosenttiin, mikä on merkittävästi alle tuo 34%. Esim Ruotsiss atällaista järjestelmää ei ole ja yhteisövero kannetaan meitä suurempana, pääomavero on 30%. Mennään aivan eri lukuihin, mutta ei tuo Ruotsi ole huonosti pärjännyt.
Jotta palkansaaja saisi saman nettona käpälään kuin yrittäjä ehtojen täyttyessä, pitäisi palkan olla lähes 300k€ vuodessa eli puhutaan vajaa 25k€ kuukausituloista.
Itse olen sitä mieltä, että eroa palkansaajaan tulee olla, mutta kyse on siitä onko suuruus oikea. Miksi tuo on kiveen hakattua ja sitä ei voi lainkaan kyseenalaistaa? Kuvaavaa huojennuksella on, että kukaan ei ole kehdannut ehdottaa veron alentamista. Se kertoo Suomessa paljon.
Nettovarallisuusehto syntyi aikanaan kenties hyvällä tarkoituksella, mutta se on mm johtanut siihen, että Suomessa investoidaan aivaan liikaa kiinteistöihin. Ne arvostetaan laskennassa ns käypään arvoon ja ovat käteviä nettoavarallisuutena. Samalla pois esiem uuden kehittämisestä. Uusille yrityksille tuo malli on surkea ja tunkkaa lähinnä vanhoja firmoja.
Varustelelkan perustaja Valtteri Lindholm on kuvannut asiaa hyvin.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/b50c2e45-9ddf-4287-8434-42aa03522a8d
Jos taas katsotaan pörssiosakkeita, niin 15% verottomuuden kautta oikea veroprosentti on 25,5% 30 000 asti ja sen ylittävältä osalta 28,9%. Tämä mukavasti unohtuu. Olen käynyt aiheesta keskustelua eli miksi ei suoraan laiteta noita prosentteja, on kuulemma verotus- ja järjestelmäteknisesti helpompaa käyttää vähennystä. Totuus on kuitenkin, että pörssiosakkeista maksetaan siis aina alle 30% pääomaveroa. Jos siihen halutaan mukaan yhteisövero, jota nekin maksavat, niin 45,5% ja 48,9%.
34% koskee siis lähinnä luovutusvoittoja yms.
Osingonsaajan ei muuten tarvitse omistaa koko yhtiötä, kyseessä voi myös olla osaomistajuus eikä hänen tarvitse olla itse siellä töissä. Kunhan osuuteen liittyvä nettovarallisuusehto täyttyy.
Summa summarum: Ei tämä ole mikään vaihtooehtoinen totuus: ”mikä paperilla on 30-34 prosentin verokanta, voi olla seitsemän ja puoli prosenttia tässä yhteydessä”. Kun me puhumme pääomaverosta, niin mukana ei ole yhteisöveroa. Pääomavero ja yhteisövero ovat eri käsitteitä.
mikä paperilla on 30-34 prosentin verokanta, voi olla seitsemän ja puoli prosenttia tässä yhteydessä”
Jos otetaan yhteisövero mukaan, niin voidaan sitten verrata 27%:a ja 50-54%:a pörssifirmoissa tai oikeastaan jo aiemmin mainittuja lukuja. Yhtä lailla siellä on yhteisövero.
Kunnallisverotukseen en viitsi mennä, pitäisi tutustua asiaan. Hyvä kuitenkin muistaa, että pelkästään pääomatuloveroa maksava ei maksa lainkaan kunnallisveroa. Usein kuitenkin osa tuloista kaiketi otetaan vielä palkkana suunnitellen verotus eli siihen asti, kun progressio nousee yli pääomatuloina otettavan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos viittaat Ykkösaamun keskusteluun, niin siinä Lainà nimenomaan vertasi 7,5 %:n osinkoveroa yli 30 prosentin pääomaveroon, mikä ammattiekonomistilta on anteeksiantamatton harhautus semminkin, kun häntä sitten ay-väki ja poliitikot kuuntelevat mieluisan ”totuuden” lähteenä. Tässä ei pitäisi olla kahta sanaa. Yhteisövero on otettava huomioon, kun tarkastellaan osinkotulon veroastetta.
Jos asia ei hahmotu kannattaa ajatella tilannetta, että Sanna Marin konfiskoisi koronaperusteella koko yrityksen voiton 100 %:n yhteisöverolla. Osinkoa ei voitaisi maksaa lainkaan. Tämähän olisi hirmuista koska maksamattoman osingon vero on nolla ja selvästi alittaa pääomaveroprosentin!
Olen ollut sillä kannalla että osinkoa tulisi verottaa yleisen pääomaveron tasoon kaikissa yhtiöissä yhteisövero huomioiden.
Pääomavaatimus on kankea ja turha.
Oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvertailuissa on syytä arvottaa, onko ansiotulojen ja pääomatulojen verotaso sopivassa suhteessa mutta myös talouden ohjauksen kannalta on tärkeä näkökulma verottaa kaikkea pääomatuloa samoin, oli kyse koroista, vuokrista, myyntivoitoista tai osingoista.
Ja aina pitää muistaa, että ansiotulojen veroasteeseen ei muihin tuloihin verrattuna saa laskea mukaan ansionvakuutusmaksuja.
Ilmoita asiaton viesti
Toteat:
”Jos viittaat Ykkösaamun keskusteluun, niin siinä Lainà nimenomaan vertasi 7,5 %:n osinkoveroa yli 30 prosentin pääomaveroon, mikä ammattiekonomistilta on anteeksiantamatton harhautus semminkin, kun häntä sitten ay-väki ja poliitikot kuuntelevat mieluisan ”totuuden” lähteenä. Tässä ei pitäisi olla kahta sanaa. Yhteisövero on otettava huomioon, kun tarkastellaan osinkotulon veroastetta.”
Pääomavero on vero, joka peritään pääomatuloista. Otetaan jälleen suoraan verottajalta summaus:
”Pääomatuloa on varallisuuden tuottama tulo, esimerkiksi vuokratulo, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto, osinkotulo, tietyt korkotulot, henkivakuutuksen tuotto ja voitto-osuus. Pääomatuloa ovat myös metsätalouden pääomatulo sekä jaettavan yritystulon ja yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus. Pääomatulona verotetaan siis tulo, jota varallisuus on kerryttänyt.”
No niin, onko siellä listalla yhteisövero? Ei ole eikä kuulu olla. Ei kuulu tuohon käsitteeseen.
Pääomatulosta perittävän pääomaveron käsite ei sisällä yhteisöveroa vaikka kuinka se haluttaisiin se sinne sisällyttää. Ymmärrän miksi halutaan, mutta ekonomistin käyttäessä aivan oikein Suomen verottajan sekä lain määrittelemiä termejä on kovin ankeaa väittää harhautukseksi tai vaihtoehtoiseksi totuudeksi.
Hän esitti asian kuten se on. Osinkotulosta peritään pääomavero. Pääomavero ei ole jotain, mitä peritään voitosta vaan maksetuista osingoista.
Tottakai asian pohdinnassa pitää ottaa eri asiat ja myös yhteisövero huomioon, mutta käsitteitä ei silti pidä sotkea.
Osinkotulo pörssiyrityksestä on aivan eri tasolla kuin osinkotulo listaamattomasta. Molemmat maksavat yhteisöveron.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tahdot tarkastella asiaa näin juridisesti niin voimme kysyä, miksi Lainà, joka varmaan ammattimiehenä tuntee kokonaisuuden yhtä hyvin kun sinäkin, esittää tälläisen vertailun?
Itse en keksi muuta vastausta kuin tarkoituksellisen tosiasiaintilan vääristämisen. Tahdotaan poliittisista syistä luoda mielikuva, että osingot ovat kevyesti verotettuja, vaikka näin ei ole. Viittaan esittämääni 100 prosentin yhteisöveroesimerkkiin. 20 %:n yhteisövero toimii siinä kuin sata prosenttiakin vaikka on nimeltään yhteisövero eikä pääomatulovero.
Avoir fiscalin vallitessa sekä yhteisövero että päomatulovero olivat jonkin aikaa molemmat 25 %. Yhteisöverosta sai hyvityksen joten osingoista ei enää tarvinnut veroa maksaa. Se oli hyvä ja tasapuolinen järjestelmä eikä estänyt Suomea nousemasta lamasta.
Ilmoita asiaton viesti