Pienituloisten inflaatiotuesta perustulon alku

Kirjoitin kesäkuussa VTT Sanna Kurrosen innoittamana blogikirjoituksen, missä totesin inflaation johtuvan pääosin ulkoisista tekijöistä, jolloin sitä ei voida yleisesti korvata kansalaisille tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme, missä kustannukset kiertyvät kaikkien niskoille.

On kuitenkin pidettävä huoli pienituloisimmista, jotka elävät hyvinvoinnin rajalla ja joille hintojen nousu merkitsee perustarpeiden hoitamisen vaikeutumista. Olen jo pitkään (jokusen vuosikymmenen) yrittänyt eri yhteyksissä osoittaa, että verovarojen haulikolla ampuminen menee hukkaan, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Esimerkiksi Matti Vanhasen ruoan alv-alennus oli puhdasta ja räikeää populismia, mitä perusteltiin ”köyhän edulla”, vaikka alennukseen vuosittain käytettävä summa riittäisi aika pitkälle köyhimpien auttamiseen.

Vastaavasti sähkön alv-alennus kävisi kalliiksi ja kohdistuisi vain osittain varsinaisesti hätää kärsiville. Ainoa ryhmä, jolle voisi harkita väliaikaista tukea, on suoran sähkölämmityksen piirissä olevat ruokakunnat. Tuen mekanismia en osaa tähän ehdottaa, mutta se voisi olla vaikka väliaikainen asumistuen sähköenergialisä.

Perustuloa on kannatettu eri tahoilta eri perustein. Yksi peruste on, että perustulo takaisi pienituloisimpien hyvinvoinnin luomatta kannustinloukkuja ja yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmäämme vähentämällä toimeentulotuen ja muiden tukien tarvetta. Joku tuki voitaisiin perustulon myötä jopa poistaakin, jos sellainen eduskunnalta ylipäätään onnistuisi.

Perustulomalleja on erilaisia, negatiivisesta tuloverosta Elina Valtosen perustiliin. Perustili on mielenkiintoinen konstruktio, mutta ehkä sitä vaivaa laatijansa oletus, että ihmiset yleensä suunnittelevat ja organisoivat elämänsä järkevästi, kuten vaivaa Li Anderssonin koulusuhdetta se, että Li itse viihtyi koulussa mikä taas meikäläiselle oli puhdasta karsseria.

Kannatan selkeää mallia, jonka kaikki ymmärtävät eli verollista perustuloa, joka maksetaan kuukausittain kullekin täysi-ikäiselle tulorekisterissä olevalle. Perustuloa käyttöön otettaessa sen kustannusvaikutus neutraloidaan verotuksen muutoksilla siten, ettei perustulo juuri lisää vakituisessa työssä toimivien tuloja.

Kannatan myös korkeaa eduskunnan säätämää minimipalkkaa, mikä lisää työn imua eikä kannusta tuottamattomiin rakenteisiin tai tukien varaan jäämiseen.

Moni vastustaa perustuloa sen vastikkeettomuuden vuoksi. Meillä on jo kuitenkin merkittävä vastikkeeton tuki asumistuen muodossa sekä monelle pysyvän luontoinen toimeentulotuki, joka on vastikkeeton ja siihen tottuneelle passivoiva.

Asumistuki myönnetään ruokakunnalle, joka asuu ja on riittävän pienituloinen. Verottoman tuen määrä alenee tulojen kasvaessa joten se toimii kuten verollinen perustulo.

Aikoinaan olin kannalla, että asumistuki korottaa asumisen hintaa. Nykyisin ajattelen, että mikä tahansa tuki korottaa asumisen hintaa alueilla, joilla on asuntojen ylikysyntää. Tuki ei siis ole ensisijainen syy vuokrien korkeuteen, vaan asuntojen niukkuus. Jos siis kannattaa asumistukea, on samoin perustein hyväksyttävä myös perustulon ajatus.

Ukrainan sodan käynnistämä inflaatiokierre voi jatkua, kun maailmantaloudessa on muitakin epävakaustekijöitä keskuspankkien pumpatessa rahaa talouksiin. Ulkoisen inflaation korvaaminen tulonsaajille on paljolti hölmöläisten peitonjatkoa, joten iskut on otettava vastaan.  Ilmastokustannus tulee joka tapauksessa vaikuttamaan elintasoomme mihin ajatukseen on totuttauduttava.

Pienimpiin etuuksiin liittyvät indeksikorotukset tulevat viipeellä eivätkä indeksitkään välttämättä kuvaa oikein nimen omaan pienituloisten elinkustannusten muutosta. Toimeentulotukiasiakkaiden suuri määrä osoittaa muun perusturvan aukkoisuuden. Tämän vuoksi olisi syytä siirtyä perustuloon aloittamalla se nyt pienituloisten inflaatiokorvauksena mille on nyt poliittistakin kysyntää.

Perustulon rahoittaminen tapahtuisi veroasteikkomuutosten lisäksi kätevimmin ehkä kaikille kuuluvia vähennyksiä säätämällä. Eläkevähennys, ansiotulovähennys ja työtulovähennys ovat muutenkin verotuksen rakennetta epähavainnollistavia ymppäyksiä, jotka pitäisi yhdistää perusvähennykseen, mitä säätämällä ansiotulot, eläketulot ja tuet saadaan mukaan rahoitukseen. Työtulovähennys ulottuu melko korkeisiin tuloihin ja sen poisto olisi paikallaan, kun yksikään ekonomisti tuskin pystyy sen kannustinvaikutusta todistamaan, muuta kuin teoriassa. Toinen mahdollisuus on siirtyä sellaiseen porrasverotukseen, mikä mahdollistaisi vähennysten poiston kokonaan. Lisäksi pieni korotus yleiseen pääomatuloveroon osallistaisi myös kapitalistista patriarkaattia.

Aluksi perustuloon totuttauduttaisiin lapsilisän kaltaisella pienehköllä summalla akuutin inflaation korvaamiseksi pienituloisimmille. Pitemmällä tähtäyksellä poistaisin verottoman asumistuen kokonaan ja yhdistäisin sen verolliseen perustuloon. Jos ruokakuntakohtaisuus on tärkeää, se voidaan huomioida myös perustulossa.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu