Vain pienituloisia on tuettava
Paljolti energian ja elintarvikkeiden hintojen nousuun liittyvä inflaatio on johtanut kompensaatiotarpeisiin. Toivotaan, että valtio maksaa kustannusten nousut.
Tässä unohdetaan, että Suomessa on yksi maailman tasa-arvoisimmista tulonjaoista, mistä seuraa, että julkiset menot koituvat tavallisten kansalaisten kannettaviksi. Kun ulkoinen syy nostaa kustannuksia, ei muita maksajia kotimaasta löydy, ellei kustannuksia siirretä velalla eteenpäin.
Suomi on jo kroonisesti velkaantunut siten, että vuosittain otetaan syömävelkaa. Tämän lisäksi on sisäisiä velkoja, kuten eläkevastuu ja erilaiset hoito- ym. vastuut, jotka konkretisoituvat väestön ikääntyessä.
Siksi meidän on kansakuntana otettava hintojen nousu vastaan kuten Ukraina ottaa vastaan Venäjän ohjukset ja kranaatit.
Poliittiset johtajamme ovat valitettavasti taas paljastaneet pohjimmaisen populisminsa tai talousasiain ymmärtämättömyytensä. Poliitikkojen sanavarastossa on ”dynaamisia vaikutuksia” ja ”elinvoimaa” ja ”tasa-arvoa” mutta ei konkreettista yhteyttä sanojen ja tekojen välillä.
Yhden pohjanoteerauksen kuulimme Petteri Orpolta Verkkouutisten haastattelussa, kun hän samassa yhteydessä ensin vaati veronalennuksia ja sitten vaati velkaantumisen pysäyttämistä. Meneekö tämä kokoomusyleisöön? Kokkarit ainakin käyttävät veronalennuksen ulkomaanmatkoihin ja tuontitavaraan.
Toinen suuri väärinymmärrys liittyy Li Andersonin vaatimukseen alentaa ruoan arvonlisäveroa muka köyhän hyväksi. Tämä vaan ei ole pätevä peruste nyt kun ei ollut Matti Vanhasenkaan ajaman ruoan alv:n alennuksen yhteydessä. Ilman Vanhasen alennusta valtiolla olisi vuosittain käytössä vappusatanen/kk puolelle miljoonalle köyhimmälle.
Ruoan alv:n alennusta vastaa vaatimus alentaa polttoaineiden verotusta. Julkisuudessa on paljon ollut ekonomisti Sanna Kurrosen käsitys asiasta: ”Polttoaineveroa alentamalla laitetaan pienituloiset maksamaan keskituloisten posottelua. Autoilijat eivät ole tämän maan huono-osaisimpia. Pienituloisimmat eivät yleensä omista autoa lainkaan ja ylemmät keskituloiset käyttävät polttoaineisiin suurimman osuuden tuloistaan.” (Lainaus Kurrosen tviitistä)
Olen Kurrosen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Kun energian hinta nousee, se nousee. Itse asiassa menisin pitemmälle ja verottaisin myös työkoneiden polttoaineita hiiliperusteella. Muuten ihme, ettei MTK ole vaatinut negatiivista polttoaineveroa maataloustraktoreille!
Petteri Orpon ehdotus ansiotulojen tuloverojen alentamisesta kaikissa tuloryhmissä tarkoittaa, että hän aikoo puuttua ansiosidonnaisiin etuuksiin. Pienituloiset eivät maksa varsinaista tuloveroa, joten alennus on tehtävä eläkemaksusta.
Eläkeläiset jäävät alennuksitta, jos vain työtuloja ”kannustetaan”. Kokoomuksen aikoinaan ajama työtulovähennys lisäsi eläke- ja palkkatulonsaajien välistä epätasa-arvoa. Onkohan kukaan tehnyt luotettavaa laskelmaa, kuinka paljon alennus lisäsi työllisyyttä? Sisu-mallin teoreettinen arvio ei kelpaa.
Nyt tarvitaan johtajaa, joka lupaa ”blood, toil, tears and sweat” mutta pääministerikin tahtoo harmonisoida hyvinvointialueiden palkat ”korkeimman mukaan”, siis palkkarakennetta vääristäen ja nykykuntien palkkaharkintaa halveksien.
Pienituloiset kärsivät inflaatiosta arjessaan eniten. Tärkeintä on pitää heistä huoli, me muut olemme vastuussa tästä yhteiskunnasta tulonsaajina ja veronmaksajina eikä pidä kuvitella, että kapitalistisella patriarkaatilla olisi jossain joku vararahasto, mistä velat kuitataan.
Huolehditaan peruspäivärahojen ja pienimpien eläkkeiden riittävyydestä köyhyyden torjumiseksi ja tarpeeksi korkeista minimipalkoista työn kysynnän turvaamiseksi. Muuten on pidettävä reaalitulojen kasvuhuilia.
”Kokkarit ainakin käyttävät veronalennuksen ulkomaanmatkoihin ja tuontitavaraan.”
Ei ole kaiken kattavaa tutkimusta siitä minkä tuotteen tai palvelun ostaminen eniten suomalaista kansantaloutta hyödyttää, mutta ajatus siitä, että tuontitavaran ostaminen tai ulkomaanmatkan tekeminen syytäisi rahat pois kansantaloudesta on virheellinen.
Tuontitavaran ostosta hyötyy suomalainen kauppa, maahantuoja, kuljetusyritykset, verottaja j.n.e. aivan samalla tavalla kuin kotimaisenkin tavaran ostosta. Tavaratuotannossa per yksikkö on nykyään ennätyksellisen vähän työvoimaa, joten tuotannon työllisyysvaikutuskin on marginaalinen.
Jos ulkomaanmatka lennetään Finnairilla, niin se on kaikki kotiinpäin, samoin mahdollisen matkatoimiston saama tulo.
Tämä nyt vain toteamuksena siitä, että asiat eivät ole mustavalkoisia tuollakaan saralla.
Mitä tulee ansiotuloverotuksen alentamiseen, niin se on syytä tehdä tasaisesti kaikille tuloryhmille, koska Suomessa vallitseva maailman jyrkin tuloveroprogressio kurittaa ennen kaikkea keskituloisia ansion lisien osalta. Samoin urakkapalkalla paiskivia, joiden viimeiset hikipisarat satavat valtion laariin. Kaikkein paras olisi tasaveroprosentti, mutta kun siihen ei ole kateellisen kansan tukea, niin vähintäänkin pitää progressio pitää ennallaan. Sekin on jo nykyisellään taloutta halvaannuttava tekijä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa tuontitavaran kaupan kotimaan osuuden osalta. Perinteisesti autokauppa on ollut katteista. Virkkeeni oli vinoilua, minkä kokoomuslainen talouspolitiikka ansaitsee. Yleisesti ottaen erityisesti pienituloisten tulonkorotukset johtavat kotimaisen kysynnän kasvuun.
Verotus on kireää keskitulon yläpuolella kun mukaan luetaan ansiosidonnaiset maksut. Ilman niitä ansiotulojen verotus on kevyttä. Kannatan myös tasaveroa tai korkeintaan kahta porrasta.
Orpo ei täsmentänyt veroalennuksen luonnetta. Sipilän hallituksen aikana palkkoja alennettiin siirtämällä työttömyysvakuutusmaksua palkansaajille. Verovähenteisenä tämä alensi varsinaisia veroja paitsi pienituloisilla, jotka eivät näitä maksa. Näin siirto kohdistui suhteessa eniten pienituloisiin, mikä kömpelösti sitten oikaistiin.
Tasaprosentilla verotuksen alentaminen ei siis lisää niiden tuloja, jotka eivät maksa veroja, ellei alennusta tehdä ansionvakuutusmaksusta, jolloin on puututtava etuuksiin tai siirrettävä maksu työnantajakustannuksen kasvuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuikka nyt ei usko viimeiseen kappaleeseensa itsekään. Pienituloiset eivät maksa valtion tuloveroa, jonka alentamisesta hyötyvät vain suurituloiset. Simple as a pimple.
On tietysti totta, että progressio on viimeiset 60 vuotta lieventynyt muuallakin, mutta käytännössä siitä on Suomessa jäljellä yhtä vähän kuin vertailumaissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vertaat tuloveroasteikkoja eri maiden välillä keskenään, niin voit havaita, että progressio on Suomessa niin jyrkkä, ettei vastaavaa muualta löydy.
Ne pienituloiset, jotka eivät maksa valtion tuloveroa, eivät ole niitä kansalaisia, jotka tätä maata ja yhteiskuntaa ylläpitävät. Ylläpitävä voima on juurikin keskiluokka, jolla marginaaliverotus on ryöstämisen tasolla. Sellainen ei ole oikeudenmukaista. Jos kaksi miestä kaivaa urakalla ojaa, toinen heistä 50 metriä ja toinen 100 metriä, niin miksi sen ahkeramman pitäisi saada siitä ylimääräisestä 50 metristä puolta vähemmän kuin siitä ensimmäisestä? Pikemminkin asian pitäisi olla päinvastoin.
Progressiivinen verotus ei ole ainoa vaihtoehto, esimerkiksi Virossa on tasaveroprosentti. Siellä kannustetaan työntekoon. Oma ennakonpidätysprosenttini on 48% tuloista, joita tienaan eläkkeen päälle. Kuulostaako se kohtuulliselta?
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa, rehellisesti sanoen. Muistat ihan hyvin, millaisia marginaaliverot olivat 60-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
”tuontitavaran ostaminen tai ulkomaanmatkan tekeminen syytäisi rahat pois kansantaloudesta on virheellinen”
Eikö tuo ole matemaattisesti kuitenkin totta? Oletetaan, että taloudessa pyörii 1000 rahaa (ja vastaava tavaramäärä) ja sitten siitä osalla, sanotaan vaikka satasella, tuodaan tavaraa maahan. Nyt taloudessa pyörii 900 rahaa ja kotimaan tuotokset ja tuontitavarat, jotka varmaankin halutaan myydä voitolla. Tilanne vaatinee lisää velkaa tai sitten vahvan rahankierron kasvun.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kommenttisi on suppeapuitteisuudessaan kaukana kansantalouden kompleksisesta dynamiikasta. Elon laskuoppia käytettäessä pitäisi ottaa huomioon niin suuri määrä erilaisia tekijöitä ja heijastusvaikutuksia, että lopputulos olisi jotain aivan muuta.
Perustelin aiemmassa kommentisssni ytimekkäästi kyllä sanomani, jonka mukaan tuontitavaroiden ostaminen verrattuna kotimaassa tuotettujen tavaroiden ostamiseen ei ole kansantaloudellisesti kovinkaan paljon huonompi asia.
Ilmoita asiaton viesti
Totta turiset. Mikäli tämän tyhjentävästi haluaisi selittää, niin tulisi paljon tekstiä ja sittenkin jäisi vielä seliteltävää. Otin kiinni tuosta ”rahat pois kansantaloudesta”, koska niin käytännössä kuitenkin tapahtuu, jos jostain ei tule lisää rahaa.
Viennissä on se hyvä puoli, että silloin kaikkien velkaisten on helpompi elää.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, se vaatii monia eri tekijöitä.
Käteen jää kuitenkin se että kotimaassa tehty on kansantalouden kannalta kannattavampaa kuin tuonti.
Jos oletetaan että myynnistä ym. saatavat tulot ovat suunnilleen samaa luokkaa niin jäljelle jää ensiksikin kuljetuskustannukset, valmistuskustannukset jotka saattavat olla läemmäs puolet myyntihinnasta. Valmistus- /myyjämaan kuljetuskustannuksista saatava voitto ja siitä maksettu vero ei tule ostajamaahan.
Lisäksi kun tuote tehdään kotimaassa, se parantaa työllisyyttä ja oletettavasti pienentää myös sosiaalikuluja täällä sekä tuo palkkatuloja ja verotuloja kotimaahan.
Oletan että todellisuus on kotimaalle reilusti voitollinen.
Lisäksi, kun kotimaassa valmistetaan tuotteita, se mahdollistaa myös samojen tuotteiden kilpailukykyisemmän viennin koska valmistussarjat tulevat suuremmiksi ja yksikön valmistuskustannukset alenevat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tavara myydään Suomeen ex works -toimitusehdolla maahantuoja järjestää ja maksaa kuljetuksen. Useinkin suomalaista rahtaria käyttäen.
Maahantuoja saattaa hyvinkin lisätä tuotteen CIF-hintaan 40% katetta, jolla se myydään vähittäiskauppiaalle. Vähittäiskauppa pistää sitten oman 40% päälle kuluttajahintaan. Kaikesta menee vielä 24% ALV:ia valtiolle. Tuotantokustannukset alkuperäisellä tehtaalla näyttelevät kokonaisuudessa hyvin pientä osaa. Koko jakeluketju työllistää enemmän suomalaisia kuin kotimaan tuote. Ja sitä tuotetta halutaan täällä. Ei se muutoin pärjäisi kilpailussa.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin jälleen Juha.
Pääsääntöisesti käytetään ulkomaista rahtaria joka on myös halvempi kuin kotimainen.
Vaikka tuon tavaraa exworks-lausekkeella, pyydän myyjää hoitamaan kuljetuksen laskua vastaan. Ja se on joka kerta kun olen verrannut, ollut edullisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Olet poikkeus säännöstä tuon ex works -kaupan kohdalla. Useimmiten toimittaja ilmoittaa, että tavarat ovat valmiit, tulkaa noutamaan.
On totta, että huolinta- ja kuljetusala on kansainvälistynyt ja Suomessakin kansainvälisiä kuljetuspalveluja tarjoavat yhtiöt ovat usein ulkomaisten konsernien filiaaleja. Mutta kyllä niiden organisaatiot työllistävät täällä vain suomalaisia ja alihankkijoina toimivat liikennöitsijät usein suomalaisia.
Tämä menee nyt hiukan lillukanvarsiin. Alkuperäinen sanomani oli, että jokainen tuote suomalaisessa kaupassa työllistää myös suomalaisia eikä välttämättä kovinkaan paljon vähempää kuin ne suomalaiset tuotteet. Kaupan kassa saa saman palkan myy hän sitten suomalaisen tai ulkomaalaisen tuotteen. Kansainvälinen kauppa perustuu valtioiden välisiin komparatiivisiin etuihin. Täällä on suhteessa kannattavampaa tuottaa jotain muuta kuin Saksassa ja sillä tavoin kansantalouksien resurssien allokointi optimoidaan. Se lisää elintasoa kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai jokainen Suomessa myyty tuote työllistää myös suomalaisia. Se on itsestään selvyys.
Ostimme tänään pari hyvännäköistä leivosta K-kaupasta.
Hinta yht. n. 6 euroa.
Yllätys oli suuri kun kotona katsoimme pakkausta: Valmistusmaa Saksa.
Mitä noihin kuljetuksiin tulee niin aika paljoin täällä liikkuu ulkomaisia rekkoja. Niillä ei ole tiemaksuja, ostavat polttoaineensa jostain muualta kuin Suomesta. Kuljettajat todennäköisesti syövät pääasiassa mukanaan tuomiaan eväitä, olisiko hinta täällä yksi syy?
Kuinka suuri osa kaupasta käydään ExWorksina?
Ilmoita asiaton viesti
Itse käytän saksalaista maitorahkaa ja ihmettelen, miten sikäläisellä kustannustasolla on mahdollista niin selvästi alittaa Valion hinta hyvälaatuisella tuotteella.
Se, että suuri osa elintarvikkeiden hinnasta syntyy ketjussa on aitoa kustannusta, mitä maanviljelijämme eivät tahdo uskoa. Kun he muutaman kerran kesässä ajavat traktoreillaan pellon yli ja myyvät jyvät sitten myllylle, niin katsovat jostain syystä itselleen esikoisoikeuden jalostusarvoon, missä myös talvella ja yöt ajavalla pullakuskilla saattaa olla suurempi rooli.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain luin että leivän vilja-osan hinta olisi 8 centtiä. Se ei ole paljoa jos koko hinta veroineen on 2 euroa.
Meillä kustannukset ovat koko ketjussa Keski-Eurooppaa korkeammat johtuen mm. pitkistä välimatkoista, kylmästä ilmastosta (sadot pienempiä), korkeista hinnoista laitteiden, lannotteiden ym. suhteen koska volyymit ovat pieniä.
Lisäksi tulee kova verotus.
Tuotannon suhteen on kyse myös valmistusmääristä. Suuret tuotantomäärät antavat pienemmät yksikköhinnat ja tuotantovälineiden tehokkaan käytön.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikesta menee vielä 24% ALV:ia valtiolle.” Ei mene. Vain viimeisestä myynnistä. Ilmeisesti tuota tarkoitit. ”Koko jakeluketju työllistää enemmän suomalaisia kuin kotimaan tuote.” Tottakai! Se taas nostaa hintoja! Jos kaikki tehdään Suomessa, niin kaikki jää Suomeen ja hinnat ovat alhaisempia, koska esim. logistiikkakulut jäävät pienemmiksi. Työllisyys jne. … Sivuutat ne täysin. Suomessa Incotermsit tässä ei oikein ole perusteltua. Jos kaikki tehdään Suomessa, niin kaikki jää Suomeen ja hinnat ovat alhaisempia, koska esim. logistiikkakulut jäävät pienemmiksi. Sitten vielä tullit. OK, se jää Suomeen, mutta nostaa hintoja ja silloin per määritelmä kysyntä heikkenee.
Ilmoita asiaton viesti
Jos hinnat olisivat suomalaisissa tuotteissa kategorisesti halvempia samanlaatuisissa tuotteissa, niin niitähän kuluttajat ostaisivat eikä tuontitavaroille olisi markkinoita.
Tuo logiikkasi ei siis päde. Suomessa kannattaa tuottaa yhtä ja toisaalla toista.
Ilmoita asiaton viesti
Finnairilla lentäminen ei juuri tuo rahaa Suomeen. Koneet on ulkomailta ostettu, kaikki päivittäistä huoltoa isommat huollot tehdään ulkomailla, polttoaine tulee ulkomailta, navigointimaksut ja lentokenttämaksut ovat samoja Finnairilla kuin muillakin. Lomalennoilla hotellit, bussit jne. maksetaan ulkomaille. Suomen kansantalouden osalta Finnair on huonoimpia esimerkkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Finnair on poikkeustilanteita lukuunottamatta voittoa tuottava suomalaisomistuksessa oleva konserni ja se maksaa omistajilleen osinkoa sekä valtiolle veroja.
Ilmoita asiaton viesti
Finnairin maksut menee suurimmalta osalta muualle. Henkilöstökulut ja voitto jää Suomeen verrattuna ulkomaiseen lentoyhtiöön. Esim. ennen koronaa Finnair teki voittoa (2019) 20 miljoonaa euroa vajaan kolmen miljardin liikevaihdosta eli kokonaisuudessa merkityksetöntä. osinkoa ei juuri maksa, joten se on merkityksetön. https://www.is.fi/taloussanomat/osinkokalenteri/finnair/fia1s/
Eli Finnair on huono esimerkki.
Ilmoita asiaton viesti
Finnair on hyvin merkittävä työllistäjä ja kaikkine alihankkijoineen sekä sidosryhmineen vielä merkittävämpi.
Ilmoita asiaton viesti
Tietämättä sen tarkemmin, uskoisin että suuri osa alihankinnoista tehdään muualta kuin Suomesta. Ja jälleen on kyse hinnasta. Jos katsoo finskin lennon ”ruokatarjottimen” tuotteiden alkuperää niin eipä taida löytyä suomalaista tuetetta.
Koneet huolletaan muualla. Finnair lopetti jo ajat sitten moottoreiden huollot, jota se myös myi, ja ostaa nykyään kaiken.
Yksinkertainen syy on hinta. Ja hinnan perusteena on älytön verotus kautta linjan.
Meidän on päästävä eroon tästä sosialismista oikeaan, normaaliin markkinatalouteen.
Ilmoita asiaton viesti
Pienituloisia eläkeläisiä on tuettu jo niin paljon, että pienituloinen veroja maksava työkyvyttömyyseläkeläinen nettoaa suunnilleen saman kuin takuueläkeläinen eli pienimmät työeläkkeet niputetaan kansaneläkelaitoksen maksamien eläke-etuisuuksien tasolle jo nyt. Itse kannatan eläketulovähennyksen nostoa kuntaverotuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläke on suhteessa ansioihin joten alhaisten ansioiden suoma pieni eläke saa täydennykseksi kansaneläkettä. Kun tätä asiaa katsoo toiselta kantilta huomaa, että palkansaaja, joka ei juuri ja juuri saa kansaneläkettä, on työeläkkeen kautta maksanut oman ”kansaneläkkeensä” eikä työeläkkeestä ole juuri lisähyötyä. Tästä olen aiemmin täällä puheenvuorossa ehdottanut, että kaikki saisivat kansaneläkkeen ja sen päälle nykyistä pienemmän ansioeläkkeen. Muutokset työeläkejärjestelmään ovat kuitenkin vaikeita kun perustajasukupolvi otti eläkkeen velaksi, jota on hankala purkaa. – Eläkkeensaajalla on mahdollisuus verottomaan asumistukeen, mikä kannattaa tarkistaa.
Eläkkeen ja ansiotulon verotuksen tulisi olla yhtenäinen. On tavallaan huijausta lainsäädännöllä luvata pakollinen ansioeläke, ja sitten verottaa sitä ansiotuloa kireämmin. Tässä myötätuntoni on myös niiden suurituloisten eläkeläisten kohdalla, joihin kohdistuu 5 %-yksikön ylimääräinen raippavero.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin eläkejärjestelmää aletaan helposti remontoida enää. Puheita voi olla, mutta virallisia työryhmiä ei taida olla miettimässä eläketurvan tasoon kohennuksia kovinkaan vakavasti tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se ettei kaikkea veroteta ihan tappiin olisi tukemista?
Ilmoita asiaton viesti
Kun eduskunta on jollain järjellisellä perusteella päätynyt kohtuulliseen tapaan verottaa polttoaineita nykyisin pääosin hiilikuorman vuoksi kysymys on polttoaineen käyttöön liittyvästä aidosta kustannuksesta. Jokainen poltettu bensalitra vie osuutensa hiilikiintiöstämme. Tämmöisen veron purkaminen energian hinnan nousun vuoksi on tukea, kun hiilestä ei enää makseta tarpeeksi.
Aiemmin kun hiilikuormaa ei otettu huomioon, oli polttoaineiden verotus ylisuhteista ja kyse oli puhtaasti valtion kassan täyttämisestä, mutta nykyisin hiilitase arvioidaan toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on hiukan eri käsitys kohtuullisesta, se että halutaan olla hiilineutraaleja nopeammin kuin muut maat tekee meistä vaan köyhempiä.
Mitään etua se ei tuo.
Ilmoita asiaton viesti
Sas tuo lapsilles.
Ilmoita asiaton viesti
Ai kun ne jää köyhiksi ja työttömäksi vihreiden kunnianhimoisen ilmastopolitiikan takia..
Se varmaan heitä lohduttaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhden pohjanoteerauksen kuulimme Petteri Orpolta Verkkouutisten haastattelussa, kun hän samassa yhteydessä ensin vaati veronalennuksia ja sitten vaati velkaantumisen pysäyttämistä.”
Onhan tuollakin mahdollista saada kasvua aikaan. Mikäli veronalennukset lisäävät toimeliaisuutta taloudessa ja varsinkin jos alennukset mahdollistavat tuottavan toiminnan syntymisen ja työllisyyden kasvun. Kasvusta voi valtiokin (siis me) saada osansa.
”Toinen suuri väärinymmärrys liittyy Li Andersonin vaatimukseen alentaa ruoan arvonlisäveroa muka köyhän hyväksi.”
Toki tuo voi hetkellisesti alentaa ostoskorin hintaa, mutta kyllähän se enemmän alentaa suuremman ostoskorin hintaa.
Polttoaineen hintaan on jotenkin puututtava, jos tiedot siitä, että työnteko muuttuu osalta kansalaisista kannattamattomaksi, pitää paikkansa.
”Muuten on pidettävä reaalitulojen kasvuhuilia.”
Miten tämä on mahdollista, jos kuitenkin tehdään tulonsiirtoja ”rikkaimmilta” ”köyhemmille”?
Ilmoita asiaton viesti
Veronalennusten dynaamiset vaikutukset ovat veteen piirrettyjä viivoja eikä niitä koskaan kunnolla jälkikäteen riidattomasti osoiteta oikeiksi. Veronalennusten lupaaminen sen sijaan kannattaa poliittisesti.
Verojärjestelmän muutoksella voi olla vaikutusta. Kun 1980 ja 1990 -lukujen vaihteessa nimellistä yhteisöveroa alennettiin ja siirryttiin kohtuulliseen pääomaveroon avoir fiscal -järjestelmässä samalla veropohjaa laajentaen kaikkeen pääomatuloon verotulot kasvoivat ja sijoittajat ynnä yritykset olivat tyytyväisiä kun järjestelmä oli simppeli ja hallittavissa. Nykyisin taas verokonsulentteja tarvitaan.
Ansiotuloissa siirtyminen yksi- tai kaksiportaiseen tasaveroon olisi selkeyttävää ja poistaisi liiikaprogression.
Poliitikot ovat tehokkaasti poistaneet pienituloisten tuloveron siten, että progressio on jyrkkä keskitulon kohdalla. Aiemmin rajavero oli vielä korkeampi, mikä johti veronkiertoon ja mitä lievittivät verottomat tulot, mm. osakkeiden myyntivoitot olivat verottomia 5 vuoden omistuksen jälkeen.
Olemme ilmeisesti samaa mieltä ruoan alv:n laskun kohtaannosta. Eli tehoton jopa tarkoitustaan vastaan toimiva keino.
Työnteon tulee olla kannattavaa paitsi tekijälleen niin myös kansantaloudellisesti. Jos työ on ajomatkan päässä, eikä kilometreistään saa korvausta pitääkö valtion kustantaa helikopterikyyti vai liittää työmatkat koulukuljetussysteemiin?
Reaalitulojen huililla tarkoitan, että on syytä nyt tyytyä reaaliansioiden kasvun pysähtymiseen tai reaaliansioiden alenemiseen paitsi pienituloisten osalta, joita on tuettava.
Ilmoita asiaton viesti
”Työnteon tulee olla kannattavaa paitsi tekijälleen niin myös kansantaloudellisesti. Jos työ on ajomatkan päässä, eikä kilometreistään saa korvausta pitääkö valtion kustantaa helikopterikyyti vai liittää työmatkat koulukuljetussysteemiin?”
Tuossa oli ainut kysymysmerkki, joten yritän vastata siihen. Aika monen homman luulisi olevan kansantaloudellisesti kannattavaa. Minä lähden siitä, että Suomessa ei ketään pyssyn kanssa pakoteta töihin. Tästä seuraa, että työntekijän tulee haluta tehdä töitä. Siinä hän ei varmaankaan ajattele kansantaloutta vaan omaa talouttaan. Mikäli työskentely ei tuota tai se tuottaa erittäin huonosti, niin kyllä motivaatio häviää ja edessä saattaa olla siirtyminen yhteiskunnan tuettavaksi. Suuria linjoja ohjataan poliittisesti, joten kyllä yhteiskunnan päättäjien tehtäviin kuuluu puuttua inflaation hallitsemattomaan kasvuun. Helikoptereita tai koulukyytejä en kaipaa, mutta ongelmaa on katsottava silmiin. Työntekoon tulee kannustaa eikä karannut inflaatio ole yrittäjän tai työntekijän aikaansaama tila.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei itse asiassa ole kysymys yksilöstä vaan olosuhteista. Valtion tehtävänä ei ole järjestää kullekin yksilölle olosuhteita hintaan mihin hyvänsä vaan yleiset olosuhteet, jotka ovat tarkoituksenmukaiset. Yksilön on joka tapauksessa sopeuduttava olosuhteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli valtion tehtävänä on järjestää yleiset olosuhteet, niin miten tulonsiirrot niihin sopivat? Eikö se juuri ole todiste yksilöstä huolehtimisesta? Yksilön on sopeuduttava olosuhteisiin? Myös verotus kohdistuu hyvin yksilöllisesti jonkin yleisen käytännön sijaan.
Hyvinvointiyhteiskunta ottaa juuri yksilöt huomioon ja pyrkii pitämään kaikista huolen. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että omasta työskentelystä ei synny myös itselle jotain hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion, käyttäisin mieluummin nimitystä yhteiskunta, tehtävä on luoda olosuhteet joissa yksilö voi hankkia toimeentulonsa omalla työllään.
Yhteiskunnan tehtävä on tarjota minimaaliset, toimeentulon kannalta välttämättömät asiat yksilöille jotka eivät itse kykene niitä hankkimaan. Ja tässä kohtaa painotus sanalla ”kykene”. Ei siis se että ”en tykännyt työstä”.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunta määrittelee jo nyt paljon tulevasta kehityksestä, kun esim. koulutuspaikkoja suunnitellaan. Nyt katseeni kääntyy päättäjien suuntaan, kun meillä valitetaan, että osaajia ei ole riittävästi jollekin alalle. Ei niitä tietenkään ole, jos ei ole koulutettu tarpeeksi. Kouluttautuvia luultavasti kuitenkin olisi, jos tulevaisuuden näkymät ovat sellaisia, että varma työpaikka löytyy, kun kysyntää on.
Ilmoita asiaton viesti
Allaolevan linkn takana olevassa ketjussa opettajana toimiva Hytönen kertoo nykykoulun toellisuudesta.
”https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rjaaskel/maahanmuuton-vaikutus-viron-pisa-tuloksiin/#comments”
Kuinka moni nykyään aloittaa ”koulutuksen”, toteaa että se ei vastaa odotuksia, lopettaa, aloittaa uuden päästäkseen työmarkkinatuen piiriin jne.
Ihmisiä ei itse asiassa ”kouluteta”, ihmiset kouluttautuvat itse. Yhteiskunnan tulee antaa siihen mahdollisuus.
Nykyään ei ole tarvetta kouluttautua koska toimeen tulee ilmankin.
Meidän täytyy ajatella ”uraa” alusta alkaen:
Nuori ei välitä kouluttautua koska saa sen, pienen, toimeentuolotuen tai työttömyyspäivärahan. Tuo raha riittää koska tarpeet ovat vain ne henkilökohtaiset ja kun lisäksi vanhemmilta ja isovanhemmilta saa vähän lisää ja kun lapsilisäkin juoksee 18 v. saakka.
Tämä johtaa siihen että se ikä jolloin pitäisi hankkia koulutus tulevaisuutta varten, hassataan hummaamiseen ja kun sitten tulee aika tulla oikeasti omillaan toimeen niin ei ole mahdollisuutta saada työtä josta saadulla palkalla elättää itsensä ja mahdollisen perheen.
Näin on tie tukikierteeseen auki eikä siitä ole ulospääsyä koska se vaatisi muutaman vuoden opiskelun ammattiin eikä se luonnistu. Kun on nuorena todennut että ei kannata eikä tarvitse.
Tämä ei onneksi koske kuin vähemmistöä, suurin osa nuorista toki toimii järkevästi. Mistä erot johtuvat on sitten eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutus ei välttämättä tavoita nimenomaan syrjäytymisvaarassa olevia. Lähipiirisäni oli tapaus, missä työllistämistuilla mentiin ammattikoulutukseen, mikä ei ollut riittävän käytännönläheistä ja sitten palkallisen harjoitteluun, missä jäätiin vaille kunnon ohjausta. Harjoittelijaa käytettiin halpana työvoimana, jolta vaadittiin taitoja. Myöhemmin työllistyttiin sitten toiselle alalle. Olisi hauska tietää, kuinka suuri prosentti kurssilasita työllistyi. Päättäjät laiminlyövät seurannan ja toistavat virheensä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä yhteiskunta voisi ja sen kannattaisi tehdä ehkä enemmänkin, jotta yksilöt työllistyisivät aidosti tuottavasti, siis siten, että työlle löytyy aulis maksaja.
Silloin työlle ei löydy maksajaa, kun kilometrikustannuksiaan ei kykene veloittamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle sanottiin nuorempana, että kyllä töitä aina löytyy. No löytyyhän niitä, mutta ei välttämättä sellaisia, jotka ovat oman listan kärjessä. Aina parempi saada ihmiset töihin tukijonojen sijaan, siinä on yhteiskunnallekin haastetta.
”Silloin työlle ei löydy maksajaa, kun kilometrikustannuksiaan ei kykene veloittamaan.”
Luin jonkun työntekijän kulujen kallistuneen bensan osalta 200€/kk. Mikäli ko. henkilö tienaa bruttona 2 500€/kk ja oletetaan, että hän maksaa tuosta veroa ja eläkemaksuja vaikkapa 25 %, niin käteen jää 1 875€. 200 euroa netosta on noin 11 %. Lisäksi hän maksaa lisäveroa noin (polttoaineessa on veroa käsittääkseni jotain 60-70%) 130€. Veroprosentti nousee jo lähelle 30 prosenttia, joten kyllä yhteiskuntaa rikastuttamalla voi odottaa jotain vastineeksi.
”Silloin työlle ei löydy maksajaa, kun kilometrikustannuksiaan ei kykene veloittamaan.”
Kuinka moni työnantaja nostaa kyseisten henkilöiden palkkaa, jos menet sanomaan, että polttoainekuluni nousivat juuri 200 euroa? Mikäli joku uuno maksaa lisää tuon vaaditun korotuksen, niin työnantajalle tuo tietää vielä tuotakin suurempaa maksua, koska sivukulut nostavat summaa edelleen. Toisaalta tuotteen hinta ei suoraan määräydy yksittäisten työntekijöiden palkoista vaan tuotteen kokonaiskustannuksista. Mikäli bensojen maksulla on sellainen suora seuraus, että tuotteiden hinnat nousevat, niin vasta silloin on kyseessä tilanne, jossa kuluttaja tekee valinnan oston suhteen. Se lienee kuitenkin selvää, että hintojen noustessa tuollaiset työntekijät, joiden matkakustannukset ovat nousseet tuntuvasti, eivät enää kykene tekemään hankintoja vastaavasti.
Kyllä päätäjien on kannettava vastuuta työnteon taloudellisesta mielekkyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Suuri osa ympäristöongelmista johtuu siitä, ettei haittoja hinnoitella oikein. Polltoainevero on juridisestii vero mutta mielestäni aito kustannus, jota ei saa ohittaa. Talouden on sopeuduttava aitoihin kustannuksiin (koskee myös turvepeltoja).
Yksilöä on sääli, jos kustannuskehitys tekee hänen työnsä kannattamattomaksi. Yleiesti ottaen kysymys kuuluu, tuleeko meidän ylipäätään vastata työntekjöiden matkakustannuksista ja mihin laajuuteen? Ja jos yhtä tuetaan miksei toista? Työmatkakulujen verovähennys tulonhankkimiskuluna on yksi keino, vaikka siinäkin on todentamisongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Monelle pienituloisellekin auto on välttämättömyys. Perustelu että suurituloiset hyötyisivät polttoaineveron alentamisesta eniten ei ole mikään peruste vaan tekosyy. Moni pienituloinen hyötyisi siitä suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset.
Ilmoita asiaton viesti
Suhteellinen hyöty ei lämmitä jos sen saadakseen on maksettava suurituloiselle omaa hyötyä suurempi summa. Ruoan alv:n kohdalla olen käyttänyt vertausta porvarin sisäfileestä ja hampparinmakkarasta.
Matti Vanhanen alensi 20 euron sisäfileen hintaa euron ja kahden euron makkaranpalan hintaa 10 senttiä. Porvarille maksettiin siis euro jotta köyhää voitiin tukea 10 senttiä. Jos alkuperäinen tarkoitus oli tukea köyhiä, olisi alennuksesta voitu luopua ja käyttää sama budjettivara maksamalla köyhälle 1,10 euroa. Kyllä tämä lyhyelläkin matikalla pitäisi ymmärtää, Li?
Pienituloisten aseman turvaamiseksi ei pidä tuhlata valtion varoja jakelemalla niitä suurituloisille vaan on oltava sen verran poliittista ja taloudellista kykyä, että tunnistaa tavat kohdentaa tuki tarpeen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aika hyvää tekstiä.
Yksi keino, aika raju tosin, saattaa maan talous kuntoon, olisi säätää laki joka yksiselitteisesti kieltää julkisyhteisöiltä lisävelan oton.
Velkahana täytyy sulkea kokonaan ja pakottaa hallitus tuohon ”blood, toil, tears and sweat” tilanteeseen.
Pakottaa hallitus priorisoimaan sitä mikä on ehdottoman tärkeää ja jättämään pois kaikki turha, niin hömppätoiminnat kuin tukiaisetkin.
Sosiaali- ja asumistuet ym. pitäisi kaikki siirtää harkinnanvaraisiksi niin määrän kuin saatavuudenkin suhteen.
Tuo tilanne tulee tällä menolla ennemmin tai myöhemmin vastaan. Kun ei rahaa yksinkertaisesti ole saatavilla, ei lainaksi eikä veroja korottamalla.
Ilmoita asiaton viesti
On se keksitty. Mm. USA:a on lailla määritelty liittovaltion velan yläraja. Tosin rajaa korotetaan jatkuvasti.
Eli laista ei käytännössä piitata.
Ilmoita asiaton viesti