Vakuutusmaksun alennus veronalennuksen sijaan – korkea minimipalkka tarvitaan

Nyt on käsittelyssä työttömyysvakuutusmaksun alentaminen parantuneen työllisyyden ja kaavailtujen työttömyysturvan heikennysten vuoksi. On ajateltu, että maksun alennus kohdistetaan sekä työnantajamaksuun että työntekijämaksuun.

Hallituksen budjettia on arvosteltu liiasta velan otosta. Velan tarve johtuu osittain kaavailluista palkkaveron alennuksista. Veronalennukset ovat seurausta Petteri Orpon löysistä vaalilupauksista: vaikka on ”pakko” säästää mm. työttömyyskuluissa, niin ilmeisesti on ”pakko” myös antaa veronalennuksia. Hyvinvointiyhteiskunnassa verojen kategorinen vastustaminen on kyllä kaistapäistä, mutta ehkä Orpolla onkin poliitikon logiikka ”read my lips: no taxes”.

Yhtä kaikki, kun palkansaajien ostovoima on lisääntymässä työttömyysvakuutusmaksun alentamisen johdosta, olisi valtion velan kasvua mahdollista hillitä tinkimällä palkkaverojen alentamislupauksesta. Vakuutusmaksun  alennuksen voisi kohdistaa kokonaan palkansaajan maksuun. Tosin palkansaaja maksaa pitkällä tähtäyksellä myös työnantajan maksun palkanmaksuvaran puitteissa, mutta tällä hetkellä työnantajat eivät ole palkkakustannuskriisissä eivätkä tarvitse apua.

Toivottavasti esteeksi ei nouse Työllisyysrahaston johtopaikkojen jakaminen maksusuhteiden mukaan. Itse asiassa rahasto on työntekijöiden varallisuutta lakisääteisesti ja sen johto voitaisiin siirtää valtionvarainministeriön vara-alivaltiosihteerin sihteerin tuntityöksi.

Petteri Orpon mantrana on ollut, että työn tekemisen tulisi olla aina sossun varassa elämistä kannattavampaa. Hallitus onkin tarmokkaasti ryhtynyt alentamaan tulotukia, jotta syntyisi pakkoa palkkatyön suuntaan. Mikäs siinä mutta helppo tapa lisätä imua ”työnsyrjään” olisi minipalkkalain säätäminen. Yksi laki ja yksi luku, esimerkiksi 15, riittää. Tähän ei vaan ryhdytä sen enempää vasemmalta kuin oikealtakaan vaikka yleinen huuto on, ettei pienillä palkoilla voi elää. Ikään kuin kokoomuskaan ei uskoisi markkinatalouden kykenevän tasapainoittamaan kustannussuhteita alimpien palkkojen noustessa. Kyllä pystyy, kuten on pystynyt selviytymään energiahintojen muutoksistakin jo 1970-luvun öljykriisistä lukien. Ja muutosten seurauksena talous on aina muuttunut tuottavammaksi.

Hallitus on kiristämässä asumistuen ehtoja. Asumistuki onkin oleellisesti tuloriippuvainen tulotuki, joka on ollut tarpeen erityisesti pääkaupunkiseudun pienituloisille. Se ei suoraan kohdistu asumiseen muuten kuin asujan yleisen maksukyvyn kautta. Asumistuen saajien suuri määrä osoittaa pienituloisuuden laajuuden.

Pienten tulojen korotus on kansantalouden kannalta helpompi ratkaista kuin suurten tulojen korotus. Pienimpien palkkojen korotus ei oikeastaan tunnu missään kokonaispalkkasumman kannalta. Tosin pienimpien palkkojen nosto aiheuttaa haitariliikettä keskipalkkoihin päin mutta kyllä siitä selvitään, jos löytyy poliittista tahtoa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu