Verodemagogiaa – palkansaajan veroaste on alhainen

On ollut tuskaista seurata veroviikon keskustelua verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Kommentoijat ministereistä edistyksellisiin toimittajiin huokailevat suurituloisten ”alhaisen” verotuksen epäoikeudenmukaisuutta palkansaajaproletaariraukan verokuormaan nähden mutta kukaan ei esitä kokonaisnäkemystä tuloverotuksen kehittämiseksi.

Kokonaisnäkemyksen muodostamista haittaa, ettei meillä ole yhtenäistä käsitystä siitä, mitä on tulo ja mikä on vero, mutta haitaksi on myös selvä tahdon puute, mikä näkyi Ylen A-Talk ohjelmassa, missä neljän eduskuntapuolueen edustajat kukin syöttivät kapeaa omalle äänestäjäkunnalle suunnattua näkemystä.

Peruskäsitteet sekaantuvat: kokonaisveroaste ja marginaalivero, veroeurot ja veroprosentit luetaan tarkoituksenmukaisesti oman näkemyksen mukaisesti.

Itselläni ei ole erityistä motiivia suosia mitään tulonsaajaryhmää, mutta huolestun, kun radiotoimittaja juontaa verokeskusteluun kuten Ykkösaamussa 5.11. ”…viime päivinä on keskusteltu superrikkaista, josta osa elää kevyesti verotetuilla pääoma(tuloilla)…” tai kuten eduskunnan verotoimikunnan puheenjohtaja Pia Viitanen samassa ohjelmassa: ”… keskustelu superikkaista, joilla on käytännössä kevyempi verotus kuin ihan tavallisella palkansaajalla tai eläkkeensaajalla.” – No katsotaan.

Päällisin puolin on helppo verrata verotusta käyttämällä verohallinnon vero.fi -sovellusta. Valitettavasti sovellus ei avaa laskelmaansa täysin, mm. verojen jakautuminen kuntaveroon liitannäisineen ja valtionveroon jää erikseen laskettavaksi. Nyt on käytettävä vuoden 2019 laskinta, koska vuoden 2018 laskin on epäkunnossa. Kuntaverona käytän 20 prosenttia ja laskelma on ilman vapaaehtoista kirkollisveroa.

Täysipäiväisen suomalaisen palkansaajan keskiansio lienee noin 45 000 euroa vuodessa. Tälle tulolle vero.fi antaa veroasteeksi 22 %, mukana ovat valtionvero, kuntavero ja Yle-vero sekä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksu 1,54 %, mikä ei ole mielestäni vero vaan ansionvakuutusmaksu, joten lopullinen veroprosentti on noin 20,5 %.

Veronmaksajain keskusliiton laskuri antaa samalle tulolle veroasteen 31,1 %, mutta tämä sisältää edellä mainittujen verojen ja maksujen lisäksi Tyel-maksun, työttömyyspäivärahamaksun sekä kirkollisveron. On mielenkintoista huomata, että ”superrikkaiden” veroaste yleensä ylittää myös Veronmaksajain laskeman luvun, vaikkei pääomatulo oikeutakaan eläkkeeseen eikä työttömyys- tai sairauspäivärahaan eikä käy aneeksi. Kolme suurinta veronmaksajaa maksoi viime vuonna tuloistaan 34-36 % veroa.

Jos siis puheenjohtaja Viitasen linjalla todetaan, että superrikkaat elävät ”kevyesti verotetuilla pääomatuloilla” niin tästä seuraa vääjäämättä, että keskimääräinen palkansaaja elää vielä kevyemmin verotetuilla ansiotuloilla. Keskimääräinen palkansaajarukka ansaitsee tietenkin kaiken sen empatian, mikä hänelle runsain mitoin valuu Ylen politiikan toimituksen haltiattarilta ja demariveroasiantuntijoilta, euroista ja prosenteista viis.

Verokeskustelussa lienee kyse sittenkin enemmän tuloista kun veroista ja aivan oikein, onkin alati pohdittava, syntyvätkö tulot reilun meiningin puitteissa.

A-Talkissa Pia Viitanen koki vaikeaksi perustella eläkeläisille pääomatulonsaajien alhaista veroastetta. No katsotaan.

Keskimääräinen eläke on nykyisin noin 1700 euroa kuussa eli noin 21000 euroa vuodessa. Tälle tulolle vero.fi laskee veroasteeksi 19,0 %. Eläkkeensaaja maksaa valtion- ja kuntaveron ja yle-veron lisäksi sairaanhoitomaksua, joka on vero ja peritään kuten kuntavero. Koska kansalaiset ovat yhdenvertaisia terveydenhoidon suhteen ei erillistä ikäriippuvaista veroa saisi kerätä.

Pia Viitanen siis heiluttaa eläkeläisen 19 prosentin verolappua Tampereen torilla ja kertoo, että superrikkaat pääsevät 34 %:n verolla? Ehkä Viitasen tulisikin verrata eläkkeensaajan veroastetta palkansaajan veroasteeseen jos ay-toverit antavat luvan? 21000 vuodessa ansaitsevan palkansaajan veroaste on kahdeksan (8) prosenttia! Selitäs tää nyt sille eläkkeensaajalle semminkin kun lukuun sisältyy vielä sairausvakuutuksen päivärahamaksu, joten vertailukelpoinen veroprosentti onkin 6,5 %.

On mielenkiintoista katsoa, millä tuloilla progressio nostaa eläkkeensaajan tai palkansaajan veroasteen pääomatulojen veroasteen tasalle. 100 000 euron vuosipalkan veroaste (vero.fi) on 33,7 % mistä vähennetään päivärahamaksu 1,5 % joten veroaste on 32,2 %. Sadan tonnin pääomatulot antavat puolestaan veroasteeksi 32,9 %, joten Viitasen Pian linjalla taistellaan uhrautuvasti niiden palkansaajien puolesta, joiden vuositulot ylittävät 100 000 euroa.

Eläkkeensaajan verotus on kireää. Eläkkeensaajan veroaste ylittää pääomatulonsaajan veroasteen noin 50 000 euron vuositulojen kohdalla. Tämän eläkkeen saa, jos on ansainnut 40 vuotta vajaat 7000 euroa kuussa. Siis tällainen eläkkeensaaja kärsii verotuksessa pääomatulonsaajaan nähden. Montakos heitä tuli vastaan siellä Tampereen torilla?

Miten verotusta olisi kehitettävä?

Eläkkeiden ja palkan verotus olisi yhtenäistettävä. Tämä tapahtuu siten, että vain eläkeläisiin kohdistuvasta sairaanhoitomaksusta luovutaan, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennykset yhdistetään yhdeksi vähennykseksi ja että luovutaan ajattelemasta, että palkansaajamaksut ovat veroja. Sitten asteikkoja säädetään siten, ettei eläkeläisten ja palkansaajien kokonaisveroaste nouse yli pääomatulon rajaveroasteen. Koska on ollut tapana suosia verotuksessa pienituloisia, saavutetaan veroastepäämäärä progressiivis-degressiivisellä keinulauta-asteikolla, missä rajavero putoaa pääomaveron tasalle kun tätä tasoa lähestytään. Osinkojen erilliskohtelusta luovutaan kuitenkin siten, että yhteisövero luetaan osingon veroasteeseen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi.

Hajahuomioita:

verovapaat osingot
Tietääkseni henkilöverotuksessa ei ole olemassa verovapaita osinkoja. Käsite ilmeisesti liittyy tapaan, millä osinkojen alennettu vero teknisesti lasketaan, osa osingosta on ”verovapaata” ja loppuun kohdistetaan pääomavero. Siis verovapaata osinkoa ei voi nostaa ilman että mukaan tulee aina myös verotettua osinkoa. Osinkojen alennettu verotus liittyy kaksinkertaiseen verotukseen. Jotta kuuluisa lääkäriyrittäjä voi maksaa itselleen listaamattomasta yrityksestä osinkoa, yrityksen tulee näyttää tuloa josta menee 20 %:n yhteisövero. Alimmillaan kokonaisveroasteeksi tulee 26 %. mikä olisi syytä nostaa vähintään 30 prosenttiin yleisen pääomaveron tasalle. Samalla tietenkin pörssiyhtiöiden osinkojen liian kireää verotusta (yli 40 %) olisi kevennettävä.

verokuoret

Henkilöverotusta voi lykätä säästämällä verokuoreen. Eläkejärjestelmä muodostaa yhden verokuoren, koska eläkemaksu on verovähenteinen ja eläkettä verotetaan vasta maksettaessa. PS-tili on ollut vallan erinomainen verokuori, joka pilattiin liian korealla nostoiällä eikä osakesäästötilistä oikein ole korvaajaksi. Tavalliset ossuuspankin kautta tehdyt rahastosäästöt menevät verokuoreen, mutta pankit tahtovat tehdä kapitaatiosopimuksia koska nostavat niistä huikeat palkkiot. Periaatteessa tulot tulevat verolle, kun ne nostetaan henkilökohtaiseen käyttöön.

kansainvälinen veronkierto

Aidosti superrikas voi yrittää siirtää tulojaan muille maille ja tämä onkin ongelma. EU:n piirissä olisi otettava entistä tiukempi kanta veronkiertoon. Vaikka olemme talousliitossa, missä raha ja työvoima ja eläkeläiset siirtyvät vapaasti maasta toiseen, meillä on vielä kahdenväliset verosopimukset. Yksi verosopimus ja veropohja riittäisivät, vaikka verokannat vaihtelisivatkin.

ansiotulon käsite

Ansiotulon käsite rapautui 1990-luvun alussa, kun palkanalennus toimitettiin siirtämällä osa eläkemaksusta työnantajamaksusta työntekijämaksuksi. Vastaavanlainen temppu tehtiin kikyssä työttömyysvakuutusmaksun suhteen.

Muutoksen jälkeen vanhaa ansiotulokäsitettä vastaa parhaiten veronalainen tulo, joka saadaan, kun bruttotulosta vähennetään palkansaajamaksut. Jostain syystä palkansaajamaksut tulkitaan veroiksi ja bruttotulo ansiotuloindeksin perustaksi. Kuitenkin sekä filosofisella että käytännön taloustieteen tasolla on vaikea erottaa palkansaajamaksuja niin sanotuista työnantajamaksuista. Kyse lienee kolmikantaan liittyvistä arvovalta- ja valtakysymyksistä. Yhtä kaikki, esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun siirto palkansaajamaksun suuntaan oli selvä palkanalennus, joka ei kuitenkaan näy ansiotasoindeksissä eikä reaalipalkkaindeksissä vaan se tulkitaan verotuksen kiristymiseksi vaikka maksu sinänsä pysyi ennallaan. Koko maksutaakka perustuu palkansaajan työhön ja hyödyttää palkansaajaa riippumatta siitä puhutaanko työnantajamaksusta vai työntekijämaksusta. Siksi, jos osa maksusta tulkitaan tuloveroksi niin koko maksu tulisi sellaiseksi tulkita ja päinvastoin. Olisi hauska kuulla eduskunnan valtionvarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan kanta asiaan. Siis kun sekä työnantajamaksu  että työntekijämaksu perustuvat lakiin ja bruttotuloon ja ovat palkansaajan ansaitsemia ja käytetään samaan asiaan palkansaajan hyväksi niin miksi toinen mukamas on vero ja toinen maksu?

Edellä lasketut palkansaajan veroasteet on laskettu bruttotulosta ilman maksuja mutta ne olisi pitänyt laskea maksuilla vähennetystä tulosta (90,21 % bruttotulosta). En piruuttani sitä nyt tehnyt, mutta palkkatulon veroasteita voi korjata kertoimella 1,11.

eläkkeiden yhteensovittaminen

1990-luvulla päätettiin eläkkeiden yhteensovittamisesta hieman vaivihkaa vaikka päätös oli merkittävä. Yhteensovittaminen tarkoittaa, että tietystä eläketasosta lukien ei saa lainkaan kansaneläkettä (eikä HSL:n eläkeläisalennusta) joten periaatteessa on tullut maksaneeksi itse takuueläkkeen osuuden eläketurvastaan työeläkemaksun kautta. Tältä osin työeläkemaksu on veroluonteinen, mutta veron määrä on mahdoton laskea reaaliaikaisesti henkilöidenttisesti koska työeläke määräytyy elinkaariansion eikä kuukausiansion mukaan. Tilanne on lainsäädännön läpinäkyvyyden kannalta mahdoton ja olen ollut kannalla, että on syytä luopua yhteensovituksesta ja maksaa kaikille sama verorahoitettu peruseläke lisättynä nykyistä alemmalla työeläkkeellä. Suuret ikäluokat valitettavasti säätivät, että heidän lapsensa maksavat heidän työeläkkeensä joten eläkemuutokset ovat lähes mahdottomia mikä sekin on aika mahdoton juttu näin demokratiassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu