Yrittäjiä ei saa syyllistää isien teoista – YEL
On masentavaa, kun viranomaistaholta syyllistetään kansalaisia ilman kansalaisen omaa tuottamusta. Näin tapahtuu, kun yrittäjiä velvoitetaan maksamaan itselleen korkea eläke oman alemman valinnan sijaan.
Nykyinen eläkemaksu sekä yksityisten alojen palkansaajilla että yrittäjillä on noin 25 % eläkkeen perustana olevasta tulosta. Tämä maksu riittää suurin piirtein maksajan oman eläkevastuun kattamiseen, mutta kuluu aiempien polvien maksuvajeen paikkaamiseen. Tästä syntyy kierre, mikä sitoo myös nykypolven lapset isiensä eläkkeen maksuun ja irtaantuminen systeemistä on vaikeaa käynnistäjäpolven kavalluksen vuoksi.
Käynnistäjäpolvi siis lupasi itselleen täyden eläkkeen alimaksulla ja siirsi täyden maksun lapsilleen. Käynnistäjäpolvi maksoi vain ne vajaat eläkkeet, jotka olivat kertyneet ja tulleet maksuun systeemin perustamisen jälkeen.
Tässä on kyse sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta, jota epämääräisin perustein tuetaan jopa perustuslain omaisuudensuojan nojalla. Omaisuudensuoja voisi koskea työnantajan palkkaetuna lupaamaa ylimääräistä eläkettä, mutta ei yhteisesti lainsäädännöllä luvattua eläkettä, jonka maksu perustuu tulonsaajan ansioon. Kansalaiset ovat vastuussa kunkin hetken lainsäädännöstä ja sen seurauksista eikä lapsien niskoille omaksi eduksi kaadettu saaminen voi nauttia omaisuudensuojaa. – Omaisuudensuojakysymys alkaa tosin olla kohta jo haudassa, mutta velka on jäänyt rullaamaan.
Yrittäjiä on syyllistetty, koska valtio joutuu osallistumaan maksussa olevien yrittäjäeläkkeiden hoitoon. Yrittäjäeläkkeistä ei ole jostain syystä kertynyt rahastoja huolimatta siitä, että maksut ovat vastanneet palkansaajien maksuja. Kyse lienee siitä, että palkansaajien kokonaismaksutulo on kasvanut siten, että rahastoitavaakin on jäänyt. Yksilön kohtaaman oikeudenmukaisuuden kannalta ei valtion tuella ole merkitystä, kun on maksettu yhtenevä maksu samasta edusta. Alivakuuttamisesta ei ole kysymys, jos etuus vastaa maksua.
Valtion tukea tarvitaan myös maatalouden (ja metsänomistajain) eläkkeiden paikkaamiseksi sen lisäksi, että valtio hoitaa perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastaisesti osan eläkemaksusta. Maatalousyrittäjien määrä on selvästi laskenut ja kun sielläkin suuret ikäluokat ovat maksaneet vajaan maksun niin nykyviljelijöitä ei tahdota raskauttaa koko isien eläkevelalla.
Eläkkeiden yhteensovituksen seurauksena ansioeläkkeen saaja maksaa oman kansaneläkkeensä. Takuueläkkeen verran tulee laskennallisesti maksetuksi, kun eläkkeen perustana oleva tulo on noin € 1500/kk. Näin oikeudenmukaisen täysiaikaisen yrittäjätulon tulisi olla vähintään tämä summa. Liukuvan yhteensovituksen tulkinta on tosin vähän filosofinen kysymys.
Sen enempää maatalousyrittäjää kuin tavallistakaan yrittäjää ei pidä syyllistää isien synneistä. On ollut huonon lainsäädännön vika, ettei nykyisiltä eläkkeensaajilta ole peritty riittäviä eläkemaksuja. Ei tämä päivän yrittäjää voi syyllistää 1980-luvun yrittäjän eläkkeistä, joiden maksu on ollut noin puolet nykyisestä. Laskennallinen yrittäjätulo on vaikeasti arvioitavissa. Moni yrittäjä ottikin aikoinaan suuren eläkkeen edullisen maksun vuoksi ja tarkisti sitä vielä konkurssin lähestyessä. Lakisääteiset eläkkeet ovat tosin riskivakuutuksia, mitään ei jää perinnöksi. Tämä lieneekin pääsyy alhaisiksi ilmoitettuihin yrittäjätuloihin. Tästä eivät ulkopuoliset kärsi, koska yrittäjä saa maksunsa ja ilmoittamansa tulon mukaisen eläkkeen.
Kun eduskunta säätää huonoja lakeja lienee vastuu eduskunnalla. Vajaasti rahoitettujen pakollisten eläkkeiden rahoituksen siirto jälkipolville eläkejärjestelmittäin ei kohtele kansalaisia oikein koska kansalaiset jaetaan säädyittäin vastaamaan paitsi esi-isien teoista niin myös oman säädyn kokonaistulojen muutoksista ja menneiden erityisehtojen seurauksista. Valtio on vastuussa eikä nykypäivän yrittäjä. Pakolliset ansioeläkkeet voitaisiin jopa yhdistää yhteisvastuullisiksi, oli eläkkeen perusteena sitten palkka tai ilmoitettu yrittäjätulo. Tämä on tarpeen myös kuntien ja yksityisten alojen palkansaajain aseman tasa-arvoistamiseksi.
Esitys YEL:in muuttamiseksi on täysin järjetön ja asettaa erityisesti yksinyrittäjät tukalaan asemaan. Ei ole tavatonta, että aloittava yritys ei ensimmäisinä vuosina tuota mitään, tai tuottaa hyvin vähän. Sen vähän viivan alle jäävän yrittäjä ehkä haluaisi sijoittaa yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Tai ns. elämäntapayrittäjät, jotka työllistävät itsensä ja pysyvät poissa kortistosta vaikka usein yhteiskunnan turvaverkoihin heittäytyminen toisi jopa suuremmat tulot.
Ja sitten hänen pitäisi maksaa eläkettä jonkin palkansaajien mediaanin mukaan vaikka tuloja ei olisi. Summan määrittelee maksun saaja, eli työeläkeyhtiö.
Lakiesityksestä ei ole lainkaan järjestetty lausuntokierrosta, ainoa jolta sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausunnon on finanssivalvonta. Esityksestä huokuu täydellinen ymmärtämättömyys yrittämisestä ja tosiaankin, jonkinlainen syyllistäminen siitä että yrittäjät muka alivakuuttavat itsensä.
Toteutuessaan esitys hyvin todennäköisesti hidastaisi ja estäisi uusien yritysten syntymistä ja ajaisi monelle olemassa olevalle lapun luukulle. Ei yrityksen olemassaolon tarkoitus voi olla täydentää vajaita eläkekassoja.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä tiedä ovatko ne isätkään niin suuria syyllisiä.
Yhteen aikaan ajateltiin että pidetään kaikki mukana.
Yhteiskunta ei ole kai suuria menettänyt kun ennen YEL:ää olisi joka tapauksessa kaikille 1900-luvulla syntyneille pitänyt maksaa kansaneläkettä.
1800-luvun puolella syntyneillä ei ollut oikeutta kansaneläkkeeseen mutta yhteiskunnan vaurastuessa heillekin maksettiin saman verran vaikka eivät olleet osallistuneet kansaneläkkejärjestelmän rahoitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä isät ovat syyllisiä mutta eivät ehkä tietoisesti, koska ay-liike ei asiassa valistanut. Ylläpidettiin jopa käsitystä, että työnantaja maksaa viulut. Työnantaja maksaa palkan ja eläkemaksun, mutta työtä vastaan, ja on ollut palkansaajien valinta ottaa osa ansiosta eläkkeenä ja osa palkkana.
Eläkejärjestelmä on ollut demarien lempilapsi. Nuorisodemari Osku Pajamäki sai sakinhivutuksen, kun hän vuosituhannen alussa rohkeni kyseenalaistaa isien toimet. Tärkeä demarien taustavaikuttaja Markku Jääskeläinen jäi työeläkkeelle Telan tiedottajan palkintovirasta ja kuittasi lähtönsä tunnustamalla suurten ikäluokkien synnit. Kuitenkin jo Kansantaloudellisen aikakauskirjan vanhoista artikkeleista 1970-80 -luvuilta voi lukea järjestelmän luonteen vaikkapa toimittajan lukupäällä.
On arvokasta, että kaikki pidetään mukana. Tämänhän ei tarvitse tarkoittaa etuuksien epätasaista jakoa ja kustannusta vaan pikemminkin vahvaa perusturvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olli Saarinen siis tulkitsee että kaikki isät ovat syyllisiä. Asiayhteydestä olisi kuvitellut että yrittäjäisät olisivat syyllisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Sama epäoikeudenmukaisuusasetelma piilee myös työeläkkeissä, mutta työeläke ei ole vielä kriisiytynyt, koska kokonaispalkkasumman kasvaessa on eläkkeistä selvitty ehtoja hieman heikentäen (uusista eläkkeistä).
Yrittäjäeläkkeessä ja työeläkkeessä on ollut suurin piirtein samat maksut ja edut. Yrittäjäeläkkeen kriisiytyminen paljastaa koko eläkejärjestelmien luonteen.
Yhtä lailla Sipilän soten uhattua siirtää hoitohenkilöstö kunnalta yksityisille huomattiin, etteivät Kevassa varat riitä eläkkeisiin maksajien puutteessa. Kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistäminen kuitenkin kaatui soten kaatumiseen ja yksityisen puolen nihkeyteen ottaa kontolleen kuntien terveet ja pitkäikäiset naiset mikä osaltaan osoittaa lakisääteisen eläkejärjestelmän epätasa-arvon. Kunnissa oli lautakuntien valvonnasta huolimatta jostain syystä myös ylimääräistä eläkevastuuta, joka olisi jäänyt kuntien harteille.
Ilmoita asiaton viesti
Hesarissa Sarkkinen menee finanssivalvonnan vaatimusten taakse. Kätevää, kun keneltäkään muulta ei lausuntoa ole pyydetty:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008979758.html
Sarkkinen myös valittaa että asiassa on väärinkäsitys, ja sitten heti perään vahvistaa kaikki ne huolet joita asiasta on esitetty.
Mutta yrittäjien parhaaksi kuulemma tässä toimitaan, kun sosiaaliturva paranee. Sarkkisella tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että ei yrittäjä kaipaa sosiaaliturvaa vaan sitä, että hänelle annetaan mahdollisuus yrittää.
Ilmoita asiaton viesti
Hankkeen moraalittomuus piilee juuri siinä, että tarkoituksena on muka parantaa yrittäjän eläketurvaa, mutta alkuperäinen motiivi löytyy YEL-järjestelmän epätasapainon rahoittamistarpeesta, mihin kaivataan korkeampia eläkemaksuja. Tämähän ei ongelmaa ratkaisisi, mutta siirtää sitä sitten seuraaville yrittäjäpolville, jotka oletetaan tuntevan yhteisvastuuta edellisten polvien velkojen maksuun.
Ilmoita asiaton viesti
Vai ettei yrittäjä kaipaa sosiaaliturvaa? Kyllä kaipaa. Varsinkin Coronan aikana moni kaipasi suureen ääneen. Se hoidettiin sitten valtion velanotolla. Nykyään suurin piirtein samat tahot valittavat vähintäänkin yhtä suurella äänellä sitä suurta velanottoa.
Että yrittäjille annetaan mahdollisuus yrittää. Kyllä vain. Mutta joskus siihen kuuluu että yhteiskunta (kunta) rakentaa hiukan infraa, kuten teitä. Eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
Minä en nyt keksi miten yhteiskunnan rakentama infra liittyy puheena olevaan YELin korotukseen. Ne, ja sosiaaliturva, rahoitetaan veroilla. Mitä veroihin tulee, olen muistaakseni kolmena vuotena peräkkäin esittänyt valtuustossa maltillista kuntaverojen korotusta silloin kun kunnan talous dyykkasi ja jotta voimme ylläpitää palveluita, valtuustoryhmistä edes demarit tai vasemmistoliitto eivät kannattaneet kun sitä esitti väärä jätkä.
Olen varmaan kertonutkin, että hain ja sain korona-aikana työmarkkinatukea sen jälkeen kun myynti suli päivissä ja normaalisti parhaaseen sesonkiaikaan. Olikohan se puoli vuotta ja luokkaa 630 euroa / kk miinus verot. Olen siitä hyvin kiitollinen ja katson, että se antoi pelivaraa niin että pääsin sortteeraamaan toimintaa muuttuneiden olosuhteiden myötä ja pystyin sen tuen heti lopettamaan kun pärjäsin taas omillani. Yrittäjien koronatuki, aivan oikein, ei ollut ansiosidonnaista eikä silläkään ollut mitään tekemistä YEL-maksun tason kanssa.
Kunnan palkollisena sinulla tuskin on hölkäsen pöläyksen ideaa, mistä tässä ylipäätään puhutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vain kaksi asiaa.
1) En ole kunnan palkkalistoilla sen enempää kuin Janne Salonen. Me saamme molemmat kokouspalkkoita kunnalta. Se on siinä. Minun palkkani tulee muualta. Tämän olen kertonut Jannelle myös aikaisemmin, mutta ei näytä menevän perille sitten millään.
2) Janne Salonen on näkyvästi vastustanut tien rakentamista Kemiönsaaren kunnassa. Se vastustus ylitti aikoinaan uutiskynnyksen ruotsinkielisellä YLE:llä.
Ilmoita asiaton viesti
Jepp, saman 600 000:n euron tien rakentamista keskelle peltoa vastusti myös sinun demariryhmäsi mutta se rakennettiin RKP:n ja Kepun koplauksella sen jälkeen kun valtuusto oli sen ensin enemmistöllä hylännyt.
En minä tiedä mikä julkinen taho sinun palkkasi maksaa, onko se sitten kunnan omistama kiinteistöyhtiö mutta ainakin kunnan sivuilla sinun yhteystietosi ovat: https://www.kimitoon.fi/se_gor/kulturhuset_villa_lande
Liittyy aika vähän tähän blogin aiheeseen,
Ilmoita asiaton viesti
Se että yhteystietoni ovat Salosen mainitsemassa linkissä ei kerro yhtään mitään siitä kuka tai mikä taho maksaa palkkani. Salonen kerran jopa esitti toivomuksenaan että allekirjoittanut olisi työttömänä. Hän on pyytänyt anteeksi, ja olen antanut anteeksi, mutta en ole unohtanut.
Salonen kirjotti: ”Liittyy aika vähän tähän blogin aiheeseen,”
Salonen itse siirtyi tässä keskustelussa sivuraiteille kirjoittamall tuossa (#3714018) aikaisemmin: ”ei yrittäjä kaipaa sosiaaliturvaa vaan sitä, että hänelle annetaan mahdollisuus yrittää.”
Mahdollisuuteen yrittää kuluu myös se, että on olemassa tieyhteyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Salonen kerran jopa esitti toivomuksenaan että allekirjoittanut olisi työttömänä.”
Älä jaksa jauhaa paskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on kuvadumppi sekä toivomuksesta että anteeksipyynnöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Arvaanko oikein että sulla on kesäloma loppunut kun on taas aikaa roikkua työaikana netissä jauhamassa sitä itseään?
Ilmoita asiaton viesti
Väärin arvattu, kuten niin monta kertaa aikaisemmin. Olen vielä lomalla.
Ilmoita asiaton viesti
Asiassa on monta puolta.
Eräs vähemmän esillä ollut oli päällimmäisenä tämän aamun keskustelussa (Jälkipörssi) talousviisaiden kommenteissa.
Nimittäin itse sylttytehdas on taitaa suuressa määrin olla se, että eläkerahastojen tuotto Suomessa on surkea.
Yrittäjä hoitaa eläketurvansa mielummin niin, että eläkepäivien päätulolähde on yrittäjäeläketurvan sijaan omissa sijoituksissa joko erilaisiin varallisuushyödykkeisiin (kuten osakkeet, rahastot, asunnot) tai omaan yritykseen (tulevat pääomatulot).
Yelliin pannaan rahoja tästä syystä mahdollisimman vähän.
Kyseessä on siis puhdas optimointi (rumemmin ilmaistuna ahneus).
Samalla todettiin, että jos palkansaajalla olisi sama mahdollisuus kuin yrittäjillä, moni meistä tekisi samoin: työeläkemaksut sijoitettaisiin itse, jolloin eläkkeemme nousisivat.
Nyt kuulen jo kuoron huutavan: ei ihmisille voi antaa tällaista vastuuta!
Kuka vastaa jo sujoitukset menevät pielee! Turva, vaikka pienempikin, ennen kaikkea!
No, tämä on suomalaisen holhousyhreiskunnan ominaisuus.
Monessa kehittyneessä maassa osa työeläkemaksuista, niin halutessaan, palkansaaja voi allokoida itse haluamaansa kohteeseen.
Tähän tietysti pitää oikeudenmukaisuuden nimissä liittää ominaisuus, että pieleen menneitä sijoituksia ei korvata yhteisestä veronmaksajien pussista.
Lisäksi suuressa (suurimmassa?) osassa maita myös julkisten työeläkelaitosten tuotot ovat Suomea selvästi paremmat. Jopa sos.dem. Ruotsissa.
Olemme takapajula tässä suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei kuitenkaan rahastojen tuotto ikävä kyllä ratkaise alkuperäistä isien velkaa. Palkansaajapuolella systeemi on pysynyt kasassa ensi sijassa palkkasumman nousun vuoksi. Yrittäjäpuolella epätasapaino tulee esiin tällaisen jatkuvan kasvun puuttuessa. Palkansaajapuolellakin on tulossa ongelmia, kun ikäluokat pienenevät eikä tuottavuus nouse enää tätä korvaamaan.
Ylipäätään lainsäädännöllä tulisi mielestäni säätää ensi sijassa perusturvasta. Ansion vakuuttaminen voisi olla vapaaehtoista ja verovähenteistä, muodostaahan nykyinenkin ansioeläkejärjestelmä suuren verokuoren. On jopa traagista, kun vaikka perinnöllistä tautia sairastava joutuu maksamaan täydet eläkemaksut, jotta pirteä maisteri voi ansiosidonnaisesti viettää eläkevuosikymmenensä.
Ansiosidonnaisuus yleisenä sosiaaliturvan muotona on epätasa-arvoinen, kuten vaikkapa äitiys- ja vanhempainrahojen kohdalla. Miksi tuloton äiti, vaikkapa nuori opiskelija, joutuu hoitamaan vauvaansa alla 30 eurolla arkipäivä, kun Kelan ansiosidonnainen päiväraha on helposti moninkertainen ja julkisella puolella maksetaan 12 viikkoa täyttä palkkaa? Miksi tekemättömästä työstä on maksettava? Perusturva saisi riittää, suurituloisella on mahdollisuus säästämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tapahtuisi jos ansiosidonnaisuudesta luovuttaisiin?
Ansiotyössä ollut on virittänyt menonsa tulojen mukaan – millainen poru syntyy, kun kesämökistä, Espanjan asunnosta, veneestä, ulkomaanmatkoista ja ravintolaillallisista jouduttaisiin eläkkeelle siirryttäessä luopumaan?
Sen sijaan kovapalkkainen johtaja rouvineen joutuusi elääkkeellä muuttamaan yksiöön ja viettämään päivät metsästämällä – ei riistaa, vaan Alepan tarjouskuponkeja. Jos säästöjä ei olisi kertynyt.
Voidaanko edellyttää min. 2-3 miljoonan euron säästöjä, joita em. elintaso vaatisi?
Tuskin onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon, että ihmiset varautuisivat säästämällä. Kunhan verovähenteisyys säilyy, ei yksityisten eläkevakuutuksien tarjoajista ja ottajista ole puutetta.
Nykyiseen lakisääteiseen vakuutukseen kuuluu epäkohtana leskeneläke, jonka kaikki maksajat kustantavat. Leski joutuu sopeutumaan talouden tulojen muutokseen, mutta miksi häntä on yhteisesti tuettava, onhan eläkemaksun maksajissa suuri määrä sinkkuja, jotka joutuvat oman taloutensa hoitamaan ilman toivoa puolison tai muun ulkopuolisen avusta?
4000/kk ansaitsevan palkansaajan kokonaisansiosta menee tonni kuussa eläkemaksuun, siis riskivakuutukseen vailla säästösummaa. Moni ottaisi sillä rahalla asuntovelan ja elelisi eläkkeellä omissa nurkissaan lapsille perittäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Aika monta jossaa.
Koko malli pitäisi remontoida jotta toimisi. Samoin jatkuvuus taata (esim. verotuksen osalta, tähänhän eläkevakuutusten suosio romahti, kun uudet hallitukset laittavat verot uusiksi).
Ilmoita asiaton viesti
Kokonaisremontin vaikeus osoittaa, minkälaiseen ansaan hyvää tarkoittavat 1960-lukulaiset meidät laittoivat. On periaatteessa raivostuttavaa, ettei ikäluokka voi luoda omia järjestelmiään vanhan järjestelmän velan painaessa. Pelkästään ay-liikettä ei voi syyttää, vaikka se palkansaajan edustajana on ensi vastuussa ansioturvan luonteesta. Kun eläkemaksu oli suurimman osan 1980-lukua 11-13 % ja sillä sai jopa paremman eläkkeen kun nyt 25 %:lla (elinikä on tosin pidentynyt) niin muistini mukaan sekä Koneen Herlin että Keskon Mansukoski työnantajan edustajina ilmaisivat, että Suomi on pullo, ja asiat hoidetaan maksuista riippumatta. Suomi ei osoittautunut pulloksi, Koneen työpaikat siirtyivät ulkomailla ja Koneen eläkeläisten eläkkeet ovat enempi Keskolaisten vastuulla. Liian alhainen eläkemaksu mahdollisti suuremman kulutuksen ja nosti eläkettä, koska bruttopalkka oli alhaisen maksun vuoksi korkeampi.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiosidonnaisista korvauksista luopuminen tietenkin edellyttäisi myös ansiosidonnaisista maksuista luopumista. Sitten se kovapalkkainenkin johtaja maksaisi minimieläkemaksuja ja nauttisi minimieläkkeestä, jota tukisivat työuran aikana tehdyt sijoitukset ja säästöt.
En olisi huolissani tällaisen ihmisen eläkepäivistä, jos on pannut kaikki rahansa haisemaan niin pahimmillaankin kohtalo olisi vain sama kuin sen pienipalkkaisen pätkätyöläisen eläkkeellä.
En minäkään ymmärrä, miksi juuri sosiaaliturvan pitäisi turvata kovapalkkaisen johtajan elintaso kun hän on varmaan parhaassa asemassa turvaamaan se itse.
Ilmoita asiaton viesti
Ansiosidonnaisesta eläkkeestä luopuminen nostaisi tosin verotusta kansaneläkkeen rahoittamiseksi, koska nyt valtaosa maksaa tämän erän ansioeläkemaksun kautta.
Kun suurituloinen muuntaa palkkatuloa yrityksen osingoksi, voi motiivi olla eläkemaksujen välttäminen. Yhteisövero ja osinkovero kuitenkin tuottavat yhteiseen kassaan merkittävän kokonaisveron.
Ehkä pahin sosiaalipoliittinen ongelma on pienituloisten perusturvan rahoittamisen vaikeus, kun maksut vievät keskiluokkaisen veronmaksajain enemmistön ansioista niin suuren osan, ettei varsinaisille veroille jää tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/uutiset/3-12558103
Jo otsikosta näkee selvästi että artikkelin kirjoittaa henkilö jolle kaikki on tullut valmiiksi joidenkin muiden toimesta.
Olisi kyllä hyvä muistaa että yrittäjä maksaa itse eläkkeensä, voi sen sanoa niinkin että yrittäjä hommaa yritykselle rahat millä yritys maksaa oman ja myös työntekijöiden eläkkeet ja on henkilökohtaisesti vastuussa niistä.
Se jäi kirjoittajalta sopivasti mainitsematta että valtio maksaa vain kansaneläkkeen erotuksen jos työeläke ei ole kansaneläkkeen suuruinen tai suurempi.
Siis menettääkö yritystoiminnalla Suomessa kansalaisuuden siltä osin ?
Minulla se on 311 euroa kuukaudessa.
Puuttumatta siihen halutaanko tällä maailman hallintoa, taloudellista vapautta ja yritystoimintaa tällä kyllä halutaan vähentää.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaat ilmeisesti Hesarin artikkelin otsikoijaan.
On tosi, että työnantaja maksaa palkat ja eläkemaksut, mutta ansion jakautuminen palkan ja eläkemaksun välillä on periaatteessa työntekijän kollektiivinen valinta, jolle on haettu lain turva. Toisin sanoen saman palkkauskustannuksen yrittäjä voisi maksaa kokonaan suoraan palkkanakin, jos systeemi sallisi.
Valtio joutuu täydentämään yrittäjäeläkkeitä, koska uutta maksutuloa ei systeemissä ole tarpeeksi eivätkä isät maksaneet eläkevastuutaan täyteen.
Ilmoita asiaton viesti
en tiedä hesarista ylen uutisista huomasin, taitaa olla saman tapaista tarinaa.
Kansaneläkkeen käsittääkseni saa vaikka ei olisi yrittäjä, se että myös yrittäjä saa sen minimitoimeentulon mukaisen eläkkeen lienee Suomen kansalaisen jonkunlainen perusoikeus, ei sen pitäisi tehdä kateelliseksi ketään.
Siis kysymys on muustakin.
Ilmoita asiaton viesti
Sekoitin, Ylen jutustahan oli kyse.
Kansaneläkettä saa, jos muu eläke jää pieneksi. Kansaneläke vähenee tasaisesti muun eläkkeen kasvaessa, joten sellainen eläkeläinen, joka ei saa kansaneläkettä, on maksanut itse oman kansaneläkeosuutensa työeläkemaksuissaan kun kansaneläkettä saaville se tulee yhteisestä kassasta.
Itse en saa kansaneläkettä, enkä Helsingissä asuessani saanut HSL-eläkeläisalennustakaan Kansaneläkekortin puuttuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen YEL on aina ollut hankala systeemi, varsinkin aloittelevalle yrittäjälle. Useissa tapauksissa yrittäjä ei tule saamaan edes niitä rahojaan takaisin, mitä on vakuutuksiin maksanut. Muihin kohteisiin sijoitettuna tuotto olisi jopa moninkertainen. Meillä suomalaisilla olisi kaikki edellytykset menestyä niin kotimaan palveluyritysten edelläkävijöinä kuin vientiin tähtäävinä pieninä ja keskisuurina yrityksinä. Keino on yksinkertainen. Päätetään, että Suomesta kehitetään ”yrittäjyysmaa”, jossa yrittäjyys ja yrityksen kasvattamiseen kannustaminen olisivat ykkösasia. Se loisi uutta dynamiikkaa byrokratian tilalle, uusia työpaikkoja, lisää rahaa, lisää verotuloja ja loistavia menestystarinoita, jotka innostaisivat ja kannustaisivat myös tulevia sukupolvia valitsemaan elämäntavakseen menestyksen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en näe suuria esteitä yrittäjyydelle. Aloitteleva yrittäjä saa ilmaista neuvontaa ja ehkä starttirahaakin. YEL-maksustakin taitaa saada aluksi alennusta.
Kyse voi olla asenteistakin. Hakeudutaan turvallisen oloiseen palkkatyöhön mieluummin kuin otetaan riskiä. Jos on normaalijärkinen ei yrittämisen kynnys ole mahdoton, kirjanpitoon ja sellaiseen saa tilitoimistosta asiantuntiapua kohtuuhinnalla ja it-sovelluksia löytyy joka lähtöön yrittäjän avuksi.
Lakisääteiset eläkevakuutukset ovat riskivakuutuksia vailla säästösummaa. On oikeastaan raakaa pakottaa kansalaiset näin korkeisiin maksuihin, joista ei perintöä jää. Juuri kaatui tuttu yrittäjä melkein saappaat jalassa vain pari vuotta eläkettä nautittuaan.
Yrittäjien muun sosiaaliturvan sitominen eläkevakuutukseen on perverssi tapa pakottaa korkeaan etuustasoon mutta ilmeisesti edelleen on tarjolla esimerkiksi yksityisiä sairausvakuutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1996, enkä pidä Suomea kovin hankalana maana yrittää. Kun maksaa ne veronsa ja tekee ne ilmoituksensa jotka pitää, ei valtiovalta kauheasti ole kiusannut. Minua aina sylettää lukea miten ”verottaja ajoi firman konkurssiin” kun oikeasti siinä on jäänyt alvit tai tuloverot maksamatta. Verottaja on tänä päivänä joustava ja sieltä saa aina asiantuntevia neuvoja, jos niin tarvitsee.
YEL on aina ollut jonkinlainen ketutuksen paikka, koska maksamalla pakollistakin minimi-yeliä tietää että se ei vaikuta tulevaan eläketasoon mitenkään. Korona-aikana yksinyrittäjät, joilla tulot romahtivat, eivät saaneet siinäkään mitään helpotusta. Työeläkeyhtiön ainoa vastaantulo oli maksujen myöhentäminen, mikä olisi ollut varsinainen rotanloukku kun siinä vaiheessa kun yrittäminen alkaa taas sujua, olisi ollut vastassa kaksinkertaiset eläkemaksut.
Uskon että moni muukin yrittäjä jakaa ajatukseni: älkää valtiovalta puuttuko meidän tekemiseemme kohtuuttomasti eikä ainakaan lisää maksuja sillä perusteella, että olette huolissanne meidän asemastamme ja että ne ovat meidän parhaaksemme. Ei yrittäjä kaipaa sosiaalturvaa vaan yrittämisen mahdollistamista, eikä siihen tarvita ministeriä kertomaan miten sen pitäisi oikeasti toimia.
Ilmoita asiaton viesti
Se on juuri näin kuin mainitset yrittäjyydestä Suomessa. Itse olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1977 alkaen, Meillä perhe- ja pienyrittäjyyttä on uurastettu jo neljässä sukupolvessa ja 100 vuoden ajan, joten tutuksi on tullut tämä elämäntapa.
Unelmoin kirjoituksessani uudesta asenteesta ja tämän maan tulevaisuudesta. Isoisänikin unelmoi vuonna 1926, kun kaksikymmentäviisivuotiaana perusti ensimmäinen hopeatuotteita valmistavan yrityksen Kuopioon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tätä yrittäjän eläketurvaa parannetaan näkyy unohtuvan että sen parannuksen maksaja on se sama yrittäjä.
Isompi eläke olisi hyvä ja hauska myös yrittäjälle mutta kun siihen saatava raha pitää repiä jostain sen yrittäjän eikä niitä tavaroita ja palveluja saa muutettua rahaksi niin että rahaa saa niin paljon kun haluaa.
Siinä on kiinalaiset ja muut tekijät jotka huolehtii hintatasosta.
Tuntuu kornilta näin yksinkertaista asiaa vääntää rautalangasta mutta niin se vain näyttää olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen ollut yrittäjänä 60 luvulta lähtien, -74 vuodesta olen työkseni kiertänyt ravintoloiden keittiöitä ja kierrän edelleen, siis toiminut yrittäjien kanssa.
Liiketoimet olen antanut melkein kokonaan nuoremmille sukupolville mutta teen kyllä edelleen yritystoimintaa, olen sanonut pojille että pitäkää minut niin kauan kun teen hyvää enempi kuin vahinkoa, sitten kun teen vahinkoa enempi kuin hyvää potkikaa perseelle.
Kirjanpitäjä sanoi etten ole vanha, vain kauan sitten syntynyt.
Olen nähnyt ja kokenut monenlaista, ollut mukana yritystoiminnassa myös muualla kuin Suomessa, samantapaista se on ollut ja on.
Yhtä hyvä Suomessa on olla yrittäjänä kuin muuallakin, asenne on tärkein.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy muistaa, että eläkettä karttuu 1,5 % ansioista. Mikäli vahvistettu työtulo on 20 000€, niin karttuma on 25€/kk, mutta jos se on 40 000€, niin karttuma on 50€/kk eli 600€/vuosi.
Pyöristetty maksu 25 % taas tuo kustannuksia vuodessa edellisen kappaleen summilla 5 000€ tai 10 000€.
Kasvava eläke tuntuu tietenkin hyvältä, mutta kyllä kasvanut kustannus on monelle yrittäjälle tekemätön paikka. Vaikka sitten kerätyt eläkemaksut eivät riittäisi, niin tuon karttuman mukaan lupauksista pidetään kiinni ja loput maksetaan yhteisestä potista. Itse jättäisin yrittäjille itselleen edelleen mahdollisuuden määritellä työtuloa oman harkintansa mukaan. Kyllä he ymmärtävät tulevan eläkkeen määrän.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän on. Kymppitonnin eläkemaksun saa takaisin 82-vuotiaana, jos eläkkeelle jäädään 65-vuotiaana (17 x 600 = 10 200). Voitolle pääsee tämän jälkeen nuorempina menehtyneiden ikätoverien kustannuksella. Koko lailla kyseenalainen pakkosysteemi. Itse olen alle 70 ja moni eläkemaksua maksanut kaveri on jo haudassa.
Mutta järjestelmän erityinen epäoikeudenmukaisuus on siinä, että 1980-luvun yrittäjä (tai palkansaaja) maksoi vain noin puolet tarvittavasta 25 %:n maksusta ja edellyttää saavansa itselleen täyden eläkkeen puoleen hintaan riippumatta siitä, kuinka monta maksajaa ja kuinka paljon eläketarvetta näillä hinnoilla on jäljellä. Selvitäkseen isien velvoitteesta nyky-yrittäjä joutuu siirtämään oman eläkevastuunsa jälkipolville joten yrittäjyys kukoistakoon!
Ilmoita asiaton viesti
Pitkälle poliittisia valintojahan nämä ovat. Maatalous- ja muut yrittäjät on katsottu ilmeisesti ryhmäksi, jota ei ole sopinut rasittaa liian suurilla maksuilla aikoinaan. Osaltaanhan tuo päätös on laskenut hintoja, kun niin suurta osaa tuloista ei ole mennyt eläkemaksuihin. Kun maksut eivät ole riittäneet eläkkeisiin, niin sitten toisaalta taas ovat veronmaksajat joutuneet maksumiehiksi. On hyvä muistaa, että kun työeläkkeet jäävät pieniksi tai niitä ei ole, niin myös silloin yhteiskunta auttaa maksamalla kansaneläkettä tai takuueläkettä.
Kerryttämällä riittävästi eläkettä tippuu pois yhteiskunnan kustantamista ”eläkkeistä”. Työeläkejärjestelmässä on mukana rahastot, jotka kuitenkin omalta osaltaan siirtävät maksuja pois nykyisiltä maksajilta. Yrittäjien kohdalla tilanne on toinen.
Palkansaajien kohdalla muistutan aina, että työnantajat lupasivat kustantaa koko työeläkejärjestelmän, mutta 1990 luvun alkuvuosina tilanne muuttui. Pienemmistä maksuista hyötyivät silloin työnantajat, mutta kyllähän siihenkin päti sama asia kuin edellä, eli hintoihin ei tarvinnut siirtää korkeampaa työeläkemaksua. Palkansaajien suorat maksut työeläkejärjestelmään ovat käytännössä olleet palkanalennuksia.
En osaa sanoa, että mikä on tai olisi ollut oikea politiikka eläkkeiden kohdalla, mutta sen tiedän, että kyllähän eläkkeelläkin rahaa tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkkeiden kokonaisoikeudenmukaisuutta tarkasteltaessa on hyväksyttävä taloustieteellisesti ajatus, että koko eläkemaksu kuormittaa edunsaajaa. Tosin sanoen työnantajat eivät maksa eläkkeitä vaan kokonaisansion, josta osa maksetaan eläkemaksuna työntekijän hyväksi. Tässä eivät mitkään välipuheet työnantajan lupauksista auta: efektiivisesti palkansaaja kustantaa järjestelmän. Työnantajat ovat tosin tahtoneet pitää määräysvaltaa eläkerahojen sijoittamisesta, mutta tässäkin viime vuosina tyytyneet eläkeyhtiöiden hallituspaikkoihin. Eläkerahat ovat oleellisesti kuitenkin eläkkeeseen oikeutettujen rahaa.
On totta, että siirrot työntekijän eläkemaksuksi ovat olleet palkanalennuksia, kun nimellisiä palkanalennuksia ei ole tohdittu tehdä. Eläkemaksujen keskinäisessä jaossa on ensi sijassa kyse palkasta eikä eläkkeistä, vaikka eläkepalkka onkin vähän vääntyillyt vuosien mittaan.
Yrittäjiä on rasitettu liki samoilla maksuilla kuin palkansaajaakin. Tästä maksusta sitten on valtio maa- ja metsätalousyrittäjille maksanut osan, kuten myös apurahansaajille, jotka ovat Myelin alla. Tämä on puhdasta kepuilua.
Yrittäjien yleistä suosintaa ei siis ole ollut vaikka valtio onkin joutunut tukemaan eläkkeiden maksua vaan YEL-ongelma johtuu ikäluokkien ilmoittamien vuositulojen kasvun riittämättömyydestä eläkemaksun ja eläkemenojen pohjaksi. Tässä suhteessa palkansaajain kokonaisansioiden kehitys on ollut parempi.
Kansaneläke koskee kaikkia pienituloisia eläkeläisiä. Kohtuudella voisi ajatella, että täysiaikaisen tulon tulisi riittää oman kansaneläkkeen maksuun, jotta omasta työstään tulee veloittaneeksi täyden hinnan. Tämä koskee yhtä hyvin palkkaa kuin ilmoitettua yrittäjätuloakin.
Eläkeläisenä kyllä tahtoisin mielelläni enemmänkin eläkettä, mutta saan sen mukaan, kun olen ansainnut. Sen verran, etten saa kansaneläkettä. Eläkkeen verotus tulisi kuitenkin yhdenmukaistaa palkansaajan verotuksen kanssa yhdenmukaistamalla viran puolesta tehtävät vähennykset. Erityisesti lisäksi kaihertaa korotettu sairaanhoitomaksu, mikä on selvää ikärasismia semminkin kun palkansaajaa tuetaan työterveydellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta ensimmäisestä kappaleesta olen täysin eri mieltä. Miten palkansaaja efektiivisesti kustantaa järjestelmän? Minusta silloin voi sanoa, että palkansaaja maksaa palkan itselleen. Tietenkin työnantajan kustannuksiksi tulevat kaikki kulut, jotka hän maksaa työntekijälle. Mikäli työeläkemaksuja on rästissä, niin kyllä niitä työnantajalta karhutaan, edes palkansaajan osaa ei ole uskottu työntekijän maksettavaksi. Toki voidaan puhua palkasta ja joskus saatavasta työeläkkeestä (myöhennetystä palkasta), joka kyllä työnantajan tililtä veloitetaan siltä osin, jota ei saada rahastosta.
Jos palkka on vaikkapa 3 000€, josta maksetaan 25 % työeläkemaksua, niin jos työnantaja maksaa sen kokonaan, niin ta:n kulu on 3000€+750€. Mikäli työntekijä maksaa tuosta 5 prosenttiyksikköä, niin ta:n maksettavaksi jääkin enää 3000€+600 ja palkansaajan palkasta vähennetään 150€. Työeläkemaksusta osa sijoitetaan rahastoon, josta sitten joskus on tarkoitus riittää 20-25 % koko työeläkkeestä.
Eläkelupaus on työntekijälle annettu, joka sitten joskus eläkkeellä jäädessä maksetaan nykyisten maksajien toimesta (nykyiset ta:t ja tt:t + rahaston osa) vähennettynä rahastosta tuleva osuus.
Aikoinaan olisi tietenkin voitu rahastoida koko tuleva työeläke. se olisi merkinnyt, että järjestelmä olisi kypsynyt kymmeniä vuosia ennenkuin kukaan olisi todellisuudessa pärjännyt eläkkeellään. Nyt kuitenkin ansaintaa laskettiin jo ennen vuotta 1962 ja myös muita korotuksia tehtiin alkamisen jälkeen, jotta alkaneet eläkkeet edes jotenkin vaikuttivat eläkeläisten pärjäämiseen. En usko, että työnantajat olisivat suostuneet maksamaan jo noita alkaneita eläkkeitä ja lisäksi täysimääräisesti rahastoimaan tulevat. Tuolla koko Suomi olisi tyhjentynyt rahastoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Oloissamme palkkavara käytetään aika tarkkaan. 1970-luvulla palkanmaksukyky jopa ylitettiin, mikä johti palkkainflaatioon ja devalvaatioihin. 1980-luvulla korotukset olivat pienempiä mutta jokavuotisia, mutta silloin tingittiin eläkemaksun korotuksesta eikä palkkakustannus ollut niin inflatorinen.
Jos asiaa tarkastelee työnantajan kannalta, on yhdentekevää, missä muodossa ansio maksetaan. Työnantajalle on välttämätöntä, että palkansaajat ansaitsevat kustannuksensa. Sen sijaan on sama, tilittääkö työnantaja tämän kustannuksen eläkeyhtiöön, työllisyysrahastoon, verottajalle vai työntekijän tilille.
Työntekijäin kollektiivinen vaatimus on johtanut lainsäädäntöön, missä osa ansioista maksetaan mm. eläkemaksuna palkan sijasta. Eläkelupaus on palkkasuhteinen, eikä sitä anna työnantaja eikä vakuutusyhtiö vaan eduskunta, joka on lait säätänyt.
Kun työnantajan kannalta on sama, maksaako hän palkkaa vai eläkemaksua, on työntekijäin vaatimuksesta perustetun eläkejärjestelmän kustannus oleellisesti osa palkansaajan kokonaisansiota, ja siihen tehtävät muutokset vaikuttavat kokonaisansioon. Tämmöisiä muutoksia olivat 1990-alun lamaoloissa tehty palkanalennus eläkemaksun siirrolla kuten myös kikyn palkanalennus työttömyysvakuutusmaksun siirrolla.
En suoralta kädeltä muista järjestelmän kaikkia alkuvaiheita, mutta aluksi eläkelupaus oli 40 % palkasta 40 vuoden ansainnalla ja kaikille maksettiin joku pienehkö minimieläke. Käsittääkseni taannehtivaa laskentaa ei edes voitu harrastaa palkkatietojen puutteessa mutta työsuhteiden pituudella oli ehkä merkitystä oikeuteen saada minimieläke.
Eläkemaksu oli aluksi 5 %, minkä työnantaja pystyi osittain takaisinlainaamaan, jotta kertarasitus ei olisi ollut liian suuri. 1970-luvun alussa systeemi tuntui toimivan ja rohkaistuttiin julkisen tason 60 % eläkkeeseen. Eläkemaksua nostettiin vastaavasti rivakasti prosenttiyksikkö vuodessa 1970-luvun lopulla.
Varsinainen kardinaalivirhe tapahtui, kun 1980-luvulla tyydyttiin pitämään maksu suurin piirtein ennallaan. Ilmeisesti sen ajan ay-johtajat tarvitsivat jäsenilleen vuotuisen palkankorotuksen eivätkä vaatineet eläkemaksun korotusta. Eduskunta oli tästä tietysti viime kädessä vastuussa, mutta hallitukset olivat samanlaisia kun nykyisinkin ja siirsivät vastuuta eteenpäin.
Ehkä silloin oltiin tosissaan siinä harhaluulossa, että työnantajahan eläkemaksun maksaa. Työnantaja maksaa myös palkan osana kokonaisansiota, joka on rajallinen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kokonaisansion jako osiinsa on työntekijäin järjestöjen ja demokraattisen päätöksenteon vastuulla.
Täydempi rahastointi olisi ollut aivan realistista.
Jatkamalla 1970-luvun lopun maksukorotustahtia olisi sen ajan elinikäodotteen mukaan tultu riittävään maksutasoon jo 1980-luvun lopulla, mutta ilmeisesti sen ajan päättäjät tahtoivat ostovoimaa ja konsensusta velaksi lapsilta.
Täysi eläkerahasto olisikin Norjan öljyrahastoa vastaava ”Fortress Finland”.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos asiaa tarkastelee työnantajan kannalta, on yhdentekevää, missä muodossa ansio maksetaan.”
Niin on, mutta oleellista on ymmärtää, että työnantaja maksaa ja työntekijä saa. Vaika työeläke on osa palkkaa, niin alussa työnantajat lupasivat maksaa koko lystin. Tavallaanhan he maksavat nytkin, mutta työntekijän työeläkemaksusta on tullut palkkaa pienentävä osa.
”Käsittääkseni taannehtivaa laskentaa ei edes voitu harrastaa palkkatietojen puutteessa mutta työsuhteiden pituudella oli ehkä merkitystä oikeuteen saada minimieläke.”
Kyllä voimaantulo oli takautuva niin, että aiempi palvelus luettiin hyväksi pienemmällä karttumalla. Karttuneet työeläkkeet olivat kuitenkin varsin pieniä, joten 1969 luotiin vähimmäiseläkejärjestelmä, joka antoi vanhimmille ikäryhmille tietyin edellytyksin 16 – 22 %:n tasoisen eli paremman eläkkeen kuin varsinainen karttumasääntö edellytti. Vuoden 1975 uudistuksessa vähimmäiseläkkeitä korotettiin 25 – 33 prosenttiin palkoista ja 1983 se nostettiin 29 – 33 prosenttiin palkoista. Alempi luku koski ennen 1.7.1975 ja jälkimmäinen myöhemmin eläkkeelle siirtyneitä.
1970 yrittäjät ja maatalousyrittäjät tulivat lakisääteisen eläketurvan piiriin.
”Eläkemaksu oli aluksi 5 %”
Tuo määrä riitti maksettaviin eläkkeisiin ja rahasto-osaan. Lupauksen pitämiseksi siis riitti tuolloin tuo määrä. Nyt työeläkkeitä ehditään ansaita täysimääräisesti ennen alkavaa eläkettä, joten maksutarvekin on kasvanut.
Työeläkejärjestelmä on luotu sellaiseksi, että vain osa rahastoidaan ja loput hoidetaan tasausosasta tai yhteiskunnan kautta muuten. Aluksi työeläkkeet seurasivat 100 prosenttisesti palkkakehitystä indeksin muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei nyt auta juridiikka eikä historia: työnantaja maksaa työstä kokonaiskorvauksen, jonka jakautuminen eri eriin on riippuvainen palkansaajan ja eduskunnan kollektiivisesta tahdosta.
Eläkemaksun siirto työntekijälle on osoitus tästä: kun on ollut tarve palkanalennukseen, on kokonaiskorvausta alennettu tätä kautta, kun ay-pomoilla ei ole ollut pokkaa nimelliseen bruttopalkan alennukseen. Tämä tempoilu aiheuttaa ongelmia niihin sosiaalimenoihin, jotka ovat bruttopalkkaperusteisia. Nyt on ehdotettu työttömyysvakuutusmaksun siirtoa takaisin työnantajan puolelle: tämä olisi palkankorotus, mistä bruttopalkkariippuvaiset etuudet jäisivät vaille. Päättäjien ryhdinpuute on johtanut sekavaan järjestelmään, jonka manipulointi voi joitain viehättää mutta ei valkene kaikille eikä edistä avointa demokratiaa.
Vaatimattomien vähimmäiseläkkeiden maksu tuntui aikoinaan varmaan reilulta, mitä se olikin, mutta kun se tehtiin ottamalla järjestelmästä oma velka järjestelmän piikkiin, niin lumo haihtuu.
Omaan eläkkeeseen tarvittava eläkemaksu riippuu eläköitymisiästä ja elinaikaodotteesta ja toiveesta, ettei rahastoitu osa pienene, kuten kävi vanhalle kansaneläkerahastolle ja myös työeläkerahastoille, silloin kun sijoitukset olivat monetaarisia. Eläkevarat on syytä sijoittaa reaalikohteisiin, kuten metsään tai vesivoimaan.
Eläkemaksun tulee olla alusta asti täysi, jotta oma eläke tulee maksetuksi, ainoastaan rahastoidun osan mahdollinen positiivinen tuotto voi maksua alentaa.
Kun nykyinen tarvittava maksu on noin 25 % eläkepalkasta, ei oman eläkkeen kattamiseksi tarvittava maksu ole voinut olla aiemminkaan kovin paljoa alhaisempi. Vasta 1990-luvulla päästiin maksussa 20 %:n tasoon.
Täydestä maksusta olisi aluksi seurannut väkisinkin palkkojen alentuminen, joten vähittäinen nosto oli tarpeen. Kun vuotuiset palkankorotukset olivat aikoinaan useita prosentteja, niin tarvittava ripeä maksunkorotus olisi kyllä uponnut huomaamatta 1970-luvun lopun korotusten tavoin. 1980-luvun ”Suomi on pullo” -mantra sitoi meidät lopullisesti järjestelmän vangiksi lapsille siirtyvän velan kautta. Tästä voidaan työeläkepuolella päästä eroon ajan myötä vain rahastointiasteen nostolla.
Näkemystä, että työeläkemaksu on osa palkkaa, tukee tieto, että taloutemme on toisaalta kansainvälisen palkkakilpailukykypaineen ja toisaalta julkisen sektorin palkkapaineen alla. Nämä niukkuustekijät rajaavat työn kokonaiskorvausta siten, ettemme voi kuvitella kapitalistiselta patriarkaatilta löytyvän ”työantajan osuutta” mistään kassan sivulaatikosta eikä meillä olisi oikeastaan varaa maksaa myöskään palkansaajapatriarkaatin säätämiä ansaitsemattomia leskeneläkkeitä, jotka haukkaavat näkyvän osan eläkemaksusta, minkä osan voisi käyttää ylimääräiseen rahastointiin.
Oikeastaan leskeneläkeuudistus osoittaa päättäjien ryhdittömyyden. Uudenkin lain mukaan ansaitsematonta leskeneläkettä maksetaan kymmenen vuoden ajan ja oikeutta laajennettiin avoliittoihin, siis elatussuhteisiin, joita ei ole edes välitetty rekisteröidä (kyllä niiden alkamisessa ja kestossa on selvittäminen). Lisäksi vanha elinikäinen oikeus leskeneläkkeisiin groteskisti säilytettiin suurella osalla nykyavioliittoja ikään kuin oikeus elinikäiseen leskeneläkkeeseen olisi yksi solmitun liiton peruste. Olisipa hauska nähdä aktuaarilaskelma siitä, kuinka paljon eläkevelka ajan myötä pienenisi, jos leskeneläkettä vastaava osuus käytettäisiinkin rahastoihin isien muita syntejä paikkaamaan!
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä ei nyt auta juridiikka eikä historia: työnantaja maksaa työstä kokonaiskorvauksen, jonka jakautuminen eri eriin on riippuvainen palkansaajan ja eduskunnan kollektiivisesta tahdosta.”
Tätä toistat kuin mantraa vaikka olemme tästä samaa mieltä. Eri mieltä olemme siitä, että kuormittaako eläkemaksu edunsaajaa. Palkansaaja ei voi maksaa työeläkemaksua työllään, kyllä siinä välissä pitää olla joku taho, joka muuntaa työn rahaksi.
”Eläkemaksun tulee olla alusta asti täysi, jotta oma eläke tulee maksetuksi”
Onko sinulla joku kristallipallo, josta näet tulevan eläkkeelläoloajan? Lisäksi kiinnostaa, että miten indeksit maksetaan etukäteen?
”Kun nykyinen tarvittava maksu on noin 25 % eläkepalkasta, ei oman eläkkeen kattamiseksi tarvittava maksu ole voinut olla aiemminkaan kovin paljoa alhaisempi. Vasta 1990-luvulla päästiin maksussa 20 %:n tasoon.”
Nykyinen maksu riittää nykyisten eläkkeiden maksuun ja osa rahastoon. Mikään ei takaa, että 25 % on se viisasten kivi maksujen osalta, jota tulee varjella. Järjestelmä kun on luotu siten, että se sisältää tasausosan, joka elää tarpeen mukaan. Mikäli nyt todella alettaisiin laskemaan tulevia työeläkkeitä niin, että kaikki tulevat työeläkkeet rahastoitaisiin, niin sehän vain nostaisi kuluja, kun nykyiset työeläkkeet pitäisi maksaa ja lisäksi jokaisen pitäisi kerätä omaa työeläkettään täysimääräisesti. Vai leikkaisitko nykyisten eläkeläisten tulon pelkän rahsto-osuuden mukaiseksi, 20-25 % palkasta?
Minusta sinä ajat ajatusta siitä, että jokainen saakoon palkan ja hoitakoon itse sitten eläketurvansa ja ”leskeneläkkeet” itse. Minulle tuo olisi kyllä sopinut, jos noin olisi aikoinaan sovittu, mutta kun ei oltu, niin kyllä järjestelmän radikaali muuttaminen on varsin hankalaa jälkikäteen. Meillä on iso ryhmä työeläkeläisiä, jotka ovat ansainneet työeläkkeensä sovittujen pelisääntöjen mukaan.
Tuosta voi katsoa perhe-eläkkeiden kulut, 5 %.
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselakemenot/
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai palkansaaja maksaa eläkemaksun, koska sen sijaan voisi pyytää palkankorotuksen. Liitot vahtivat tarkkaan palkanmaksuvaraa.
Nykyisellä elinaikaodotteella 25 % on suurinpiirtein käypä maksu. Koska kyse on riskivakuutuksesta ilman säästösummaa yksilön kohtalo vaihtelee koko lailla suuresti. Vapaaehtoisesti harva maksaisi ruskivakuutukseen tällaisen maksun.
Se että porukka on joskus jotain sopinut ja keskenään jakanut ei takaa, etteikö sopimus olisi voinut olla jälkipolvien kannalta epäoikeudenmukainen. Eläke saadaan pelisääntöjen mukaan mutta sitä ei ole kokonaan ansaittu.
Leskeneläkkeen epäoikeudenmukaisuus on ilmeinen, kun leskelle hakee samanikäisen eronneen tai sinkun verrokin, joka on muutoin samassa asemassa mutta joutuu osallistumaan leskenkin eläkkeen maksuun.
Ilmoita asiaton viesti
Työeläkevakuutuksen ottaa työnantaja ja siinä työntekijä on pelkästään kohde. Työnantajat saavat myös asiakashyvityksiä vakuutuksesta, kun tuotot ovat olleet hyviä ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on hyvä. Koko homman tarkoitus on rahoittaa työeläkkeet, joita sitten aikanaan jokainen saa ansaittujen tulojen mukaan. ”Myöhennetty palkka” kuvaa asiaa hiukan huonosti, kun nykyiset työnantajat ja työntekijät (+valtio) kustantavat nuo eläkkeet rahasto-osuuksia lukuunottamatta. Työntekijän palkasta pidätetty työeläkemaksu tai esim. vero on se osuus, jonka työntekijä oikeasti maksaa itse palkastaan. Palkan päälle taas tulee työnantajan työeläkemaksu, jolla kustannetaan nykyisiä työeläkkeitä ja osa menee rahastoon odottamaan tulevaa työeläkkeelle siirtymistä. Rahastonkin tarkoitus on osaltaan maksaa kertyneitä työeläkkeitä, eivätkä ne ole muiden, kuin työeläkevakuutusyhtiön varoja, joilla tuota asiaa turvataan. Voiko työntekijä siis pyytää palkankorotuksen vain rahastoitavasta osasta vai myös siitä, jolla maksetaan muiden alkaneita työeläkkeitä?
Toki tilanne on voinut olla jälkipolvien kannalta epäoikeudenmukainen, mutta samoin voisivat sanoa vanhemmat ikäpolvet, jotka eivät ole nauttineet samanlaista sosiaaliturvaa kuin nykyiset kansalaiset.
Eronneet ovat eronneet ja sinkku on sinkku, joten ei siihen perhe-eläkkeet oikein istu. Toki maksajan rooli voi tuntua epäoikeudenmukaiselta. Perhe-eläkkeet säästävät kyllä maksajien varoja suhteessa siihen, että maksettaisiin työeläkettä ko. henkilöiden kohdalla vaikkapa 20 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän kyllä juridisen näkökulman, aluksi työnantajat ottivat vastuulleen työeläkemaksun keräämisen ja rahastoinnin. Pääomaköyhänä aikana takaisinlainauksella oli merkityksensä ja moni yhtiö perusti oman eläkesäätiön tai -kassan, joka saattoi olla niin menetyksekäs, ettei sille tarvinnut aina maksaa edes kannatusmaksuja. Vähän on mielikuva, että näissä yrityksissä oli myös palkankorotusvaraa. Säätiöitä on jäljellä kahdeksan ja kassoja neljä.
Nykyisin työeläkeasiat ovat keskittyneet työeläkeyhtiöihin, jotka voivat sijoitustuottojen ylittäessä normin myöntää alennuksen työnantajamaksuun. Näin kapean yhteyden kautta eläkemaksu on myös työnantajan intressissä.
Yhdessä vaiheessa työeläkeyhtiöiden välillä oli kilpailua asiakkaista siten, että säätiöitä houkuteltiin luopumaan liikkeestään eläkeyhtiön hyväksi. Tässä oli rumiakin vaiheita. Kun säätiö purettiin, vapautui niiden ylijäämä firman tulokseksi ja johtajien tulosperusteisiksi palkkioiksi. Sitten ehkä aiemmin alempi kannatusmaksu muuttuikin normaaliksi työeläkemaksuksi ja yrityksen tulosmarginaali heikkeni.
Pidän kuitenkin ehdottomasti kiinni pääajatuksesta, että eläkemaksu on osa palkkaa. Markkinataloudessa kustannukset kohdistuvat aiheuttajalleen. Työnantaja maksaa palkan jos uskoo saavansa vähintään palkkakustannuksen mukaisen hyödyn, mikä palkansaajan on ansaittava työllään. Tämä kokonaiskustannus vertautuu sitten laskelmassa vaikka konekustannukseen, millä työntekijä korvataan. Ja, kuten monesti olen todennut, työnantajan kannalta on sama, missä muodossa palkka maksetaan. Jos olisi mahdollisuus jättää eläkemaksu pois, syntyisi palkansaajalle tila palkankorotukseen, minkä jälkeen työnantajakustannus pysyisi ennallaan.
Isien velka syntyi siitä, että eläkemaksun sijaan haluttiin nostaa palkkoja (ja samalla eläkeperustaa) silloisen palkanmaksuvaran puitteissa. Jos ay-liikkeellä olisi ollut ryhtiä ja lainsäätäjällä näkemystä, palkankorotukset olisi osittain korvattu eläkemaksun nostoilla, jolloin työnantajan asema olisi säilynyt ennallaan. Ostovoima ja verokertymä olisivat olleet hieman alemmat ja talouden säästämisaste korkeampi.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos ay-liikkeellä olisi ollut ryhtiä ja lainsäätäjällä näkemystä, palkankorotukset olisi osittain korvattu eläkemaksun nostoilla, jolloin työnantajan asema olisi säilynyt ennallaan.”
Miksi ay-liike olisi ajanut työeläkemaksun nostoa, kun työnantajat olivat luvanneet maksaa kaikki kulut? Eikö se tuon lupauksen jälkeen ole täysin työnantajan ongelma, että miten se maksu hoidetaan? Työntekijälle merkitystä oli sillä, että mikä oli karttuma ja mihin indeksiin työeläke oli sidottu. Sinulla (kuten monella muullakin) menevät ansainta eli karttuma ja maksut sekaisin tässä keskustelussa. Työntekijöille annetaan lupaus työeläkkeestä ja kun he sitä ovat ansainneet, niin sitten se tulee rahoittaa jotenkin.
Tätä työeläkejärjestelmää ei ole tehty siten, että se rahastoisi koko kertyneen työeläkkeen, jota sitten nostettaisiin eläkkeellä. Maksujärjestelmä luotiin siten, että osalla maksua varaudutaan tuleviin eläkkeisiin (rahasto) ja loput maksetaan tasausosana kulloisenkin ”työvoiman” toimesta. Tästä syystä alussa riitti vain 5 %:n maksu, kun sillä tuo lupaus tuli lunastettua.
Eläkemaksu seuraa siis annettuja lupauksia, joita työntekijälle kertyy nykyisin 1,5 % jokaisesta ansaitusta eurosta. Miksi maksuja olisi pitänyt nostaa, jos ansainta oli mitä oli ja joka pystyttiin kyseisillä maksuilla hoitamaan? Eläkemaksun nosto yksistään olisi pitänyt kohdistaa johonkin, joten ilmeisesti haet sitä, että rahastoon olisi laitettu enemmän kasvamaan korkoa korolle. Tässä on hyvä muistaa, että alkuvuosikymmenten rahastot eivät kyllä tuottaneet kuten haluttiin, koska takaisinlainauksen korko oli huomattavasti inflaatiota pienempi. Rahastosta olisi häipynyt vain enemmän varoja.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ollaan lähellä ydintä. Katsomme vain asiaa eri kantilta. En suinkaan aja henkilökohtaisia eläketilejä vaan ensi sijassa ikäluokkien välistä oikeudenmukaisuutta. Etuusperusteinen eläke on selkeä lupaus, joka sekin on hyväksyttävissä kansalaisten turvallisuuden kokemuksen vuoksi. Koska palkkasummat ja kuolleissuus vaihtelevat, ei millimetrintarkkaan oikeudenmukaisuuteen voida päästä.
Kuitenkin kysymyksesi ”Miksi ay-liike olisi ajanut työeläkemaksun nostoa, kun työnantajat olivat luvanneet maksaa kaikki kulut?” ei moraaliltaan perustu taloudelliseen todellisuuteen. Kun työnantaja maksaa palkkasuhteisen kulun, se on pois palkkavarasta, jonka ay-liike on onnistunut kiitettävästi kuittaamaan. Yhteisesti oli alun perin sovittu ketjukirjejärjestelmästä, mistä käynnistäjäpolvi hyötyy. Ketjukirjesysteemin käynnistäjän edun olen monen eläkeasiantuntijan huomannut vahvistavan.
Ay-liikkeessä siis ajateltiin, että nostetaan mieluummin omaa kulutusta nyt, lapset olemme säätäneet maksamaan eläkkeemme.
Työnantaja hoitaa eläkemaksun keruun lapsien työn tuloksista ja maksaa heille vastaavasti vähemmän verotettavaa ansiota.
Syy, miksi korkeampi maksu olisi ollut tarpeen, on, että jo ansaintavuonna syntyi etuusperusteinen eläkevastuu, 1,5 % vuosiansiosta. Kun tätä ei maksettu täyteen, syntyi eläkevastuuvelka. Sopivalla tasaisella maksun korotuksella olisi samanaikaisen reaalisijoitetun rahaston tuotoilla ehkä päästy tasapainoon, siten että nykyeläkeläiset voisivat todella todeta ansainneensa eläkkeensä. Ansioperusteisuus ei tarkoita ansaittua eläkettä, vaikka propagandistisesti näin usein tahdotaan ajatella. Palkka ansaittiin mutta eläkkeestä ehkä puolet.
Yel-eläkkeen uudistushanke tuo esille asian konkreettisesti. Nyky-yrittäjä voi pohtia, kannattaako hänen maksaa tuhat euroa kuussa vastaten 4000 kuukausituloa, kun isäukkokin kupsahti jo ennen eläkeikää eikä yrittäjäeläkkeeseen kuulu säästöosuutta. Kun kykenee tietyissä rajoissa valitsemaan niin ehkä tulee valituksi mieluummin 2000 euron kuukausituloa vastaava 500 euron kuukausimaksu, vaikka sekin kirpaisee.
Yrittäjää kuitenkin vastuutetaan ottamaan korkeampi eläke, koska järjestelmän maksussa niin paljon vanhoja eläkkeitä, että nykyinen maksutulo ei riitä niiden peittämiseksi. Nämä eläkkeet ovat syntyneet osin 1980-luvulla, jolloin 4000 euron tuloa vastaava eläkemaksu oli 500 euroa kuussa. Miksi 1980-luvun työnantaja – eli yrittäjä itse – ei maksanut täyttä maksua eläkevastuunsa kasvusta? Siksi, että järjestelmä peilasi työeläkettä, joka ei ole ollut tämän oikeudenmukaisempi.
Jos ansioeläke nauttii perustuslain omaisuuden suojaa, on se outoa tämän puoliksi 1980-luvulla maksetun eläkeomaisuuden valossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ay-liikkeessä siis ajateltiin, että nostetaan mieluummin omaa kulutusta nyt, lapset olemme säätäneet maksamaan eläkkeemme.”
Meniköhän tuo ihan noin. Järjestelmän alussa huomioitiin aikaisempaa ansaintaa 0,5 % takautuvasti, kun kertymäksi sovittiin 1 %. Lisäksi kerroin aikaisemmin, että noita pieniä kertymiä nostettiin usein, koska muuten työeläkkeellä ei mitenkään tullut toimeen. Lain voimaantullessa myöskään ei 55 vuotta täyttäneitä vakuutettu. Nuokin seikat varmasti vaikuttivat siihen ”palkannostovaraan”. Järjestelmän aloittaminen maksoi sekin. Myöhemmin mukaan tullut perhe-eläke sekin osaltaan suojasi noita lapsia, jotka sitten joskus maksoivat muiden eläkkeitä.
Itse en näe tässä hirveän suuria oikeudenmukaisuusongelmia varsinkin, kun huomioon otetaan muukin sosiaaliturva, joka on nykyisin merkittävässä määrin vanhaa aikaa parempi. Mikäli haluamme hakemalla hakea voittajia, niin toki sisäisen tuoton laskemisella saadaan tilanne näyttämään hyötyjät, mutta kun nuo muut seikat huomioidaan, niin onko todella noin. Ruotsissa on tehty tutkimuksia, jossa laajempi sosiaaliturvan huomioiminen tasoitti eroja kummasti. Jukka Rantala joskus tästä kirjoitti omassa blogissaan.
”Työnantaja hoitaa eläkemaksun keruun lapsien työn tuloksista ja maksaa heille vastaavasti vähemmän verotettavaa ansiota.”
Tämä on tainnut päteä kaikkeen muuhunkin ansaintaan. Ja kyllä jokainen on ansainnut palkkansa ja työeläkkeensä, karttuma lasketaan juuri palkasta. Juuri noita ansaittuja työeläkkeitä sitten rahoitetaan kuten rahoitetaan.
”Siksi, että järjestelmä peilasi työeläkettä, joka ei ole ollut tämän oikeudenmukaisempi.”
Olihan työeläkkeessä se rahastoiva osa, joka YEL-vakuuttamisesta puuttui. On muistettava YEL-vakuutuksen kohdalla, että sillä on vaikutusta muuhunkin kuin vain eläkkeeseen. Silti uskon, että yrittäjät osaavat itse päättää vakuutuksensa määrän. Yhteiskunnan kannalta ongelmaksi muodostuu se, että pienet YEL-eläkkeet tarvitsevat mukaan kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä, mutta niinhän on myös työeläkkeiden kohdalla. Itse olen kirjoittanut juuri tuosta ongelmasta, jossa 40 vuotta työtä tehnyt on ansainnut niin vähän, että käytännössä hänen ja ison kansaneläkkeen saajan kohdalla asumistuella ryyditettynä, ei juuri eroa ole ”tuloissa”.
Ilmoita asiaton viesti
Emme oikein taida päästä nyt yksimielisyyteen. Oli oikein jeesata 1950 -luvun rakentajasukupolvea, mutta oman laskentani mukaan reiluutta vähentää kustannusten siirto lapsille. Jos perustajapolvi olisi maksanut oman eläkkeensä täyteen ja sen lisäksi auttanut 50-lukulaisia niin se olisi ollut sankarillista. Itse asiassa vastuutan eniten maksujen jälkeenjääneisyydestä 1980-lukulaisia, silloin elintaso oli korkealla kuten myös konsensus, pitikö se rahoittaa eläkemaksusta tinkimällä? 1990-luvulle tultaessa mm. Harri Sailaksen varoitukset eläkepommista ruvettiin ottamaan tosissaan ja nykyisin järjestelmä on vakaammalla mutta ehkä hieman epäoikeudenmukaisemmalla pohjalla eläkkeiden yhteensovituksen vuoksi. Työnantajien Lasse Laatunen oli uudistuksessa viime vaiheessa moottorina, jota ei ay-puolelta löytynyt.
En ole selvittänyt itselleni, miksei Yel sisällä rahastointia. Eläketurvakeskus on uusinut sivustonsa ja historiatiedot ovat hankalammin löydettävissä. Maksut ovat kuitenkin seuranneet Tyel-maksuja, joten yksilön kannalta oikeudenmukaisuustarkastelu on yhtenevä.
Olen myös kirjoittanut 7 vuotta sitten pienten eläkkeiden ongelmasta, siis siitä, että kansaneläke ja asumistuki tuottavat sen, minkä pieni työeläke yhteensovitettuna. Se ei tunnu reilulta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vainorurik/193879-miten-tyoelaketta-tulisi-kehittaa/
Kiitän hyvästä keskustelusta!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos itsellesi, linkki ei aukea, mutta hyvä kun muutkin asiasta kirjoittavat. Yksi iso ongelma oli rahastojen tuottojen jääminen matalaksi. Rahastokorkoa jouduttiin muuttamaan ja todellisuudessa rahastoa olisi pitänyt täydentää mittavasti, mutta asia hoidettiin pienentämällä rahastoitua eläkettä. Tuohan tarkoitti, että rahastosta ei saatu ulos sitä mitä tavoiteltiin.
Ilmoita asiaton viesti
Korjasin linkin.
Näin isoja rahastoja on vaikea saada tuottamaan keskimääräisiä tuottoja enempää kunhan säilyttäisivät reaaliarvonsa pitemmän päälle. En ole perehtynyt eläkerahastojen kuluihin, toivottavasti ne ovat selvästi alemmat, mitä pankkien sijoitusrahastot perivät asiakkailtaan. Työeläkevaroja on kuitenkin ilmeisesti aika paljon varainhoitajilla, joiden ammattitaito mahdollisesti vastaa palkkioita.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/historiaa.htm
”Sosiaalimenot kasvoivat, ja niiden osuus bruttokansantuotteesta nousi vuoden 1950 vajaasta 10%:sta vuoden 1985 lähes 25 %:iin.”
Tuo pitäisi huomioida yhdenvertaisuuslaskelmissa ja myös muu kehitys, kuten koululaitos ja päivähoito jne.
Ilmoita asiaton viesti
Yleinen sosiaaliturva kustannetaan yleisistä veroista, joita ovat mm. henkilöiden valtion- ja kuntavero sekä kelan sairaanhoitomaksu sekä välilliset verot ynnä omaisuuteen ja sen tuottoon liittyvät verot. Oikeudenmukaisuusmielessä olisi näiden osalta tarkasteltava verotuksen painottumista ja etuuksien jakautumista ja näiltä osin tietenkin keski- ja suurituloiset maksavat. Yleinen sosiaaliturva kuuluu kaikille omasta veronmaksusta riippumatta, tosin köyhiä painottaen kuten asumistuen tulosidonnaisuus. Hyvätuloiset hyötyvät yhteiskunnasta kuten pienituloiset mm. universaalin terveydenhoidon, koulutuksen ja turvallisuuden kautta.
Ansiosidonnaiset etuudet ovat etuuksien maksajien sisäpiiri etuuden ollessa suhteessa maksuun. Ansioeläkejärjestelmän käynnistänyt ikäluokka ei kuitenkaan maksanut kuin puolet etuudestaan ja siirsi loppuvelan eteenpäin. Valtio joutuu osallistumaan YELiin ja ja MYELiin aikaisempien maksajien eteenpäin siirtämän velan johdosta. Ongelmaa ei olisi ilman tätä vanhaa velkaa. Myös kuntiin piiloutuu vastaavanlainen julkinen osallistuminen kuntien oltua leväperäisiä eläkesäännöissään ja siellä eläkemaksu on yksityisiä aloja korkeampi, mikä rasittaa paitsi uuden henkilökunnan palkkausta niin suoraan kuntaveron maksajia eli kuntien ylieläkkeet tulevat kaikkien kustannettaviksi vanhojen yrittäjäeläkkeiden tapaan. Poliittinen vastuu liukenee ajan virtaan päättäjäpolvien vaihtuessa ja eläköityessä.
Ilmoita asiaton viesti
Hommahan ei mene niin, että jokainen maksaa omat työeläkkeensä vaan niin, että kulloinenkin työssäoleva väki maksaa nuo työeläkkeet osan tullessa rahastosta. On sovittu, että tietty osa maksusta työntekijöiden kohdalla siirretään rahastoon, joka turvaa tulevaa maksua, eikä siis ole kenenkään yksittäisen tahon rahaa vaan järjestelmän rahaa, jolla pyritään alentamaan tulevia maksuja. YEL ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä ei käytännössä rahastoi maksuja. Järjestelmän puitteissa ei ole voitu maksaa enempää, kuin on sovittu. Ei varmaankaan olisi ollut reilua sekään, että aloitusvaiheessa olisi maksettu takautuvasti muiden eläkkeitä ja lisäksi olisi kerätty täysimääräisesti omaa eläkettä.
Tulevaisuuteen noita ansaittuja työeläkkeitä siirretään koko ajan nytkin. Järjestelmä ei ollut alussa ”kypsä”, joten maksut olivat siksi pienempiä. Olisi äärimmäisen haastava operaatio muuttaa järjestelmää nyt siten, että jokainen maksaisi omat työeläkkeensä itse. Osaatko kertoa, että mitä tehtäisiin niille nykyisille työeläkeläisille, jotka eivät ole noin tehneet?
Ilmoita asiaton viesti
On tavallaan turha pohtia järjestelmän teknistä tai juridista oikeudenmukaisuutta kun voi tarkastella toteutuneita rahavirtoja. Vielä 1980-luvulla eläkemaksu oli noin 11-13 % ja aiemmin selvästi alhaisempi kun vuotuisen eläkevastuun kasvu vastasi selvästi yli 20 %:n maksutarvetta. Tästä seuraa, että ikäluokittain varhaiset ikäluokat hyötyivät. – Konkreettisesti asia todentuu myös siten, etteivät nykyiset eläkerahastot riitä kuin muutaman vuoden juokseviin eläkkeisiin, vaikka niissä on suuri osa nykyisten palkansaajien maksamaa rahaa.
Kun kyse on riskivakuutuksesta ilman säästösummaa, ei yksilötasolla kukaan saa täsmälleen maksamaansa summaa vaan joko enemmän tai vähemmän, varhain menehtyneet eivät mitään. Tämä on pakollisen riskivakuutuksen toinen epäoikeudenmukaisuus: kaikkien on osallistuttava pitkäikäisten hyötyessä. Mielestäni pakollisuus kuuluu perusturvan rahoitukseen verojen kautta, mutta ei ansioperusteiseen turvaan, missä porhon optiotulotkin on eläkevakuutettava ja suurituloinen, terve ja pitkäikäinen eläkeläinen rasittaa koko summalla järjestelmää, tosin raippaverotettuna.
Nykyistä järjestelmää voisi muuttaa suuntaan jos toiseenkin mutta nykyisen järjestelmän puitteissa olisi oikeudenmukaista, että kukin ikäluokka vastaisi omasta laskennallisesta eläkevastuustaan, kuten nyt suurin piirtein tekeekin. Kritiikkini perustuu nykyisen järjestelmän sisäisen oikeudenmukaisuuden arviointiin. Yksityisiä eläketilejä en ole nyt lakisääteisesti ehdottamassa.
Järjestelmä olisi aikoinaan ollut mahdollista kypsyttää reippaastikin. Nimellisten palkankorotusten ollessa tyypillisesti 5-10 % vuodessa olisi väliin voinut vuosittain ujuttaa prosenttiyksikön eläkemaksun korotuksen. Reaaliomaisuuteen rahastoituna olisi mahdollinen reaalituotto vähentänyt käynnistäjäsukupolven velkaa.
Parametrit olivat tiedossa alusta asti. Erityisesti 1980-luvun vauraana aikana valittiin eettisesti väärin samaan aikaan, kun käynnistettiin sosiaaliturvauudistuksia, joiden kustannusvaikutus toteutui pääosin myöhemmin. Rahallisesti sosiaalimenot ovat vain kasvaneet, joidenkin yksittäisten etuuksien määriä on saatettu supistaa.
Ilmoita asiaton viesti
”On tavallaan turha pohtia järjestelmän teknistä tai juridista oikeudenmukaisuutta kun voi tarkastella toteutuneita rahavirtoja.”
Nuo tekniset ja juridiset seikat juuri määräävät, että miten homma toimii ja rahavirrat liikkuvat. Rahastolle laskettiin aikoinaan 5 %:n diskonttokorkoa, joka ei sitten toiminutkaan yhtään korkean inflaation ja matalan takaisinlainauskoron takia. Nyt korkona käytetään 3 prosenttia ja rahastot ovat kasvaneet melkoisiksi.
Kun raamit on tehty, niin niiden mukaan mennään ja rahaa kerätään suunnitelmien mukaan. Miten mikään taho olisi voinut kerätä maksuja enemmän, kun järjestelmä oli tehty tietyn kaavan mukaiseksi? Maksu jäi matalaksi, koska ansaittuja työeleäkkeitä oli vähän ja ne olivat pieniä. Ei ollut mitään mahdollisuutta maksaa enempää tulevaisuutta ajatellen.
Kuten olen jo usein sanonut, niin ainoa keino muuttaa maksuja olisi ollut koko järjestelmän muuttaminen. Niin ei tehty ja nyt muuttaminen on hankalaa ellei mahdotonta. Ainoa todellinen lupaus on ollut työeläkkeiden maksaminen ansainnan mukaan ja silloin maksut elävät tarpeen vaatiessa.
Ilmoita asiaton viesti
Toteutuma osoittaa miten säädökset ovat toimineet. Kun on toimittu säädösten mukaan, on lopputulos ollut epäoikeudenmukainen. Eläkejärjestelmään ja eläkemaksuun on tehty jatkuvasti muutoksia.
On pään pensaaseen pistämistä vedota järjestelmään, mikä on ollut koko ajan arvioitavissa ja oikaistavissa. Epäoikeudenmukaisuus ei johdu järjestelmästä, vaan sen soveltajista, kustakin päättäjäpolvesta.
Ilmoita asiaton viesti