Yrittäjiä syyllistetään väärin eläkeasiassa

Harvoin eläkejärjestelmämme luonne ymmärretään niin väärin kuin 6.7. Ylen jutussa, jossa jo otsikko sisälsi väärän verbimuodon lisäksi vahvan virhekäsityksen ja syyllistävän väitteen:

”Iso osa yrittäjistä määrittelee työnsä liian halvaksi eivätkä eläkemaksut riitä kattavaan eläketurvaan – lopulta maksun kuittaa veronmaksajat ja nyt tälle halutaan loppu.”

Ensinnäkin väite, että yrittäjä määrittelee työnsä liian halvaksi, sisältää ajatuksen, että yrittäjä olisi velvoitettu vakuuttamaan tulonsa täysimääräisesti. Näinhän yrittäjät eivät tee, sillä taloudellisesti ajattelevina he ymmärtävät, että ansiostaan on hölmöä maksaa neljännes riskivakuutukseen ilman säästösummaa. Mieluummin säästetään vaikka omaa asuntoon tai rahastoihin perinnöksi lapsille.

Kaikki yrittäjät eivät säästä vaan myyvät työtään eläkemaksustaan tinkien liian halvalla tai menettävät varansa joka tapauksessa bisneksissään, mutta tämä kuuluu vapaan yksilön ottamaan yrittäjänriskiin eikä yhteiskunnalla ole tähän puuttuminen ellei yrittäjä myy työtään toimeksiantajaansa nähden alistetussa asemassa.

Koska yrittäjien eläkemaksu on tuloon nähden saman suuruinen kuin palkansaajilla, ei heitä voi mitenkään syyllistää tästäkään syystä.

Se, että valtio on joutunut maksamaan vanhoja kertyneitä yrittäjäeläkkeitä, kuvaa ylipäätään eläkejärjestelmämme valuvirheitä. Tämän päivän yrittäjä ei voi olla vastuussa menneistä virheistä semminkin kun järjestelmät lakisääteisinä ovat pakollisia eikä yksilöiltä ole kysytty.

Että rahat eivät riitä eläkkeisiin, voi johtua monestakin syystä mutta pääsyy on, ettei jakojärjestelmässä ole riittävästi vakuutettavaa tuloa. Jakojärjestelmä sinänsä on siis rakenteellinen syypää. Ylen jutussa annettiin vaikutelma, että palkansaajilla asiat olisivat paljon paremmin, mutta ei sielläkään ole eläkemenoon nähden kovin suurta puskuria. Palkansaajat eivät ole etuihinsa nähden olleet  yhtään parempia maksajia kuin yrittäjät, mutta kokonaispalkkasumma on kasvanut siten, että siitä laskettu maksuprosentti on riittänyt juuri ja juuri eläkkeisiin vaatimattomien rahastojen avittamina.

Eläkejärjestelmämme perustuu vekseliin, jonka suuret ikäluokat kirjoittivat lapsiensa maksettavaksi. Lapset puolestaan siirtävät vekseliä eteenpäin ja homma toimii niin kauan, kun kokonaispalkkasumma riittää eläkemaksun pohjaksi. Mikään ikäluokka ei kuitenkaan pääse irti vekselistä puuttumatta omiin tai vanhempiensa etuuksiin.

Yrittäjien kohdalla tällainen vekseli tuntuu varmaankin aika absurdilta. Miksi tämän päivän yrittäjän tulisi ottaa suuri eläkevakuutus, jotta sen maksulla hoidettaisiin eilispäivän yrittäjän eläkkeet? Ja eikö tämä johda sitten vaatimukseen, että yrittäjien on alati lisäännyttävä ja vaurastuttava, jotta joku maksaa tulevaisuudessa nykyisten yrittäjien eläkkeet?

Itse asiassa yrittäjien pihistäminen eläkemaksuissaan varmaankin toistuisi myös palkansaajilla, jos heillä olisi mahdollisuus käyttää neljännes bruttopalkkaan suhteutettuna johonkin muuhun kuin riskieläkevakuutukseen.

Järjestelmän perustuminen maksajien poolin jatkuvuuteen todistuu huolessa, mikä koettiin kun erillinen julkisten alojen eläkejärjestelmä tuli uhatuksi edellisen sotemallin johdosta, koska kuntien työntekijät olisivat suurin joukoin siirtyneet yksityiselle puolelle. Ehkä tämä osoittaa, että lakisääteisen pakollisen vakuutuksen tulisi olla yleisehdoiltaan kaikille sama ja riskin jakautua yhteiseen pooliin.

Telan ylipapitar Suvi-Anne Siimes oli Ylen jutussa sitä mieltä, että kaikki ansiot on sosiaalivakuutettava kattavasti.  Riskivakuutus suosii pitkäikäisiä, joihin tilastollisesti kuuluvat korkeapalkkaiset naiset, kuten Siimes, mutta tuskin tämä on Siimeksen kannan takana. Kanta on sosiaalipoliittinen ja se voidaan vaihtaa kunhan ymmärrys järjestelmästämme paranee. Itse olen tässä blogissa ehdottanut järjestelmää, jossa kansaneläkkeen ja ansioeläkkeen yhteensovituksesta luovutaan samalla, kun työeläkkeen kertymää ja maksua alennetaan. Tällöin jokainen ansaittu euro aidosti kasvattaisi kokonaiseläkettä järjestelmän taatessa pienituloisille paremman aseman ja suurituloisten ansioille lisämahdollisuuden tulla Sanna Marinin verottamiksi.

Yhtä kaikki, kun meillä on eläkkeitä,  kuten maa-, metsä- ja taiteilijaeläkkeet, joihin valtio osallistuu jo eläkemaksunkin osalta merkittävästi, on yrittäjien saatava julkisuudessa anteeksianto Ylen luomasta väärästä mielikuvasta siitä, että he jotenkin hyötyisivät muiden lukuun vapaaehtoisesti valitsemastaan alhaisesta eläketurvastaan kun aikoinaan karttuneiden eläkkeiden vajaa rahoitus on järjestelmävirhe ja yrittäjät maksavat etuudestaan suhteessa sen saman kuin palkansaajatkin.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu