Vaietut, vaiennetut ja vaikeat tunteet
Mitäpä jos trendikäs positiivinen ajattelu onkin usein haitallista?
Lyhytterapeutti Joona Rontu on laatinut Vaietut tunteet – erilaiset tunnekortit, koska hän huomasi työssään tarpeen rakentaa työväline, jonka avulla myös tunteista puhumiseen tottumaton voisi sanoa ääneen, mikä mieltä nyt painaa ja mitä on jäänyt sanomatta. Kortteja ei ole jaoteltu ”positiivisiin” tai ”negatiivisiin” tunteisiin, sillä kaikilla tunteilla on merkityksensä ja tarkoituksensa, eikä mitään tunnetta tulisi väheksyä tai haudata.
Viime vuosina kaikkialla mediassa on suorastaan tulvinut positiivisen ajattelun hehkuttamista. Vaikka itse olen peruspositiivinen, minusta siinä on menty liiallisuuksiin. Siksi ilahduin, kun näin tiedotteen Rontun erilaisista tunnekorteista.
Selitän, miksi:
Positiivisuuden pakkopaita on aika tavalla samanlainen kuin nykyisen naisihanteen mukainen pakkopaita. Positiivisuus ei synny pakottamalla, kuten eivät kaikki naiset mahdu samaan ulkonäkömuottiin. Huonoimmillaan ”positiivinen” ilmapiiri työpaikalla tukahduttaa kaiken kriittisen ja laumasta poikkeavan ajattelun. Se johtaa laumahymistelyyn, yleiseen olkapäiden läiskimiseen ja yläviitosiin: ”Jess, me tehtiin se! Mahtavaa! Upeeta! Vau!” Lauma-ajattelu perustuu aina jonkinlaiseen kollektiiviseen ryhmän sisäiseen itsepetokseen. Kyseenalaistajaa pidetään joukon petturina. Menestyvä yritys tarvitsee kuitenkin myös pessimistejä, jotka hahmottavat projektien pieleen menon mahdollisuudet, sekä kriittisiä ajattelijoita, jotka uskaltavat kyseenalaistaa konsensuksen ja tarkastella asioita eri näkulmasta kuin muut – kaikkien niiden luonnostaan positiivisten kollegoitten lisäksi.
Kriisikään ei ole ”mahdollisuus”. Kriisi on kriisi, jota pitää tarkastella realistisesti ja pohtia, miten siitä selvitään. Kuten Barbara Ehrenreich tiivistää, vaihtoehto positiiviselle ajattelulle ei ole epätoivo. Negatiivinen ajattelu on omalla tavallaan yhtä petollista kuin positiivinenkin. Kummassakin on kyseessä kyvyttömyys erottaa tunne havainnosta, ja toisaalta halu hyväksyä illuusio todellisuutena, koska se joko tuntuu hyvältä tai vahvistaa pieleen menemisen hermoratoja.
Rontun tunnekortit mahdollistavat terapiassa ensin niiden vaikeiden, kipeiden ja vaiettujen tunteiden esiin ottamisen. Erilaisten tunteiden hyväksymisen kautta tulee aika positiivisille vahvistuksille.
JOONA RONTU: VAIETUT TUNTEET – erilaiset tunnekortit (Tuuma, 2023)
Kortit saatu kustantajalta.
Muut lähteet:
Barbara Ehrenreich: Smile or Die: How Positive Thinking Fooled America and the World (Granta Books, 2010)
Varpu Tavi: Qigongia, kuolemattomia ja paljaita pyllyjä (ilmestyy 2024)
Hyviä pointteja
” kyvyttömyys erottaa tunne havainnosta, ja toisaalta halu hyväksyä illuusio todellisuutena ”
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä, tuohon lauseeseen kiteytyy tekstin anti.
(1) Ihmistieteilijän vaikein tehtävä on kyetä arvoista puhdistettuun havaintoon (Freud oli loistava viestimään ja perustelemaan näkemänsä, mutta voiko ihminen päästä ulkopuolelle itseään? Miten voi kuvata todellisuutta kun jokainen sanamme kantaa vuosisatojen historiallista perimää)?
(2) Mieliala on myös tunnetila. Sopii itse kunkin kokeilla, miten eri tavalla näkee saman asian eri mielenalan tiloissa.
– onko ajatus väkevä? No, emmekös me toimi tulkintamme mukaan. Ja juuri tuosta tulkinnasta tunnemaailman ja havainnon erottamisessa on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Havaintopsykologina olen sitä mieltä (ja tämä on vallitseva näkemys), että ”puhdasta” havaintoa ei ole olemassakaan. Havaintoon kuuluu aina bottom-up (eli systeemiin aistien kautta tuleva komponentti) ja top-down (eli tulkitseva komponentti, jonka systeemi on oppinut aiemman kokemuksen myötä). Eletty elämä on muokannut hermoverkkoa ja vaikuttaa sitä kautta havaintoon. Sitten on vielä niinkin, että kun aistien kautta saatu informaatio on luonteeltaan epävarmaa, niin silloin tulkintakomponentti vaikuttaa erityisen paljon.
Ilmoita asiaton viesti
A positive mind gives hope and pursuit of happiness.
A glass to some is half empty to others half full but to me happy to have a glass to fill 😂
I’ve advised more than 50 startups and companies where a BHAG (big hairy audacious goal) is quantifying the dream that the entrepreneurs had or have.
Then analyzing environment which you can’t affect and also the industry where you compete.
Going back and forth between reality and dream becomes reality – all of them achieved or exceeded their BHAG
If you want something bad enough like beating 8 cancers the positive mind focused on what to do after cured but negative on funeral invitations
Ilmoita asiaton viesti
The group think as a norm imposed on people is a scam like you can learn to love without falling in love it’s fake
Strong Leadership fosters risk taking that then is challenged and once go ahead leader carries the full responsibility if it fails while group gets credit if it succeeds
Ilmoita asiaton viesti
Virkistävä puheenvuoro. Suoraviivaistaen voi ajatella, että tunteet ovat osa tiedonkäsittelyä. Ei-tietoista sellaista. Jos puolet tästä ei-tietoisesta osiosta pyritään blokkaamaan, jotain väistämättä myös menetetään. Ja samahan pätee, puhutaan sitten positiivisesta tai negatiivisesta puolesta.
Ja tuo ”kriisi on mahdollisuus”. Se on kyllä tosiaan sellainen statement, että nostaa verenpaineen. Kriisejä on niin monenlaisia ja osassa niistä ei ole mitään positiivisuuden siementä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä ilmoittaudun kans tämän ”Jess, me tehtiin se,”- kollektiivisen omakehun ja epäaidon riemun kriitikoihin. Kiitos-ulottuvuus on huomattavasti paremman olon tuova asia, ja se on totinen taisteluase toivottomissakin tilanteissa, mutta on paradoksaalista, ettei sitä pysty omistamaan aseekseen, kuin vasta pitkien taistelujen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin noin. Samaa mieltä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tutkijan pitäisi pyrkiä näkemään kohteensa mahdollisimman kirkkaasti.
– varsinkin laadullisen puolen nuorilla tutkijoilla vaikuttaa yleistyneen käsitys että ”mä nyt haluun nähdä tän ilmiön näin”. Ja se oikeuttaa tietoisen ja vahingossa tapahtuvan havaintojen valikoinnin.
Ilmoita asiaton viesti