”Hamasin hyökkäys ei tapahtunut tyhjiössä” – eikä YK:n pääsihteerin puhe syntynyt tyhjiössä

YK:n pääsihteerin Antonio Guterres sanoi 24.10.2023, ettei Hamasin petomainen hyökkäys israelilaisiin koteihin ”tapahtunut tyhjiössä”. Väitteeseen voi yhtyä, mutta ei lainkaan samassa mielessä kuin pääsihteeri antoi ymmärtää. YK:n pääsihteerin puheet eivät nimittäin myöskään nousseet tyhjiöstä.

Israelin systemaattinen sorto YK:ssa

YK:n peruskirjassa julistetaan, että kaikkia valtioita tullaan kohtelemaan tasavertaisesti. Sen sijaan Israelin systemaattinen sorto YK:n elimissä on muodostunut niin pysyväksi ja laaja-alaiseksi ilmiöksi, että yksi YK:n päätehtävistä näyttää olevan Israelin tuomitseminen. Esimerkiksi jälleen viime vuonna (2022) YK:n yleiskokous tuomitsi Israelin 15 päätöslauselmassa. Samaan aikaan kaikille muille maailman maille annettiin yhteensä 13 tuomitsevaa päätöslauselmaa, niiden joukossa 1 koskien Pohjois-Koreaa ja 1 koskien Syyriaa.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on muuttunut Israelin demonisoinnin ja systemaattisen sorron näyttämöksi. Sen pysyvällä asialistalla on vain yhden maan, Israelin, tuomitseminen. Olemassaolonsa aikana (vuodesta 2006) sen on tuominnut Israelia 103 kertaa. Samassa ajassa esimerkiksi Sudan, jossa on ollut käynnissä Darfurin kansanmurha vuodesta 2003, on saanut 2 tuomiota ja Iran 14. Ihmisoikeusneuvostossa Israelia tuomitsemassa istuvat muun muassa Kiina, Kuuba, Eritrea, Qatar ja Pakistan, joissa kaikissa on valtavat ihmisoikeusongelmat ja joista yksikään ei ole saanut neuvostolta tuomioita. Tänä vuonna ihmisoikeusneuvosto valitsi sosiaalisen neuvoston puheenjohtajaksi Iranin islamilaisen tasavallan.

YK ja sen elimet harjoittavat systemaattista rasismia Israelia vastaan ja peittelevät todellisten sortohallintojen ihmisoikeusrikkomukset Israelia tuomitsevien päätöslauselmien alle. Näin YK näyttää vihreää valoa Iranin ja sen terrorijärjestöverkoston toiminnalle. Kansainvälisen ja Suomenkin allekirjoittaman antisemitismin määritelmän mukaan tällainen Israelin täysin poikkeuksellinen kohtelu täyttää antisemitismin tunnusmerkistön.ⁱ

YK:n rinnalla toimii kokonainen kansalaisjärjestöjen Israel-vastainen koneisto

YK järjesti vuonna 2001 ensimmäisen antirasistisen maailmankonferenssin Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Siitä muodostui pahin antisemitismin ja juutalaisvihan esiinmarssi sitten Holokaustin. Kansalaisjärjestöt järjestivät konferenssin yhteydessä juutalaisvastaisten pilakuvien näyttelyn, jossa juutalaiset esitettiin hämähäkkeinä, sikoina, petolintuina ja natseina. Konferenssissa myytiin ja jaettiin antisemiittistä kirjallisuutta ja Hitlerin voittoa toivonutta flyeriä. Juutalaisen kansalaisjärjestöjen edustajat joutuivat fyysisen uhkailun ja hyökkäysten kohteeksi, ja heidän tapahtumansa koskien Holokaustia ja nyky-antisemitismiä estettiin joukkovoimalla.ⁱⁱ

Durbanissa rakennettiin strategia ja koneisto, jossa kansalaisjärjestöistä tehtiin uuden antirasismiin ja ihmisoikeuksiin pukeutuvan antisemitismin levittämisen kärki. Tavoitteeksi julistettiin Israelin leimaaminen apartheid-valtioksi (rotusortojärjestelmä), jonka hävittämiseksi se pitää täydellisesti ja totaalisesti eristää muusta maailmasta boikotein, investointien poisvetämisin ja sanktioin.

Durbanin koneisto toimii siten, että BDS-liikkettä (Israelin boikotteihin, disinvestointeihin ja sanktioihin pyrkivä liike) johtaa Council of National and Islamic Forces in Palestineⁱⁱⁱ. Se on Hamasin, Islamilaisen Jihadin, PFLP:n ja muiden pienempien terroritoimijoiden yhteistyöelin. Sen yhteydessä BDS-liikkeessä toimii suuri joukko palestiinalaisia ”ihmisoikeusjärjestöjä” (PNGO), joiden hallituksissa ja päättävissä elimissä istuu noiden terrorijärjestöjen toimijoita.^iv

Kansainväliset ja ulkomaiset kansalaisjärjestöt lähettävät omia aktiivejaan ja vapaaehtoisiaan noiden palestiinalaisten ”ihmisoikeusjärjestöjen” vieraiksi ja keräämään heiltä saatuja tarinoita. Tämä tieto syötetään kritiikittä kansainvälisten järjestöjen raportteihin ja YK-järjestelmiin, josta ne tulevat ulos YK-leimalla varustettuna ”luotettavana informaationa”. Sen jälkeen kansainväliset kansalaisjärjestöt käyttävät palestiinalaislähteistä saamansa ja itse YK-järjestelmiin syöttämänsä informaation todisteina omissa Israelia rotusortojärjestelmäksi syyttävissä raporteissaan.

Näiden samojen järjestöjen nuoret länsimaiset vapaaehtoiset valjastetaan vaikuttamistoimintaan. He ovat tehokkaita, koska he uskovat kritiikittä ja ovat emotionaalisesti samastuneet niihin henkilöihin, joiden tarinoita he levittävät. Konfliktialueilla kerrottujen tarinoiden todenperäisyyttä he eivät pysty tarkistamaan mistään luotettavasta lähteestä eivätkä he kysy vastatietoa israelilaisilta asiantuntijoilta. Näiden samojen järjestöjen ja YK:n niiden pohjalta tuottamia raportteja käyttävät sitten suomalaisetkin akatemiatutkijat perustellakseen omia kannanottojaan ja ratkaisuesityksiään, jotka ovat itsetuhoisia Israelille.

Durbanin strategiaan osallistuvien kansalaisjärjestöjen rahoittaminen verovaroilla on lopetettava

Durbanin strategiaa – Israelin leimaamista valheellisesti ja vääristellyin todisten rasistiseksi rotusortovaltioksi ja pyrkimystä sen täydelliseen eristämiseen – rahoitetaan pääasiassa eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla. Useimmat demokraattiset maat Euroopassa boikotoivat YK:n valtiotason Durban-prosessia. Samalla ne kuitenkin tukevat rahallisesti kansalaisjärjestöjä, jotka ovat näiden valheiden levittämisen kärjessä. Veromaksajien rahahanat pitäisi sulkea kaikilta niiltä Israel-Palestiina-konfliktiin osallistuvilta järjestöiltä, jotka täyttävät nämä – tai osan näistä – kriteereistä:

1. järjestö vaikenee palestiinalaisesta ja ääri-islamilaisesta terrorista ja terroriin kiihottamisesta ja niiden uhreista
2. se esittää kaikki Israelin puolustukselliset toimet rotusortona
3. se esiintyy humanitaarisena avustusohjelmana, vaikka sillä on poliittinen agenda
4. sillä ei ole mitään muita vastaavia ihmisoikeusprojekteja muualla maailmassa
5. sen esittämät vaatimukset Israelille eivät ole toteutettavissa ilman Israelin tuhoamista tai sen siviiliväestön asettamista kohtuuttomaan vaaraan
6. sen esittämät vaatimukset ja kriteerit Israelille ovat suhteettomia verrattuna muille konfliktia käyville maille esitettyihin vaatimuksiin ja kriteereihin
7. se ei vaadi palestiinalaisia luopumaan terrorista ja vihakiihotuksesta

Amnesty Internationalin viimevuotinen apartheid-raportti ja Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelma ovat esimerkkejä Durbanin strategian toiminnasta. Amnestyn raportti ei mainitse sanallakaan palestiinalaista terroria, ja samalla tavalla se on täysin häivytetty EAPPI-aktivistien tarinoista. Molemmat toimijat esittävät kaiken Israelin itsepuolustuksen rotusortona. Amnestyn raportissa esitetään 50 itsetuhoista suositusta Israelille ja vain kaksi palestiinalaishallinoille. Niistä kumpikaan ei ole terrorista luopuminen, vaan kaiken yhteistyön lopettaminen Israelin kanssa ja ahkera raportointi kansainvälisille järjestöille ja YK-elimille Israelin ”rikoksista”.

Durbanissa käyntiin laukaistu koneisto on toiminut 20 vuotta kenenkään estämättä. Sen tuloksena kaikkialla länsimaissa  ”ihmisoikeusaktivistit” osoittavat mieltään kaduilla yhdessä Hamasin kannattajien kanssa. He huutavat yhdessä Hamasin kannattajien kanssa ”From the River to the Sea, Palestine will be free!” -iskulausetta, jonka todellinen merkitys on Israelin tuhoaminen ja juutalaisten kansanmurha. Sen tuloksena akatemiatutkijat julistavat Hamasin verenhimoisten tekojen johtuvan ”Gazan saarrosta”, ja suuri osa länsimaisista lukijoista uskoo heidän asiantuntemukseensa. Näin on syntynyt uusi meidän aikakauden hyveellisyyteen, ihmisoikeuksiin ja antirasismiin vetoava muoto antisemitismiä, joka yhdistyy vaivattomasti Hamasin julistamiin tavoitteisiin. Tästä Israel-vihan läpikastelemasta maaperästä nousi myös YK:n pääsihteerin puhe, jossa hän esittää joukkomurhan uhria syylliseksi itseensä kohdistuneeseen veritekoon.

Varpu Haavisto
puheenjohtaja, YAPS ry

***