Huono lukutaito romuttaa verotulot
Eilen oli kansainvälinen lukutaitopäivä.
Kun päivän nimessä on tuo ”kansainvälinen”, se johtaa ajattelemaan kaikkia maailman köyhiä, jotka eivät ole päässeet kouluun oppimaan tätä perustavaa elämässä selviytymistaitoa.
Kuitenkin myös vauraassa ja hyvin koulutetussa Pohjolassa jopa kuudesosa lapsista ja nuorista jää vaille kunnon lukutaitoa. Siis 18 %.
Kymmenisen vuotta sitten tuo luku oli Suomessa 8 % ja jo silloin kauhistelin, että tosiaanko näin iso osa ihmisistä tippuu kärryiltä ja pahimmillaan syrjäytyy koko elämänsä ajaksi. Se on myös valtava määrä verotuloja, joka jää yhteiskunnalta saamatta, jos ja kun nämä kehnosti koulutetut jäävät pitkäaikaistyöttömiksi.
Uskallan sanoa ’jos ja kun’, koska pääkaupunkiseudulla jo 12–15 % nuorista aikuisista on ns. NEET-nuoria eli 18-29-vuotiaita, jotka eivät ole minkäänlaisessa työssä tai koulutuksessa. Kymmeniä tuhansia nuoria hukassa.
Mikä tähän on johtanut?
Ettei vaan taas ne kuuluisat välttämättömät ”säästöt”?
Huono lukutaito syrjäyttää ja tekee sen uskomattoman tehokkaasti!
Mitä sitten on hyvä lukutaito? Hyvä lukutaito on yhtä kuin hyvä ajattelemisen taito.
Sillä ajatteleminen tehdään sanoilla ja käsitteillä. Oman elämän suunnitteleminen ja arvioiminenkin tehdään sanoilla ja käsitteillä.
Jos ei osaa lukea kunnolla, ei tunne käsitteitä kunnolla, eikä siis kykene kunnolliseen päättelyyn. Huono lukutaito pitää ihmisen tyhmempänä.
Hyvä lukutaito on usein myös yhtä kuin hyvä kuvittelemisen taito. Sillä kuvittelu ja unelmointikin tehdään ihmispäässä sanoilla ja käsitteillä. Ja päinvastoin: ilman sanoja ja käsitteitä on vaikea kuvitella asioita runsaasti ja rikkaasti.
Hyvä lukutaito lisää luovuutta
Hyvä lukutaito saadaan lukemalla paljon. Jos lapset ja nuoret eivät enää lue pidempiä tekstejä, ei heille muodostu runsasta ja rikasta sanojen ja käsitteiden varastoa.
Eilen Hesarissa (8.9.2024) eräs äiti harmitteli, että hänen 8-luokkalainen lapsensa on lukenut koulussa vain yhden kokonaisen kirjan koko kouluaikanaan.
Toisessa kirjoituksessa ammattikasvattajat pahoittelivat, että päiväkotilapset eivät enää ymmärrä satuja ja tarinoita luettuna, vaan heille pitää näyttää kuvia.
Jos koulussakaan ei enää tarvitse lukea pidempiä tekstejä, vaan opiskelu tehdään lyhyiltä digikalvoilta, ei ole ihme, että yleinen lukutaito rapistuu.
Tein vuonna 2023 aloitteen, että Vantaalla selvitettäisiin koulujen digitaalisten oppimateriaalien ja itseohjautuvien opetusmenetelmien toimivuutta oppilaiden, opettajien ja vanhempien parissa.
Koska oppilaat, opettajat ja vanhemmat olivat valittaneet asiasta. Nuorisovaltuustokin oli pyytänyt lisää painettuja oppikirjoja kouluihin.
Ja koska Vantaalla koululaisten lukutaito on romahtanut vielä enemmän kuin muualla.
Kuinka ollakaan, juuri ennen kuin aloitteeni tuli valtuustoon, uutisoitiin, että Riihimäen kaupunki on tehnyt tällaisen kyselyn opettajien ja oppilaiden parissa ja sen perusteella lisää nyt painetut oppikirjat kaikkiin lukuaineisiin.
Aloitteeni käsiteltiin Vantaan valtuustossa 19.8.2024. Pitkän keskustelun ja äänestyksen tulos oli, että lähes puolet valtuustosta halusi selvittää nykyisen itsekseen digimateriaaleista opiskelun toimivuutta ja haluttavuutta. Mutta enemmistö voitti ja äänin 33–30 Vantaan valtuusto päätti, että kaikki on hyvin, selvitystä ei tarvita.
Tuon enemmistön muodosti käytännössä kaksi puoluetta kahdestaan, Kokoomus ja SDP, jotka myöskään eivät käyttäneet yhtään puheenvuoroa tuossa koulukeskustelussa. Olikos nämä niitä ”sivistyspuolueita”?
Myöskään vasemmiston enemmistö, mukaan lukien viime hallituksen vt. opetusministeri, eivät kannattaneet asian selvittämistä.
Tulos ei lupaa hyvää lukutaidon lisäämisrahoille syksyn budjettineuvotteluissa Vantaalla.
Mutta parhaamme yritämme!
Siis vihreät ja monet muut ei-enemmistö-puolueet.
Perustaitojen opetus, lukutaito niiden joukossa, ei vain satu olemaan päättäjien suosiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, korulauseita kyllä puhutaan lukutaidon tärkeydestä, mutta kun pitäisi antaa resurssia tukiopetukseen, niin ollaan hiljaa. Siis demokraattisesti valittu enemmistö, jonka taktiikka on ’säästää’ rahaa nyt ja itkeä huomenna, kun yhä isompi osa nuorista jää notkumaan kaduille.
Mutta onhan äänestäjillä valta säännöllisin väliajoin vaihtaa päättäjät.
Ilmoita asiaton viesti
Yle 1.9.2024 Helsingissä oppilaille tarjotaan oman äidinkielen opetusta noin 50:llä eri kielellä. Äidinkieltä opetetaan esimerkiksi arabiaksi, venäjäksi ja somaliksi, mutta mukana on myös muita harvinaisempia kieliä, kuten georgia, joruba, korea ja tigrinja. – Mitä Suomessa tekee noillakaan kielillä? Olisi viisasta käyttää nuokin oppitunnit suomen kielen lukutaidon oppimiseen. Ja onko noiden kielten opettaminen vähäisillä verorahoilla järkevää?
Ilmoita asiaton viesti
Omaa äidinkieltä opetetaan siksi, että äidinkieli on syvimmän tunteen ja ajattelun kieli, joka tukee koko ajattelun kehitystä eri lailla kuin vieras kieli.
Luin kerran Tove Skutnabb-Kankaan väitöskirjan toisen äidinkielisistä lapsista koulussa (Toinen kieli – vähemmistökieli tms) ja yksi päähavainnoista siinä oli, että koulussa ei tunnisteta vieraskielisten lasten vaikeuksia ymmärtää kunnolla suomenkielistä opetusta.
Lapsi saattaa puhua jo hyvänkin kuuloisesti suomea/ruotsia, mutta käsitteiden tasolla ja monimutkaisempien ilmiöiden ymmärtämisessä hänen osaamisensa on vajavaista.
Saattaisi siis jopa olla, että oman äidinkielen vielä parempi opettaminen (nythän sitä on kait 1 tunti viikossa) tuottaisi myös parempaa suomen kielen taitoa. Mutta tätä ei lie kukaan kokeillut.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeassa olet. Tosin nykyisin näyttävät pikemminkin istuvan kuin notkuvan kaduilla.
Ilmoita asiaton viesti
Lukutaidon kehittäminen ei ole kovin nopea tapa vaikuttaa talouteen. Itse luotan aika paljon Etlan ekonomisteihin, mitä tulee verotuksen kehittämiseen ja verotulojen lisäämiseen.
Jos lapset eivät opi koulussa lukemaan, se voi tietysti estää heitä perehtymästä esimerkiksi juuri Etlan tutkimuksiin, mikä tietysti olisi suuri menetys. Se myös altistaisi heidät populistien vietäviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunta, joka tavoittelee vain pikavoittoja, on tuomittu häviämään.
Nyt kun erittäin heikko lukutaito on 20% nuorista ja sattumalta myös 12- 15% ikäluokista 18-29 v pääkaupunkiseudulla notkuu pysyvähkösti ilman työtä tai koulutusta, laskepa paljonko valtio menettää verotuloja ja joutuu maksamaan tulonsiirtoja jopa heidän koko heidän elämänsä ajan.
Että kannattaako säästää opetuksesta?
Ilmoita asiaton viesti
Millaisella politiikalla voisi Suomessa kehittää aikuisten lukutaitoa?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Suomessa aikuisten lukutaidon kehittämiseksi voitaisiin käyttää monipuolisia politiikkatoimia, jotka yhdistävät koulutuksen, työelämän, teknologian ja sosiaalisen tuen. Alla on joitakin keskeisiä toimenpiteitä, joilla aikuisten lukutaitoa voitaisiin tehokkaasti parantaa:
1. Työelämälähtöiset koulutusohjelmat
Työpaikkapohjaiset lukutaito-ohjelmat: Aikuiset, joilla on puutteellinen lukutaito, ovat usein työelämässä tai sen ulkopuolella. Työpaikkapohjaisten koulutusohjelmien avulla voidaan tuoda lukutaidon kehittäminen osaksi työelämää. Tämä voisi sisältää esimerkiksi työpaikoilla järjestettäviä koulutuksia, jotka on suunniteltu erityisesti lukutaitoa kehittämään ammatillisessa kontekstissa.
Verokannustimet työnantajille: Yritykset voitaisiin kannustaa tukemaan aikuisten lukutaidon parantamista esimerkiksi tarjoamalla verohyötyjä yrityksille, jotka rahoittavat työntekijöidensä osallistumista lukutaitoa parantaviin ohjelmiin.
2. Kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön laajentaminen
Kansalaisopistot ja vapaan sivistystyön laitokset tarjoavat jo nyt lukutaito-opetusta aikuisille, mutta niiden resursseja ja ohjelmia voitaisiin lisätä. Tällaisia koulutusmuotoja tulisi tehdä helpommin saatavilla etenkin heille, jotka asuvat syrjäseuduilla tai eivät ole aktiivisesti työelämässä.
Lukutaitopainotteiset kurssit: Kansalaisopistoissa voitaisiin luoda erityisiä kursseja, jotka keskittyvät lukutaidon vahvistamiseen osana muuta aikuiskoulutusta, kuten tietotekniikkaa tai kansalaisvalmiuksia.
3. Digitaalinen oppiminen ja teknologian hyödyntäminen
Verkkopohjaiset lukutaito-ohjelmat: Monet aikuiset voivat hyötyä teknologian tarjoamista oppimismahdollisuuksista. Digitaalisten lukutaitosovellusten ja verkkokurssien avulla aikuiset voisivat parantaa lukutaitoaan omaan tahtiin, mikä voisi tehdä oppimisesta joustavampaa.
Sosiaalinen media ja podcastit: Digitaalisia alustoja voitaisiin hyödyntää levittämällä viihdyttäviä mutta opettavaisia sisältöjä, jotka houkuttelevat aikuisia kehittämään lukutaitoaan passiivisesti osana päivittäistä elämää. Esimerkiksi podcastien tai YouTube-kanavien avulla voitaisiin levittää sisältöä, joka kehittää kielitaitoa ja sanastoa.
4. Tuki maahanmuuttajien lukutaidon kehittämiseen
Maahanmuuttajille suunnatut lukutaito-ohjelmat: Maahanmuuttajat voivat olla merkittävässä asemassa aikuisten lukutaitohaasteessa, erityisesti jos heillä on puutteellinen suomen kielen taito. Maahanmuuttajille suunnatut, suomen kieltä ja lukutaitoa yhdistävät ohjelmat voisivat olla keskeinen osa aikuisten lukutaitopolitiikkaa. Tämä voisi sisältää intensiivikursseja suomen kielen ja lukutaidon kehittämiseksi.
5. Yhteisöpohjainen oppiminen
Kirjastot ja yhteisökeskukset: Kirjastot ovat jo nyt keskeinen paikka lukutaidon kehittämiselle, mutta niitä voitaisiin edelleen vahvistaa yhteisöllisinä oppimiskeskuksina, jotka tarjoavat maksutonta koulutusta ja lukutaito-ohjelmia aikuisille. Tämä voisi sisältää esimerkiksi viikoittaisia lukuryhmiä tai työpajoja, joissa aikuiset voivat harjoittaa lukutaitoaan yhdessä muiden kanssa.
Vapaaehtoistyö ja vertaistuki: Vapaaehtoiset lukutaitotutorit voisivat tarjota tukea aikuisille, jotka haluavat kehittää lukutaitoaan. Vertaistuki voi olla tehokas tapa rohkaista oppimista epämuodollisissa yhteisöllisissä ympäristöissä.
6. Kansalliset lukutaitokampanjat ja tietoisuuden lisääminen
Valtakunnalliset kampanjat: Järjestämällä lukutaitokampanjoita, joissa julkisuuden henkilöt ja asiantuntijat korostavat lukutaidon tärkeyttä, voidaan lisätä yleistä tietoisuutta ja poistaa stigmoja aikuisten lukutaidottomuudesta.
Tukea aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia: Monet aikuiset, joilla on heikko lukutaito, saattavat kärsiä tunnistamattomista oppimisvaikeuksista, kuten lukihäiriöstä. Aikuisille suunnattujen lukutaito-ohjelmien tulisi tarjota tukea ja työkaluja näiden ongelmien tunnistamiseen ja ylittämiseen.
Näillä toimenpiteillä voidaan Suomessa edistää aikuisten lukutaitoa monipuolisesti, tuomalla opetusta lähemmäs ihmisten arkea ja työelämää sekä hyödyntämällä teknologiaa ja yhteisöjen tarjoamia oppimismahdollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Mm. äidinkielenään somalia puhuva opiskelija opiskelee somalian kieltä 9 v. suomalaisessa peruskoulussa? Realimailmassa kuitenkin esim. kaikki kansanvälinen kauppa ja kommunikaatio käydään valtakielillä? Somaliasta on tultu Suomeen jo yli 30 vuoden ajan, kielen opetusta löytynee lähipiiristä. Voimmeko me mennä vaikka Kreikkaan ja vaatia suomen kielen opetusta?
Helsingissä oppilaille tarjotaan oman äidinkielen opetusta noin 50:llä eri kielellä. Äidinkieltä opetetaan esimerkiksi arabiaksi, venäjäksi ja somaliksi, mutta mukana on myös muita harvinaisempia kieliä, kuten georgia, joruba, korea ja tigrinja.
Nuokin oppitunnit on syytä käyttää suomen/englannin/ruotsin kielten opiskeluun, jotta pärjäisi sitten jatkossa ammattiin opiskellessa. Kun kieltä ei sitten hallitse, keskeytyy koulutus, jää työttömäksi, samankaltainen seura kiinnostaa, jengiytyminen…luulenpa tämän myös olevan juurisyy moneen ongelmaan. Pitäisi siis oppia monta kieltä? Ei opi mitään kieltä kunnolla. Tuon kielitaidon hallinnan voisi testata jengiläisiltä.
Ilmoita asiaton viesti
No mistähän mahtaa johtua huonot tulokset Vantaalla…?? Oisko villejä arvauksia…
Ilmoita asiaton viesti