”105 kunnian päivää” (1939-1940) ja 105 pelon vuotta (1917-2022)
Kun kaikki nyt ”kohkaavat” tänään, hyvästä syystä tietenkin, niin ehkä minäkin hiukan. Onhan enää päivien asia milloin Suomi ilmoittaa halukkuutensa liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi. Kutsua ei tarvitse odotella kauan; on meitä sen verran jo ehditty odotellakin.
Nyt olisi mukavaa, jos olisin kuka tahansa paljon julkaissut, TV:stä tuttu tai muuten vain tunnettu historiajulkimo. Ihan kuka vain, Matti Klingestä Teemu Keskisarjaan. Olisi perustellumpaa toivoa, että tuo otsikossa lanseerattu, mielestäni hienohko, älynväläykseni juurtuisi joko nopeasti tai viipeellä ennen pitkää yleiseen kielenkäyttöön. Vaikeampaahan se on varmaan näillä eväillä, kun olet pelkkä nobody ei mistään. Vaan yrittäähän aina sopii.
Ja ai niin. Oli vielä toinenkin asia, jonka olisin halunnut lanseerata tulevaisuuden historiankirjoitukseen. Siis jos olisin siinä asemassa, että voisin lanseerata jotakin jonnekin.
Ne kun ovat nuo ranskalaiset pitäneet tapanaan numeroida tasavaltansa. Tämä nykyinen onkin heillä jo viides tasavalta (vuodesta 1958). Miksipä ei meilläkin? Vaikka näin:
– Ensimmäinen tasavalta (1917-1944). Nuori ja yksin. Syntymästä aikuisuuteen, sotaan ja pelastumiseen.
– Toinen tasavalta (1944-1994). Paasikiven-Kekkosen-Koiviston Suomi. YYA -Suomi. Pelosta menestykseen.
– Kolmas tasavalta (1995-2022). EU-Suomi. Oma paikka maailmassa. Osaksi institutionaalista länttä.
– Neljäs tasavalta (2022-) Nato-Suomi. Tälle saatte itse antaa määreitä. Keksikää jotain kaunista. Jotain, minkä isänmaa ansaitsee.
Olkaa niin ystävällisiä. Sana on vapaa.
Niin kuin se aina on. Olkoon se aina.
Iston taideteos sai viimein tarkoituksensa ja totuutensa.
Ilmoita asiaton viesti
Eetun ”Hyökkäys” (1899) roikkuukin kivasti tuossa töihuoneen seinällä. Muistutuksena.
Ilmoita asiaton viesti
Kannaksen evakoiden ja monien kaatuneiden perillisenä minun ei tarvitse sen kummemmin pohtia todellisuutta sinänsä ystävällisen naapurin oloissaa.
Venäjä tulee sulkea sivistyksestä niin kauaksi aikaa, että demokratia edes alkeellinen siellä toteutuisi.
Ilmoita asiaton viesti
No ilmankos jouduin pettymään kun luulin että se on Ateneumissa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu eikäkö mää varraastin sen tosa yhtenä yäseenä. Isänmaallisen kiihkon vallassa. Hyvin käi, polliisit ei ole vieläkän päässeet jäljilleni.
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan et hölötä asiasta sosiaalisessa meediassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hups!
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti: ”– Neljäs tasavalta (2022-) Nato-Suomi. Tälle saatte itse antaa määreitä. Keksikää jotain kaunista. Jotain, minkä isänmaa ansaitsee.”
Aidon suvereniteetin Suomi. Henkiset kahleensa Nevaan heittänyt Suomi. Joukkojärkiintynyt Suomi. Itse itsensä itseltään pelastanut Suomi. Hyvä Suomi!
Ilmoita asiaton viesti
Suomi siirtyy oikeasti läntiseksi maaksi, pois Venäjän vaikutuspiiristä.
Elämme isoa historiallista aikaa!
🇫🇮🇫🇮🇫🇮
Ilmoita asiaton viesti
Suur-Suomi. Eikös sitä aina toitoteta että olemme kokoamme suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Pelon vuodet alkaa nyt kun Suomi virallisesti siirtyy Venäjän vihollisten joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Niin juu. Piti sanomanikin, että ehkä heittelen tähän itse jotakin, ennen kuin kukaan trolli tai muu ehtii väliin:
– Ensimmäisenä uhrattava Suomi
– Savuavien raunioiden Suomi
– Venäjän ikuisen ja leppymättömän vihan kohde -Suomi.
Onpas näitä hauska keksiskellä…
Ilmoita asiaton viesti
Ennen oltiin iskujärjestyksessä enintään sijalla kymmenen. Nyt olemme varmuudella ”ensi iskun kohde”, ainakin jos Kimmo Kiljuseen on uskomista.
Ilmoita asiaton viesti
Aina silloin tällöin olen siteerannut Erkki Tantun kuvittamasta kirjasta ”Suomen kansan sananparsia” yhtä kuvatekstiä, mikä on mielestäni kuvannut Suomi-nimisen isännän tilannetta: ”Nauraa väkisin ku velkanen isäntä.”
Nyt tehty päätös merkitsee sitä, ettei enää tarvitse nauraa väkisin, vaikka edelleen ollaankin velkaisia.
Merkitseekö tämä ”neljäs tasavalta” sitä että Suomi on nyt sijoitettu kartalla ihan selvästi Venäjän länsipuolelle, ei tasapainoilemaan idän ja lännen rajalla, ei millään harmaalla vyöhykkeellä. Raja on Suomen ja Venäjän raja, ei Venäjän ja Naton raja.
Nyt sitten odotellaan sen kommunikeoissa ja juhlapuheissa mainitun hyvän ja luetettavan ystävän kiusantekoa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen lapsellisena hupsuttelijana kuvitellut meidät umpilänteen jo EU -maana, mutta vähänpä minä näistä tietysti ymmärrän.
Oma suosikkini kaikista monista Tantun kirjoista on kuva, jonka tekstinä on: ”Mihin ei piru kerkee, niin lähettää pahan ämmän”. (Ja tällä EI nyt sitten viitata täällä Puheenvuorossa yhtään kehenkään.) Eikä tämä tietysti sinänsä liity käsillä olevaan asiaankaan mitenkään, kunhan mainitsin.
Kukahan tai mikähän muuten meni ja hävitti tuolta välistä Maxin täysin asiallisen kommentin? Tällä laillakos se ystäviemme hybriidivaikuttaminen nyt sitten alkaa? On ne taitavia sitten, edes jossain. Vaan pittäähän sitä nyt jossain olla hyvä, kun ei sodankäynnitkään luonnista…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Onhan noita vapauden ja vaaran vuosia ollut paljonkin blogistin mainitsemien lisäksi.
– noin 1920 -1938, Suomi kehittyy ja vaurastuu, toivon ja odotusten aikakausi
– sotakorvausvuodet 1944 – 1952, jos maksuaikataulut eivät olisi pitäneet mitä olisi voinut tapahtua..
-n. 1948 vaaranvuodet, pelko kommunistien mahdollisesta vallankaappauksesta Neuvostoliiton tukemana..
– NL:n romahdus ja katoaminen v. 1991, ja vihdoinkin Suomen oikea itsenäisyys sitten vuoden 1944 alkoi
– joka kuitenkin ryssittiin arvatkaapa kenen presidentin toimesta vahvan markan politiikalla joka johti Suomen suurimpaan lamaan ja johti juuri saavutetun itsenäisyyden menettämiseen, ei suinkaan Euroopan yhteisöön liittymisellä vaan eurovaluuttaan liittymisellä.
-1995 – kuka tietää. Nyt verovarojamme ja valtion lainarahaa lahjoitetaan mm. Italiaan etteivät hyvinvoivien Italialaisten kotirouvien tarvitsisi mennä töihin.. samaan aikaan kun kotimaassa on työttömyyttä ja puutetta.
-Naton tuleva jäsenyys. Suomelle alkaa taas uusi aika mutta oletettavasti se ei tuo katastrofeja tullessaan vrt. Viro. Onnea Suomi!
Ilmoita asiaton viesti
Virolaisilta kyseltiin v. 2014 että olivatkos nyt tyytyväisiä 10 vuoden Nato -jäsenyyteensä. 75% ilmoitti olevansa hyvinkin tyytyväisiä, 93% vironkielisistä ja 37% venäjänkielisistä.
Tähän pitkälti perustan arveluni, että ainakin se kovin Nato -viha ja -pelko laantuu täälläkin ajan mittaan, kun kaikki huomaavat, että mikään ei käytännössä oikeastaan muuttunut juuri miksikään.
Ilmoita asiaton viesti
Oli hienoa elää tämä historiallinen suomalaisuuden päivä siniristilippujen liehuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Vihdoinkin!
Ilmoita asiaton viesti
TP/UTVAkin kokoontuu nyt sunnuntaina 15.5., joka taas sattuu olemaan kaatuneitten muistopäivä. Joten liput liehuvat sopivasti taas. (Katsoikohan joku nämä päivämäärät ihan kalenterista etukäteen…)
Ilmoita asiaton viesti
Ostimme vaimoni kanssa viime syksynä omakotitalon ja huomasin ihmeekseni, että pihalla ei ole lipputankoa. Talven mentyä ohi tilasin lipputangon upotettavine betoniperustuksineen. Tilatessani lipputankoa lippuineen kysyin toimittajalta lipun hintaa. Hän vastasi puhelimessa 47 euroa. Sanoin tähän, että tarkoitan toista hintaa. Hänen sitä ihmetellessä vastasin ”Lipun hinta on 89 898 sankarivainajaa.” Ilman näitä Talvisodan ja Jatkosodan suuria uhrauksia ei meillä liehuisi Suomen lippu liputuspäivinä.
Tilasin myös Karjala-viirin, joka on osoitus siitä, että olen evakon jälkeläinen. Itse asiassa minut on merkitty vielä aikanaan Kivennavan kirkonkirjoihin. Isoisältäni jäi suurehko maatila Kivennavan Voipialan kylään.
Liittymällä Natoon vaalimme samalla sota-aikaisten sukupolvien suurina uhrauksina saatua perintöä.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa Veijo! Tänä ”ilon ja onnen” päivänä on todella hienoa, että joku huomaa tuon yhtäläisyyden 105-105. Minä huomasin noin 30-vuotta sitten, kun lapseni syntyivät, että miksi minun ja pienten lasteni pitää pelätä omassa kotimaassaan Venäjää tai mikä se sitten haluaakin olla. Siitä lähtien olen ollut Nato-jäsenyyden kannalla ja nyt se toteutuu!!! Poksautetaan met nyt korkit auki koska tätä on saatu odottaa ja kauan. On selvää, että Venäjä voi kostaa Suomellemme tämän, mutta nyt meillä on koko Läntinen Maailma takanamme turvanamme. Enää emme ole yksin. Silti kannattaa muistaa Ehrensvärdin sanat jälkimaailmalle: ”Suomi (Jälkimaailma) seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun!
Ilmoita asiaton viesti
”…seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun!”
Vaikka omasta puolustuksesta tulee pitää huoli, niin jo Suomenlinna rakennettiin Ranskan tukiaisrahoilla. Talvisodassa Suomi ei olisi pärjännyt ilman Ruotsin, Ranskan ja Iso-Britannian aseapua sekä ennenkaikkea uhkaa läntisestä interventiosta. Emme ole koskaan pärjänneet yksin, se on fiktiota jonka nyt voi hylätä Ruotsi-Suomen, siunauksellisen autonomian, Leninin itsenäisyyslahjan ja muiden myyttien hautausmaalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa on ollut huomata se mentaalinen muutos mikä selkeästi on tapahtunut läpi puoluekentän – vasemmalta oikealle, konservatiiveistä liberaaleihin – suhtautumisessa Venäjään. Muutoshan on tapahtunut ehkä jo neljänkymmenen vuoden aikana Kekkosen kauden lopulta alkaen mutta nyt on patoja murtunut ja muutos on tullut näkyväksi.
Rakenteellisten tekijöiden (EU-yhteistyö, 30 vuoden rauhoitusaika YYA:sta ym.) lisäksi tähän on varmasti vaikuttanut tilannetekijänä Venäjän hyökkäyksen lisäksi myös korona-aika. Korona-aikana eduskunnassa jouduttiin muovaamaan selkeä yhtenäinen tahto ja yhdistymään yhden asian taakse. Niin kansa kuin hallitus, presidentti ja eduskunta joutuivat tottumaan kriisiajan käytäntöihin ja epävarmuuden sietämiseen.
Epäilen että tältä pohjalta reagointi Venäjän hyökkäykseen on sujunut sukkelammin kuin olisi luullut. Sama pitänee paikkansa myös EU:n suhteen. Pandemia ja ennen kaikkea siihen liittynyt talouskriisi vaati nopeita päätöksiä, ei jahkailuja.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin muistan 1980 -luvun alkupuolella Turussa opiskeluni aloittaneena, että kaikki Neuvostoliitto -hypetys oli haihtunut taivaan tuuliin taistolaisten kummallisen katoamisen myötä. Melkein kaikki olivat enää pelkkiä ”pogoilevia” hippijuppipunkkareita. Ehkä lisääntynyt Leningradin matkailukin oli jo vaikuttanut, kun ”kaikki” olivat jo omin silmin saaneet nähdä naapurin köyhyyden ja ankeuden.
Hesarissa (kk-liite) oli taannoin joku kysely, jossa kävi selvästi ilmi, että suurin osa suomalaisista ymmärsi oikein hyvin, että Suomi tulee ennen pitkää liittymään Natoon. Eiköhän se pinnanalainen ymmärrys asiasta ole ollut aika laajalle levinnyt viimeisen 20-30 vuoden aikana.
Ja jostain juuri luin, että itse Juri Derjabin oli ennakoinut Suomen tulevan Nato -jäsenyyden jo 20 vuotta sitten. Kaukokatseisia heppuja on ollut varmasti paljon enemmänkin, kunhan nyt on hyssytelty asioita, ettei vaan vene keiku ja ”aktiivinen vakauspolitiikkamme” häiriinny…
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tämän pitkän Nato-polun takia uskon, että nämä pelätyt Venäjän vaikutusyritykset jäävät olemattomaksi tai vähäisiksi. Venäjä lienee katsonut Suomen menetetyksi jo pitkään. Venäjän osalta lienee parempi vaalia Suomen suuntaan toimivia suhteita jotta vaikutusvaltaa voi käyttää vaikkapa pakoterintaman murtamisyrityksiin ym.
Toinen asia puolestaan on, että Venäjän intressit ovat luoteisella sotanäyttämöllä pohjimmiltaan puolustukselliset (tosin suurvallalle puolustushan tarkoittaa sitä, että puolustus työnnetään oman maan ulkopuolelle jo mahdollista, mikä tehtiin YYA:n aikana jo poliittisesti ja sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen suhteen oli uhka).
Kuolan niemimaa ja Pietari ovat ihan yhtä lähellä Natoa kuin ennenkin. Lähestymisvektoreita on toki enemmän. Toisaalta suursota Naton kanssa on mahdoton ajatus ydinsodan riskin takia joka tapauksessa, joten kaikki tämä jää sotapelien näytölle.
Siksipä veikkaan toiveikkaasti että Venäjä pyrkii pitämään rajan rauhallisena jatkossakin. Kaikkeen on toki varauduttava, mutta turha on pelätä etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää muistaa vielä kiittää Ukrainaa. Jos Putinin uhkarohkea coup de main Ukrainassa olisi onnistunut, maan puolustus murrettu ja siellä käytäisiin nyt vain sissisotaa voi olla että Suomen poliittisen johdon reaktiivisuus olisi johtanut toiseen suuntaan.
Jälkikäteen tulee olemaan mielenkiintoista tutkia tämän kevään primäärilähteitä. Muistelmissahan kaikki tulevat olemaan Naton kannalla. Aivan kuten 1918 kaikki olivat olleet itsenäisyysmiehiä eikä kukaan ollut ollut 1945 Suur-Suomen kannalla. Vuonna 1992 suomettujatkin olivat vähissä…
Ilmoita asiaton viesti
Sinä kun olet Natoon perehtynyt, niin kerroppa mikä Erdoganille tuli:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008814946.html
Ei olekaan innostunut skandinaavisesta ulottuvuudesta Natossa
Ilmoita asiaton viesti
Kiva kun kysyt näin helppoja kysymyksiä. Vastaus: Erdoganille tuli jano Turkin alkukesän kuumuudessa ja hän huomasi haluavansa maitoa. Siispä eikun aamulypsylle.
Vakavasti puhuen: se teidän kaikkien Naton vastustajien rakkain kultapoika Erdogan on myös häviämässä raakasti Turkin ensi vuoden presidentin- ja parlamenttivaalit. (Tosin ei ne Suomen ja Ruotsin jäsenyydet muutenkaan sinne asti veny.)
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän kommentit ovat todella lieviä. Venäjän EU-suurlähettiläs toteaa että liittyminen on Ruotsin ja Suomen oma päätös eikä vaikuta merkittävästi Venäjän turvallisuuteen.
https://unherd.com/thepost/putin-spokesman/
“NATO is a very unfriendly bloc to us — it is an enemy and NATO itself admitted that Russia is an enemy. It means that Finland and Sweden all of a sudden, instead of neutral countries, become part of the enemy and they bear all the risks. So they would bear certain defence risks of course, certain economic costs — but it’s up to them to decide… They were living normally as good neighbours with us for tens of years; if they suddenly choose to become part of a very unfriendly bloc, it’s up to them.”
…
The diplomat implied, however, that Russia was not especially concerned about the decision, and that it didn’t change the security situation in Europe.
“I don’t think it will really be a blow to the security of Russia that these two states become members of NATO”
Ilmoita asiaton viesti