MTS -kysely 2020: NATO -jäsenyyden vastustus vähentynyt huomattavasti, epätietoisuus kasvanut

Uusia mielipidetiedusteluja! Loistavaa! Ehdin taas jo hetken kuvitella, että kaikkia kiinnostaisi. Aivan hurjasti. Tai edes vähän. Kattia kanssa. Nythän meitä kiinnostaa lähinnä Pekka Haavisto ja muut hetkelliset lillukanvarret. No, ehkä jatkan taisteluani tuulimyllyjä vastaan, ja yritän viritellä keskustelua mielestäni merkityksellisemmistä asioista.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n tuorein kysely julkistettiin torstaina. Löytyy taas pdf:nä osoitteesta Puolustusministeriö/MTS: Mielipidetutkimukset 10.12.2020. ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, 2020”.

Ei mennyt tiedotusvälineiltä nytkään täysin ohi: ainakin MTV:n uutisissa aiheelle uhrattiin puoli minuuttia ja perjantaina oli Helsingin Sanomissa puolen sivun juttu otsikolla: ”Enemmistö puolustaisi maata”.

MTS:n edellisen, 29.1. 2020, julkaistun haastattelututkimuksen tuloksia ruodin 28.5. kirjoituksessani ”Me haluamme luoda NATO:n kanssa ´yhteisen pelotteen´ Venäjää vastaan, mutta kukaan ei saa auttaa meitä”. Uusi tutkimus on aivan yhtä laaja-alainen kuin ennenkin, mutta keskitytään sieltä taas vain olennaiseen.

Se kaikkein olennaisin asia on tietenkin se, että kuluvan vuoden aikana suomalaisten Nato -jäsenyyden vastustus on laskenut dramaattisesti. Yli puolet kansalaisista (53%) on yhä sitä mieltä, että Suomen ei pidä ”pyrkiä” Naton jäseneksi, mutta osuus on laskenut viime vuoden 64 prosentista peräti 11 prosenttiyksikköä. (Kielteisten vastausten osuus ei ole koskaan ollut näin alhainen, siitä lähtien kun kysymys on esitetty, vuodesta 2005. Alhaisin lukema tätä ennen oli vuonna 2015: 58%.)

Vaikka Nato -jäsenyyttä vastustetaan nyt selkeästi vähemmän, se ei (vieläkään) korreloidu Naton kannatuksen nousuna. Kannatus on nyt 21%. (v.2019: 20%). Epätietoisuus sen sijaan on lisääntynyt: EOS vastaa nyt 26%. (v. 2019: 16%). Kansalaiset siis ilmeisesti taantuvat yhä selvemmin odottamaan, josko presidentti kertoisi heille mitä mieltä pitäisi olla.

Muilta osin muutokset eivät ole enimmäkseen suuren suuria, paitsi että miehistä Nato -jäsenyyttä vastusti enää 52% (v.2019: 67%) ja naisista 54% (v. 2019: 61%). Ja vihreissä Nato -jäsenyyden vastustus on vähentynyt eniten: 39% vastustaa nyt (v. 2019: 65%). (!)

MTS:n kyselyyn on jäänyt pari hassua outoutta: kysytään yhä: ”Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?”, kun Suomen tarvitsee todellisuudessa ”pyrkiä” yhtä vähän kuin Ruotsin. Molempien maiden Nato -jäsenyys kun on huomattavasti lähempänä ilmoitusasiaa kuin ”pyrkimistä”.

Toinen outous on, että kysytään edelleen erikseen: ”Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?” Kysymys on erikoinen ensinnäkin siksi, että Suomi on ollut oman virallisen määritelmänsä mukaan ”liittoutumaton” maa viimeksi vuonna 2007 ja sen jälkeen enää – ei liittoutumaton vaan ”sotilasliittoihin kuulumaton maa”.

Lisäoutous on se, että kysytään erikseen ”liittoutumisesta” ja Nato -jäsenyydestä. Kun minkäpä muun tahon kanssa Suomi nyt edes voisi liittoutua kuin Ruotsin – siis jos Naton kanssa ei haluta liittoutua?

No, joka tapauksessa: kyselyn mukaan 55% suomalaisista katsoo, että Suomen pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Mielenkiintoisinta on vastaajien ikärakenne: tätä mieltä on 65% yli 50 -vuotiaista (66% v. 2019), 35- 49 -vuotiaista 54% (50% v. 2019), 25-34 -vuotiaista 47% (45% v. 2019), mutta alle 25 -vuotiaista vain 36% (53% v. 2019).

Ja taas vihreiden kannattajista liittoutumattomuutta tukee enää 38% (60% v. 2019). Tämäkö on maamme kuva? Vihreät lännettyvät huimaavaa vauhtia!

 

XXXXXX

 

Suomalaisten puolustuspoliittisen ajattelun erikoinen skitsofrenia jatkuu aivan ennallaan: Nato -jäsenyyttä vastustetaan vähemmän kuin koskaan, mutta sitä ei osata kannattaakaan, kun ei ole ennenkään missään Natoissa oltu. Ja edes presidentti ei kerro pitäisikö mennä. Paremman puutteessa on siis sotilaallisen yhteistyön kannatus huikean korkea.

Kysymykseen: ”Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Ruotsin, muiden Pohjoismaiden, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa sekä Euroopan Unionissa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?, me vastaamme: (Suluissa viime vuoden prosentit)

Ruotsin kanssa:

– Erittäin tai melko myönteisesti: 91% (96%)
– Melko tai erittäin kielteisesti: 4% (0%) (Erittäin kielteisesti: 1%) (0%)
– EOS: 5% (2%)

Kaikkien Pohjoismaiden kanssa (Nordefco):

– Erittäin tai melko myönteisesti: 93% (94%)
– Melko tai erittäin kielteisesti: 3% (3%) (Erittäin kielteisesti: 1%) (0%)
– EOS: 5% (3%)

Euroopan Unionissa:

– Erittäin tai melko myönteisesti: 87% (88%)
– Melko tai erittäin kielteisesti: 8% (9%) (Erittäin kielteisesti: 2%) (1%)
– EOS: 5% (3%)

Naton kanssa:

– Erittäin tai melko myönteisesti: 59% (57%)
– Melko tai erittäin kielteisesti: 29% (34%) (Erittäin kielteisesti: 9%) (8%)
– EOS: 12% (8%)

Yhdysvaltojen kanssa:

– Erittäin tai melko myönteisesti: 52% (52%)
– Melko tai erittäin kielteisesti: 35% (42%) (Erittäin kielteisesti: 11%) (12%)
– EOS: 13% (7%)

Yhdysvaltain presidentinvaalin lopputulos ei kyselyssä vielä näy. Suomalaisten suosikkiehdokkaan, Joe Bidenin, voitto näkyy sitten ensi vuoden kyselyssä, jos näkyy, todennäköisesti näkyy. Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön suhtaudutaan karvan verran kielteisemmin, mutta tulos mahtuu melkein virhemarginaaliin.

Naton kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa kaksinkertainen määrä suomalaisia kuin sitä vastustaa. (Koska mehän vastustamme vain täysjäsenyyttä ja turvatakuita, emme suinkaan mitään muuta.) Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa tehtävää yhteistyötä kannattavatkin sitten melkein kaikki. (Ihan kuin emme olisi edes ymmärtävinämme, että ne ovat ihan samoja Nato -maita kuin kaikki muutkin.)

Koko Naton ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa tehtävään yhteistyöhön suhtautuu ”erittäin kielteisesti” vain yksi suomalainen kymmenestä. Siis todennäköisesti vanhimmat kommunistit, impivaaralaisimmat perussuomalaiset, Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja. Ja ehkä vielä joku muukin, mutta aika harva kuitenkin.

Näillä mennään. Näin me ajattelemme ja tätä mieltä olemme. Kavereiden kanssa voi pelata, mutta jengiin ei saa liittyä, koska sitten Venäjä varmaan suuttuu meille. Aika velikultia olemme me. Hassuttelijoita, tekisi melkein mieli sanoa.

Ja kukaan muu kuin minä ei millään jaksa tuntea mitään mielenkiintoa siihen, mitä suomalaiset vastaisivat, jos meiltä kysyttäisiinkin, kuka haluaisi Suomen liittoutuvan Venäjän kanssa. Minua kun aivan mahdottomasti kiinnostaisi tietää.

 

EVA: suomalaisten kielteinen suhtautuminen Venäjään kasvanut voimakkaasti

 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuorein arvo- ja asennetutkimus näki päivänvalon 28.11. Sen mukaan suomalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut tuntuvasti varautuneemmaksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Kansalaisten Nato -kannat ovat siitä huolimatta ennallaan.

Suomalaisista vajaa kolmannes (31%) on sitä mieltä, että ”vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti”. Eri mieltä väittämän kanssa on puolet (50%). (Aika erikoisesti formuloitu kysymyksenasettelu, tekisi mieli sanoa…)

Vielä vuonna 2012 63% suomalaisista koki, että Venäjään ei ole mitään syytä suhtautua kielteisesti. Eri mieltä oli vain 19%. Kielteinen suhtautuminen Venäjään on kasvanut siis peräti 32 prosenttiyksikköä kahdeksassa vuodessa. (Vuodesta 2018 -kin 12 prosenttiyksikköä.)

Suhtautuminen Venäjään vaihtelee iän, koulutustason ja sosioekonomisen aseman mukaan, mutta yhdessäkään väestöryhmässä enemmistö ei suhtaudu Venäjään enää myönteisesti.

”Omakohtaisilla muistikuvilla ajoista ennen Neuvostoliiton hajoamista näyttäisi olevan väliä, sillä varttuneemmat ikäluokat suhtautuvat Venäjään selvästi nuorempia myönteisemmin. Ikäryhmistä kaikein myönteisimmin Venäjään suhtautuvat yli 65 -vuotiaat (49%) ja kielteisimmin 26-35 -vuotiaat (20%).”

Niinpä. Nuorimmat suomalaiset, jotka muistavat vielä aikuisiältään Neuvostoliiton alkavat olla nyt viisikymppisiä. Sitä nuoremmilla voi olla vaikea ymmärtää, miksi Neuvostoliiton ”seuraajavaltiota” pitäisi sen enempää ihailla kuin suuremmin pelätäkään.

”Suhtautuminen vaihtelee myös puolueiden äänestäjäryhmien välillä, mutta yhdessäkään äänestäjäryhmässä enemmistö ei kallistu myönteisen puoleen. Suurinta myönteisyys on Liike Nytin (45%) ja perussuomalaisten (43%) kohdalla, vähäisintä RKP:n (14%) ja vihreiden (18%) kannattajien parissa. Viime mittauskerrasta suurin asennemuutos paikantuu vasemmistoliittoa (34%) äänestävien kohdalle, mikä saattaa kieliä puolueen äänestäjäkunnan olevan muutoksessa.”

Vielä vuoden 2018 EVA:n tutkimuksessa vasemistoliittoa äänestäneistä todellakin vielä 55% ajatteli, ettei suomalaisilla ole mitään syytä suhtautua kielteisesti Venäjään. Länsiliittoutumista kannattavia vihreitä ja Venäjään kielteisesti suhtautuvia vasemmistoliittolaisia. Mihin tämä maailma on ollenkaan menossa?!

Itse olen ottanut tavakseni ajatela, että tässä uudessa Venäjä -kielteisyydessä ei ole mitään erityisen merkillistä. Vielä 1400 -luvulla meillä oli Romaniassa Vlad Seivästäjä, nykyään meillä on Venäjällä Vlad Myrkyttäjä. Eli meno alkaa mennä vähän keskiaikaiseksi.

Lisäksi on varmaan mahdollista sekin, että kun kansainvälinen yhteisö on elokuulta saakka seurannut, miten Valko-Venäjän turvallisuusjoukot käyttelevät vesitykkejä, kumiluoteja ja tainnutuskranaatteja rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, niin… eipä aikakaan, niin voi kauhistus: liekö miten todennäköistä, että samaa menoa nähdään vielä tulevaisuudessa äiti-Venäjälläkin…

Ynnä muuta ynnä muuta. Jos Venäjä on hyvä jollain muillakin aloilla kuin energiantuottajana ja sotavempeleiden valmistajana, niin sitten ainakin epäluulon herättäjänä. Tämä tie on valittu, ja se on tietenkin Venäjän hallitsevan luokan oma asia, mutta mitään luottamusta sillä ei herätetä, sen enempää meillä kuin muuallakaan.

Pew Researchin mukaan keskimäärin vain vajaa kolmasosa (31%) eurooppalaisista suhtautui myönteisesti Venäjään vuonna 2019. Useimmissa maissa suhtautuminen on Suomen tavoin muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana selvästi kielteisemmäksi.

 

XXXXXX

 

EVA:n tutkimuksessa suomalaisten Nato -kannat ovat pysyneet hyvin vakaina. 22% kannattaa Nato -jäsenyyttä, 45% vastustaa ja 32% ei osaa sanoa mitä mieltä olisi. Jotenkin selittämättömästi EVA ja MTS ilmeisesti kysyvät äärettömän yksinkertaisen kysymyksen eri tavalla, kun Nato -jäsenyyden vastustajia oli EVA:n viime vuoden kyselyssä 47% ja MTS:n kyselyssä peräti ne 64%. Käsittämätön 17 prosenttiyksikön ero! (Tänä vuonnakin yhä kahdeksan prosenttiyksikköä: 45% / 53%.) Selitystä tälle saamme tuskin koskaan tietää, ellei joku tutkiva tsurnalisti minun mieleeni ota asiakseen selvittää.

”Nato -jäsenyyden kannatus on EVA:n tutkimusten pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. vastustus on sitä vastoin viisi prosenttiyksikköä mittaushistorian keskiarvoa vähäisempää.

Nato -kannatus vaihtelee sukupuolen, koulutuksen, sosioekonomisen statuksen ja puoluekannatuksen perusteella. Miehet (33%) kannattavat Nato -jäsenyyttä paljon naisia (12%) enemmän. Sukupuolten välinen suhtautumisjuopa on kasvanut vuodessa viisi prosenttiyksikköä 21 prosenttiyksikköön.

Eri puolueiden äänestäjistä Nato -jäsenyyden suosio on perinteiseen tapaan selvästi suurinta kokoomuksen (52%) ja RKP:n kannattajien keskuudessa (50%). Heikointa se on puolestaan vasemmistoliiton (11%) äänestäjien parissa.

Hyvin ohueksi tuki Nato -jäsenyydelle jää myös vihreiden, keskustan ja kristillisdemokraattien (14% kaikissa) sekä SDP:n (16%) kannattajaryhmissä. Nato -kysymys jakaa eniten perussuomalaisten kannattajia. heistä kolmannes (33%) tukee, mutta lähes joka toinen (47%) vastustaa jäsenyyttä.”

 

Mitä Suomi edellä, sitä Ruotsi perässä

 

Presidentti Niinistön kyselytunnillaan 5.12. lupailema turvallisuuspoliittinen keskustelu Ruotsissa pääsee nyt nähtävästi alkuun, kun valtiopäivien enemmistö ilmoitti 9.12. haluavansa kirjata mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä osaksi maan turvallisuuspoliittista linjaa, samaan tapaan kuin Suomessa on ollut virallinen linja jo pitkään.

Asiasta päätti parlamentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, joka jättää tiedonannon hallitukselle ensi viikolla. Asian mahdollisti ruotsidemokraattien siirtyminen kokoomuksen, keskustapuolueen, liberaalien ja kristillisten linjalle. Ruotsidemokraatit eivät edelleenkään kannata puolueena Nato -jäsenyyttä, mutta on nyt siis valmis pitämään avoinna mahdollisuuden sen hakemiselle. Puolueen mukaan Nato -option kirjaaminen Ruotsin linjaksi helpottaa puolustusyhteistyön syventämistä ja tiivistämistä Suomen kanssa, mitä puolue on jo aiemmin kannattanut. (Svenska Dagbladet/HS)

Sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus ja sitä tukeva vasemmistopuolue jäävät tämän jälkeen ainoina vastustamaan Nato -jäsenyyden hakemisen mahdollisuuttakaan. Punavihreän blokin jatkaminen hallitusvastuussa alkaa kuitenkin näyttää jo hyvin epätodennäköiseltä -syyskuun 2022 valtiopäivävaalien jälkeen. Ja nyt tuleva hallitus liikahti jo valmiiksi Suomen linjoille: pitäähän nyt edes Nato -optio olla, että voi toimia, sitten kun aika on.

Muun muassa tätä olen tarkoittanut, kun olen sanonut, että kannattaa seurata pieniä uutisia. Pienistä puroista ne suuretkin virrat kasvavat – jos niikseen tulee ja hyvin käy

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu