On se jotenkin vaan eri hienoa olla sotasankari

Niin kuin minulla oli tarkoitus julkaista tämä pikkukirjoitukseni Talvisodan päättymisen 80 -vuotispäivänä 13.3., mutta unohdin. No, ei haittaa. Maanantaina on Kansallinen veteraanipäivä eli sopii tähänkin kohtaan. Eikä tämä nyt ole muutenkaan niin päivän päälle. Tämä on ihan ajaton pieni juttu.

Lyhyestä virsi kaunis. Pääsin ensimmäistä kertaa eläissäni käymään Amerikoissa vuonna 2007. Ja heti New Yorkissa. Tulin junalla New Jerseystä Penn Stationille, keskelle Manhattania ja tarkoitus oli jatkaa Grand Centralista eteenpäin. Pennin ja Grand Centralin välillä ei kuitenkaan ole metrolinjaa lainkaan, joten, vähän kiireessä, nappasin ihan randomisti ensimmäisen taksin.

Taksikuski kysyi, ilmeisesti brittiaksenttini johdosta, amerikkalaiseen tapaan heti olenko ulkomailta, ja kun kerroin olevani Suomesta, hän kysyi heti:
”May I tell you a joke? A finnish joke?”
Johon vastasin tietysti:
”Yeah, please do. I like jokes, who doesn´t.”
Ja niinpä hän kertoi minulle vitsin:

”It was the eve of the Winter War, late November 1939 and there were two finnish soldiers in the eastern border of Finland, standing in the snow and watching over the border to the Russian side. And what did they see? There were thousands and thousands of russian soldiers standing there in the snow and looking back at them.
And the first finn said to the other:
-Oh my God! So many russians! Where do we bury them all?!”

Nauroin makeasti, kiitin taksikuskia hyvästä vitsistä ja nousin taksista Grand Centralin asemalle. Ja olin hyvilläni kun taas joku jossain sentään tiesi, että jossain kaukana Pohjan perillä on pieni kansa, joka teki joskus hämmästyttäviä sankaritekoja. Sen toki tiesin, että Yhdysvaltain sotakouluissa opetetaan yhä vielä Talvisodan Suomussalmen taistelun kulkua, mutta että ensimmäinen amerikkalainen taksikuskikin tiesi meistä sen verran, että olemme tyyniä, mutta tarpeen tullen kauheita ihmisiä, se oli mukavaa kuulla.

Mutta että: kiitos, veteraanit, kotonanne, hoivakodissa tai jo mullan alla. Minäkin sain taas olla teidän ansiostanne pienen hetken sotasankari. Tai siis vain sotasankarin poika, mutta lähes sotasankari siis itsekin. Ihan komiaa sekin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu