Suomen venäjämielisten todellinen prosenttiosuus ja lukumäärä tuoreimpien tutkimusten valossa

Tai siis tutkimusten, no, kyselyjen eli siis mielipidetiedustelujen valossa. Suomalaisten Nato -jäsenyyden kannatusta ja vastustustahan ei ole nyt hetkeen aikaan mitattu, mutta viimeksi vastustus oli valunut tuonne 10-12 prosentin tienoille. Aivan kohta tulee uusia kyselyjä, ensin EVA:lta ja sitten MTS:ltä. Näistä raportoidaan heti tuoreeltaan, kuten aina ennenkin. Ainakin EVA:lla on nyt kuulemma tuoreimpien kyselytulosten käsittely ns. ”vaiheessa”.

Vaan nythän se ei tietenkään mene välttämättä ollenkaan niin, että kaikki Suomen Nato -jäsenyyttä vastustamaan jääneet kansalaiset olisivat myös venäjämielisiä. Onhan siellä varmasti myös, etenkin varttuneemmassa polvessa, myös Suomea ”Pohjolan Sveitsiksi” unelmoivia ihmisiä, pahantahtoista EU:ta vanhasta muistista verisesti vastustavia ja vaikka ketä. Ja Natoahan toki saakin aivan vapaasti myös vastustaa. Kukaan ei kiellä eikä käske mitään.

Helpointa taitaakin olla paikantaa suomalaisten venäjämielisyyttä Ukrainan sotaa käsittelevistä kyselyistä. Sellaisia nyt on pari ollutkin.

 

Heinäkuussa julkaistiin ulkoministeriön teettämä kysely, jossa peräti 95% suomalaisista oli sitä mieltä, että Ukrainan auttaminen on tärkeää. Niitä loppuja viittä prosenttia ei sitten tarkemmin eritelty, mutta hehän ovat tietysti voineet vastata vaikka mitä. Esimerkiksi:

1.) Ukraina? No, kai sitä nyt voi vaikka auttaakin, mutta en nyt osaa sanoa onko se niin erityisen ”tärkeää”. Kai niitä nyt jotain tärkeämpiäkin asioita on.

2.) Juuei. Ei ainakaan ennen kuin bensanhinnan korottajille on saatu hirttotuomio. Muutenkin pitää laittaa ensin oman maan asiat kuntoon, ja vasta sitten jos jotain jää, niin voidaan antaa jotain roposia myös kaikenmaailman ”etelän vetelille”. Tarkennuksena, että sellaista tilannettahan ei varmasti koskaan tule. Ja ainakaan mitään Ukrainan pakolaisia ei pidä ottaa tänne yhtään ketään, loisimaan ja sosiaaliturvalla täällä elämään.

3.) Juu, kyllä mää sanon kans, että vietäköön mun puolestani vaikka panssarivaunuja ja atomipommeja, jos jollain on mitä antaa, mutta mitään pakolaisia ei Suomeen pidä ottaa yhtään. Niitä on täällä muutenkin jo ihan tarpeeks!

4.) Mitä? Ei missään tapauksessa! Jos jotain apua annetaan, niin Venäjällehän sitä pitäisi antaa, että pystyisivät puolustamaan niitä Venäjän uusia alueita, jotka juuri liittyivät Venäjään valtavan suurilla ääntenenemmistöillä. Ja eikös ne Ukrainan natsit vaadi Venäjältä jo sitä Krimiäkin? Kyllä on impperialistiset törkeydet huipussaan! Kaikkea mahdollista apua Venäjälle ja äkkiä! Slava Rossija, sanon minä!

5.) Ukraina? Duoda duoda… Nyt en yhtään tiedä mistä puhutaan. Kun en ole ollenkaan seurannut tällaisia asioita. Kun on nuo kiinnostuksen kohteet ihan muualla. Että laittakaa sinne vaan, että ei osaa sanoa.

 

Eli näistäkin ihmisistä varmaan lähinnä vain nuo ryhmä nelosen edustajat voidaan laskea puhtaasti ”venäjämielisiksi”. Miten iso osa heitä oli tuosta viidestä prosentista, jotka eivät vastanneet, että Ukraina auttaminen on tärkeää (5% X 5.500.000 : 100 = 275.000 ihmistä) ei tule nyt tästä ilmi. Ja ei kun niin: äänioikeutettujahan Suomessa on vain 3.927.728 (v.2022), joten se on sitten 5% X 3.927.728 : 100 = 196.386 ihmistä.

Ja sehän on toki aika suuri määrä ihmisiä. Ei tamperelaisiakaan niin suunnattoman paljon enemmän ole. Toisaalta taas tämän nelosvaihtoehdon mukaan vastanneita on tuskin voinut olla enempää kuin pari prosenttia, kun pelkästään EOS -väkeäkin löytyy aina, ja näitä muitakin ”toisinajattelijoita”. Se taas tarkoittaisi 40% X 196.386 : 100 = 78.554 ihmistä. Ja siinäkin on vielä jonkun keskikokoisen suomalaisen pikkukaupungin verran väkeä.

 

Suomen venäjänkielinen vähemmistö suurelta osin aivan omassa kuplassaan

 

Tässä pitää tosiaan muistaa vielä sekin, että Suomen venäjänkielisen vähemmistön kooksi on arvioitu noin 84.000 henkilöä (vuoden 2020 lopulla), joka on kokonaista 1,52% koko väestöstä. Äänioikeusikäisiä olisi siten jotain 65.000:n paikkeilla.

Ylen Taloustutkimuksella toukokuussa teettämässä kyselyssä 55% Suomen venäjänkielisistä katsoi, että Suomen ei tule liittyä Natoon. Nato -jäsenyyttä kannatti 20% ja 25% ei osannut sanoa kantaansa. (Toisaalta 44% uskoi, että Suomen ja Venäjän välillä on mahdollista rakentaa ja ylläpitää hyviä suhteita myös sen jälkeen jos (siis kun) Suomi liittyy Natoon. 30% oli jokseenkin tai täysin eri mieltä.) (HS/31.5.)

Venäjänkielisten kotoutumistyöhön erikoistuneen Cultura -säätiön tuoreessa kyselyssä vain 18% vastaajista piti Venäjän ”sotilaallista toimintaa” Ukrainassa oikeutettuna, 64% ei pitänyt oikeutettuna, 10% ei osannut vastata ja 9% ei halunnut vastata koko kysymykseen.

Hyvin monet näkivät kuitenkin Yhdysvallat, Naton ja EU:n suurimpina syyllisinä sotaan, ja enemmistö suhtautui kriittisesti EU:n Venäjän -vastaisiin pakotteisiin eikä kannattanut lisätuen antamista Ukrainalle. Suomen mediaankin luotti vain 40%, ja enemmistön vastauksissa näkyi selkeästi uskoa Venäjän median luomaan narratiiviin. ”Venäjälle ei ole jätetty mitään muuta mahdollisuutta kuin aloittaa sota.” (HS/29.9.)

Nyt on tietenkin muistettava, että maamme venäjänkielinen vähemmistö on hyvin heterogeeninen. On Suomen kansalaisuuden saaneita, Venäjän kansalaisia ja näitä ns. kaksoiskansalaisia. Vastaajissa on todennäköisesti ollut mukana jo neuvostoaikoina kieleltään venäläistyneitä ”etnisiä” inkerinsuomalaisia, joista hyvin monien mielipiteet voivat olla hyvinkin päinvastaiset kuin muualta Venäjältä tai Venäjän ”lähiulkomaista” tulleilla.

Kaiken kaikkiaan lienee kuitenkin perusteltua olettaa, että jos Suomen venäjänkielinen ei koe itseään suomalaiseksi (kuten inkeriläiset), tällöin hänen on tietenkin hyvin vaikea mieltää itseään miksikään muuksi kuin venäläiseksi – ja sitä myöden tietysti myös etupäässä venäjämieliseksi. Riippumatta siitä mitä mieltä ovat Suomen Nato -jäsenyydestä, Putinista tai Ukrainan sodasta. Ikävää, että vanhan mamu-open täytyy tulla tähän johtopäätökseen. Yksinomaan mukavia venäläisiä kun muistan aikoinaan tunteneeni.

 

Muita kyselyjä

 

– Alkukesästä tehtiin kymmenessä Euroopan maassa mielipidetiedustelu, jossa kysyttiin mikä maa on pääsyyllinen Ukrainan sotaan, ja mikä maa on suurin este rauhalle. Suomalaisista 90 prosenttia nimesi pääsyylliseksi Venäjän, viisi prosenttia Ukrainan, EU:n tai Yhdysvallat ja viisi prosenttia ei mitään näistä tai ei osannut sanoa. (HS/15.6.) No, tästäkin on jo yli neljä kuukautta aikaa. Asenteet Venäjää kohtaan ovat tuskin tuossa ajassa ainakaan lientyneet.

– Seura -lehden loppukesästä teettämässä kyselytutkimuksessa Venäjän valtioon kertoi suhtautuvansa kielteisesti useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Vain kolme prosenttia vastaajista sanoi suhtautuvansa Venäjään myönteisesti. (HS/20.8.)

– Kantar Publicin toteuttamassa HS -gallupissa 12.-14.10. kysyttiin Ukrainan sotaan liittyviä mielipiteitä. Tässä tuloksia: (HS/15.10.)

1.) Suomi ei voi normalisoida suhteitaan Venäjään niin kauan kuin Putin on vallassa.
– Täysin tai osittain samaa mieltä: 90%.
– Täysin tai osittain eri mieltä: 6%. (Täysin eri mieltä: 2%) (EOS: 4%)

2.) Ainoa keino lopettaa sota on ajaa Venäjän joukot pois Ukrainasta.
– Täysin tai osittain samaa mieltä: 84%.
– Täysin tai osittain eri mieltä: 9%. (Täysin eri mieltä: 2%) (EOS: 6%)

3.) Suomen ja muiden länsimaiden pitäisi antaa Ukrainan käyttöön nykyistä raskaampaa aseistusta.
– Täysin tai osittain samaa mieltä: 79%.
-Täysin tai osittain eri mieltä: 11%. (Täysin eri mieltä: 3%) (EOS: 10%)

4.) Venäjällä oli oikeus liittää osia Ukrainasta itseensä.
– Täysin tai osittain samaa mieltä: 3%. (Täysin samaa mieltä: 2%) (EOS: 3%)
– Täysin tai osittain eri mieltä: 94%. (Täysin eri mieltä: 91%)

 

”Hauskasti” etenkin näissä tuoreimmissa kyselyissä toistuu tuo kovimpien änkyröiden muodostama kaksi tai kolme prosenttia. Siitä muistuu myös mieleen viimeisin MTS:n kysely viime joulukuulta, jossa kysyttiin mm. tätä:

”Suomi tekee sotilaallista yhteistyötä Ruotsin, muiden Pohjoismaiden, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa sekä Euroopan unionissa. Miten suhtaudutte tähän yhteistyöhön?”

– Kaikkien Pohjoismaiden kanssa (Nordefco eli Suomi, Ruotsi ja Nato -maat Norja ja Tanska):

– Erittäin tai melko myönteisesti: 95%
– Melko tai erittäin kielteisesti: 2%. (Erittäin kielteisesti: 0%) (Sic!)
– EOS: 3%.

Kovaa on ollut tuo läntisen sotilasyhteistyön kannatus meillä jo kauan ennen kuin mitään Ukrainan sotaa oli nähtykään. Ja kauan ennen kuin suomalaiset olivat oppineet edes sitä oikeaa Nato -jäsenyyttä edes haluamaan. Tätähän minä olen vuosikaudet suuresti ihmetellyt ja kummastellut.

 

Yhteenveto

 

Kaikkeen edellä esitettyyn pohjautuen esitän täten mielestäni hyvin perustellun väitteen, että varsinaisia venäjämielisiä on Suomessa noin kaksi prosenttia koko väestöstä. Tekee siis 2% X 3.927.728 : 100 = se alussakin mainittu 78.554 äänestysikäistä henkilöä.

Koska heistäkin on oman arvioni mukaan valtaosa, ehkä jopa 50.000, venäjänkielistä vähemmistöämme, tällöin jäljelle jäisi 28.554 ns. kantasuomalaista venäjämielistä. Jos olisi kolme prosenttia, niin sitten se olisi 117.831 henkeä. Miinus ne venäjänkieliset 50.000, jää 67.831 kantasuomalaista, jotka ovat päätyneet olemaan ainakin tässä yhdessä asiassa täysin eri mieltä kuin kaikki muut suomalaiset.

Tämä joukkohan koostuu sitten aivan sieltä poliittisen kentän äärilaitojen ihmisistä. Mukana on niin marginaalisen laitaoikeiston kuin vasemmistoliiton wanhan kommunistisiiven kannattajia. Plus tietysti, ja ihan havaittavasti, pienestä joukosta heitä, jotka haluavat esittää olevansa jotakin aivan muuta: ihan kivasti aivan tavallisia ”keskustalaisia” tolkun ihmisiä, jotka haluavat vain vastuuntuntoisesti varoitella kaikista Suomen Nato -jäsenyyden mukanaan tuomista hirvittävistä kauheuksista.

Kansanedustajistammehan kokonaista neljä prosenttia oli koko Nato -jäsenyyden hakemista vastaan, vastustuksen keskittyessä 75 -prosenttisesti laitavasemmiston vasempaan laitaan. (Josta löytyi kuusi vastustajaedustajaa, laitaoikealta lopulta vain kaksi.)

 

XXXXXX

 

Mitään täysin eksaktia matematiikkaahan tämä ei nyt tietenkään ollut, eikä väitteeni menisi missään yliopistollisessa väitöstilaisuudessa läpi, olipa tieteenala mikä tahansa. Siihen ei toki ollut mahdollista pyrkiäkään; täällä Puheenvuorossa pitääkin riittää rehellinen pyrkimys mahdollisimman hyvään sinnepäin -totuuteen, ellei absoluuttista totuutta ole mahdollista löytää. Näinpä voinkin hyvällä omallatunnolla väittää puhuneeni ”niin totta kuin osasin”.

Lisäksi on huomattava, että huomattavasti pienempikin venäjämielisten suomalaisten määrä riittäisi aivan hyvin jokapäiväiseen ”operationaaliseen toimintaan”. Tuhatkin henkilöä riittää, kunhan he kaikki paiskivat töitä 24/7 ja tunkevat kaikki mahdolliset sosiaalisen median kanavat pullolleen omaa agendaansa. Jotta näyttäisi ”uskottavasti” siltä, että – raamatullisesti sanoen – ”meitä on leegio”. Voitamme seuraavat eduskuntavaalitkin, kun harhaanjohdettu kansa ”kääntyy” ja ”herää” ja ottaa taas kohtalonsa omiin käsiinsä! Tärkeällä sijalla ja monesti aivan keskiössä on Venäjällä ja Venäjän meihin kohdistamalla leppymättömällä vihalla ja häijyydellä pelottelu. Ja, kuten on niin monesti nähty, armoton jankuttaminen ja omien sanomistensa herkeämätön copypasteerailu.

Tärkeimpänä tavoitteena on saada kaikki Nato -jäsenyyden kannalle viime aikoina ”höynäytetyt” suomalaiset ”palaamaan järkiinsä” eli vastustamaan Nato -jäsenyyttä ja pelkäämään ja kunnioittamaan Venäjää sekä haluamaan hyvien ja luottamuksellisten suhteiden palauttamista suuren itäisen naapurimme kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkeimmäksi työkaluksi on – sinänsä kovin kummallisesti – noussut juurikin se hellittämätön pelottelu.

(Joskus mietin, että jos olisin itse oikein venäjämielinen, niin ilkeäisinkö lähteä pelottelemaan herkeämättä omia maanmiehiäni vieraan valtion väkivallalla. Tulin siihen tulokseen, että en varmaan ikinä pystyisi siihen. Mutta meitähän on niin kovin moneen junaan. Joistakin ei ole mihinkään ja joistakin toisista taas on vaikka mihin.)

 

Tämä loputon pelottelu on tietenkin aivan samaa pörhistelyn taktiikkaa, mitä esiintyy laajalti eläinkunnassa. Riikinkukko ja moniaat muutkin linnut ja matelijat ym. pörhistelevät höyheniään tai kaulapussejaan paitsi viehättääkseen naaraita, niin myös pelotellakseen saalistajia. Tavoitteena voittaa tai ainakin säilyä hengissä.

Amerikkalaisen kansanperinten tietämyksen mukaan: jos kohtaa metsäpolulla mountain lionin eli puuman, kannattaa levittää takki oikein levälleen auki, koska silloin näyttää isolta ja pelottavalta, ja se puuma saattaa jättää siten hyökkäämisen väliin. Väitetään että on toiminut hyvin. Ainakin joskus.

Toimii usein myös ihmiseläinten kesken. Esimerkki: ”Nyt, jos ette lähde käymään minun kanssani DIALOGIA minun tärkeinä pitämistäni asioista, niin pyydän saada muistuttaa, että minulla on hyvin suuri määrä atomipommeja, joita en tietenkään mielelläni joudu käyttämään, MUTTA…”

Ja muuta tällaista. ”Vihatkoot, kunhan pelkäävät” -sanoi joku entinenkin hallitsija joskus. Epäilemättä useampikin.

 

No, pelollehan voi aina antaa vallan. On myös täysin mahdollista olla antamatta pelolle valtaa.

Jälkimmäinen strategia on paljon parempi. Kokeilkaa vaikka.

On se.

 

 

+10

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu