Rivien välistä

Palo, Jukka-Pekka Palon elämä, Liisa Talvitie. Tammi 2024.

Jukka-Pekka Palo  syntyi 1954. Liisa Talvitien kirjoittama elämänkerta hänestä on ehkä syksyn kiintoisin kirjallinen kattaus ja tuttavuus.

Kirjan heikkous ja rikkaus on siinä, että se on lähinnä luettelo pysäkeistä ja mielikuvista, joille Jukka-Pekka on pysähtynyt. Tai pysäytetty.

Lukija voi ja saa, täydentää sanomatta jääneen oman kokemuksen ja ihmiskäsityksensä avulla.

Tauno Palon ja Kirsti Ortolan valo ja varjo.

Tauno Suuri oli vaikeneva mies. Äiti, Kirsti Ortola oli sanavalmis ja suojeleva äiti. Ylisuojeleva?

Kirsti Ortolan ja Tauno Palon rakkaussuhde oli paljastuessaan skandaali myös teatterimaailmassa. Kirsti Ortola muutti painostettuna Tampereelle poikansa kanssa. Jukka-Pekka olettaa, että hänen äidillään oli ollut  ehkä suhde noihin aikoihin jonkun muunkin miehen kanssa kuin Tauno Palon.

Freudilaisen käsityksen nojalla voisi olettaa, että nuori Jukka-Pekka on melkein raamatullisesti ”joutunut” nuorena miehenä  kieltämään isänsä kuin Pietari Jeesuksen:  ”En tunne miestä!” En ainakaan arvosta hänen elokuvallisia suorituksiaan.

Jukka-Pekka Palon tuleva vaimo Riitta, opiskeli Moskovassa. Tapaamisia oli harvoin, älypuhelinaika oli kaukana. Ja kummankin lähellä oli koko ajan muita ihmisiä. Haasteita ja mahdollisuuksia.

Oli miten oli. Riitta-vaimo on ollut, ja on, Jukka-Pekan tärkein ihmissuhde.

Tauno Palon alkoholismi oli ainakin minulle jonkinmoinen yllätys. Kirsti Ortola lopetti alkoholin  juomisen kokonaan, mutta sitä ennen hän joi miehensä kanssa myös suoraan pullosta. Laseja ei tarvittu, pesulla ei käyty.

Lapsuuden vaikutus on epäilemättä suuri kaikille ihmisille. Kirjassa haastateltava kertoo ylireagoinneista, voitetuista peloista ja itselleen valehtelusta, itsepetoksesta.

Tsunami 2004. Sydänkohtaus ja herra Parkinson. Rooleja ja riimejä.

Liisa Talvitien kirja on mojova ja kiinnostava. Se olisi vielä kiehtovampi, jos elämänkerturi olisi syventynyt tämän aineiston tukemana esittämään tarkentavia kysymyksiä – ja saanut niihin vastauksia.

Filmografiasta puuttuu Pyhä kevät 1992, otteita Tatu Vaaskiven elämästä. Jukka-Pekka Palo onnistui sisäistämään loistavasti roolinsa Tatu Vaaskivenä. Hyvin onnistui myös Eeva Eloranta;  hän eläytyi Elina Vaaran, Vaaskiven vaimon rooliin upeasti.

Jukka–Pekka Palon elämä. Lukemisen arvoinen kirja.