Dickpic – Yle Areenassa

Dickpic:

”Miksi miehet lähettävät tuntemattomille naisille kuvia peniksestään? Valehtelevatko naiset sanoessaan, että kuvat inhottavat heitä? Vilde Bratland Erikstad selvittää, mistä dickpic-ilmiössä on kyse.” 29.4.2019.

Katsoin ohjelman tänään Yle Areenassa. Ohjelma ei itse asiassa selvitä katsojalle paljon muuta kuin sen tosiasian, että näitä kuvia lähetellään pyynnöstä ja pyytämättä. Nainen voi (myös) vedättää, mutta sen hän tekee tietenkin hyvin harvoin. Ja aina oikeutetusti.

Näkötorni on fallossymboli. Ei siis rakennus, josta voi ihailla maisemia tai huomata tehokkaasti kylää lähenevät viholliset tarpeeksi ajoissa…

Pohjoismaissa, muun muassa, ei ole tavallista se, että joutuu tai pääsee kunnostautumaan sotien taisteluihin. Ei tarvitse näytellä urotöistä saatuja kunniamerkkejä naisille; on olemassa helpompi ja nopeampi keino todistaa urheutensa. Ota vain  kuva pikkuveljestä ja lähetä se rakastetulle tai uhrillesi.

Jokainen harrastus voi muuttua riippuvuudeksi. Send me nice pic. Toistuvasti. Mahdollisimman monelle.

Ystäväni mietti, että kyse voi olla syvästä yksinäisyyden tunteesta.

Ohjelman teosta on aikaa yli viisi vuotta. Kyse ei taida enää olla ilmiöstä, vaan vakiintuneesta kosintamenosta, minimoidusta rituaalista.

Hyväksyykö naaras armollisesti uroksen antaman lahjan ja lähettää vuorostaan kuvan omasta maisemasta, ”takapihastaan” urokselle?

Parisuhteen ideaali demokratioissa on kaiketi vapaaehtoisuus. Molemminpuolinen sopimus. Ei tupata, jos/kun ei tykätä.

Seksi on myös eräs työkalu, muun muassa hunaja-ansa, erilaisille tavoitteille. Veikko Ennala: ”Entin naimitiin ja titten vatta.” Tai ensin kruunu ja sitten risti.

Oli miten oli. Suurin kaikista on kuitenkin  rakkaus., jota ei edes kuolema katkaise?