Elämmekö unessa..
Äsken pinnasängyssä, nyt vanhuuden porstuassa, 64 v. Johan Huizinga, Keskiajan syksy – kirjassa todetaan muun muassa se, että kuusissakymmenissä moni on juossut elämänjuoksunsa loppuun. Tie päättyy hautausmaalle?
Elämän tarkoitus? Vältä kärsimystä, tavoittele nautintoa. Mutta kyseessähän on kehä, jossa tuska ja helpotus, tarve ja sen tyydytys vaihtuvat. Ilman kärsimystä ei ole nautintoa. Ja elämännautiskelija.. Tyydyttääkö vanhaa nautinnonmetsästäjää enää mikään.. Kaikki on nähty, koettu.. liian monta kertaa. Toistamispakko tuo sekin kärsimyksen..
Gautama Buddha opetti, että olemassaolo tässä maailmassa on kärsimystä. Kärsimyksen pyörästä voi hänen mukaansa vapautua. Takertuminen ohimeneviin asioihin, jotka eivät anna pysyvää iloa, on lopetettava.
Biologinen tarkoitus on lisääntyminen. Hämähäkkikoiras rummuttaa verkkoa, ilmoittaa tulostaan ”rakkalleen”, joka kuitenkin usein syö kumppaninsa parittelun jälkeen.
Ihmisten sosiaalisuus.. Laumasielujen läheisriippuvuuttako, sietämistä? Sartre: ”Helvetti on toiset ihmiset.” Schopenhauer toivoi nuorena ovikellonsa soivan, Vanhana hän pelkäsi sitä. T. S. Eliot: ”Elämä ei pääty pamahdukseen, vaan vingahdukseen.”
Haemme tarkoitusta, luonnollisesti, toisesta ihmisestä. Ihmisyhteisöstä. Rakastumisen jälkeen toistoa, arkipäivää. Kyllästyminen.. tai kiintymyksen kasvaminen… Lapset ja lapsenlapset…
Bhagavad-gita ja Raamattu, muun muassa, ovat etsijän apuna. Kristillinen elämänkatsomus ei ole pelkästään uskonasia. Hengelliset kokemukset ovat tosiasioita. Niitä voi saada jokainen etsijä. Kokemuksia, jotka antavat mielenrauhan. Ilman sydämen vakautta ilomme ovat nopeasti haihtuvaa kangastusta.
Tässä pieni johdatus niille, jotka pohtivat kysymystä: Miksi elämme, mikä on tarkoitus, missä on mielekkyys?
Kun ajattelee ettei tiedä olemassa olostaan syntyessään ja unohtaa sen kuollessaan, niin elämä on kuin elokuva, hyvä tai huono kenties jopa tylsä, josta ei olisi tiennyt mitään, ellei vanhemmat olisi sinua pakottaneet sitä katsomaan. Näen koko homman aivan järjettömänä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä pieni johdatus niille, jotka pohtivat kysymystä: Miksi elämme, mikä on tarkoitus, missä on mielekkyys?”
Miksi pohtia moista, onko se muka elämisen tarkoitus että pohdimme elämisen tarkoitusta. Eläimet eivät pohdi, ihminenkin on eläin, mutta miksi se pohtii moista.
Minä olen pohtinut jonkin verran, mutta en ole päässyt tulokseen, kuten eivät kai useimmat. Jotkut ovat löytäneet elämälleen tarkoituksen, mutta ne tarkoitukset mitä muilla ovat eivät aina tunnu minusta kovin mielekkäiltä.
Minä olen päätynyt siihen lopputulokseen että elämällä voi olla tarkoitus, tai sitten ei, mutta minun asiani ei ole tietää siitä, enkä tiedä, Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, minulle riittää selvitettäviä asioita muutenkin, enkä ennätä niitäkään kaikkia selvitäämään ennenkuin elämä loppuu.
Elämäni on varsin siedettävää, jopa mukavalta se tuntuu, ei sen tarvitse tämän riemukkaampaa ollakkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Elämän tarkoitus on muutoksessa koko ajan kuten on elämäkin.
Välillä elämän tarkoitukseksi riittää se, että pysyy hengissä.
Elämässä on kyse siitä, että ihminen erottaa oikean ja väärän toisistaan sekä siitä, että muistaa oikeudenmukaisuuden kaikissa asioissa. Nämä antavat elämälle sisältöä, tarkoitusta sekä päämäärää kohti parempaa ihmisyyttä ja maailmaa.
Kun ihminen tekee väärin tai vääryyttä, niin hän on vastuussa siitä ja mahdollisista seurauksista ja hänen tulee kantaa vastuunsa.
Mitä sinä jätät jälkeesi tähän yhteiskuntaan ja maailmaan kuolemasi jälkeen?
Millainen on sinun elämänjälkesi?
—————–
Elämään kuuluu kärsimys. En tiedä miksi. Joskus se johtuu siitä, että elämme ja toimimme väärin.
Ahneus on iso tekijä kärsimyksen aiheuttajana.
Ne, jotka ovat kärsineet ovat vieneet maailmaa eteenpäin, eivät ne, jotka ovat aiheuttaneet kärsimystä. – Leo Tolstoi
—————–
Elämän tarkoitus on hankkia luontoa ja ihmistä kunnioittava henkilökohtainen moraali ja sen jälkeen noudattaa sitä.
– Aki Kaurismäki
Ilmoita asiaton viesti
”Elämässä on kyse siitä, että ihminen erottaa oikean ja väärän toisistaan sekä siitä, että muistaa oikeudenmukaisuuden kaikissa asioissa.”
Kun maailmassa on hyvin paljon eri kulttuureita ja niihin kuuluvilla paljon erilaisia käsityksiä oikeudenmukaisuudesta, sekä oikeasta ja väärästä, niin kenen ohjeita pitäsi seurata?
Ilmoita asiaton viesti
Oikeudenmukaisuutta halutaan lisää kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin toki, mutta kenen näkökulma oikeudenmukaisuudesta on oikea?
Talibanin näkemys saattaa poiketa omastamme aika paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Elämä on ihme, niin valtava mysteeri, että sitä ei jokainen koko elämänsä aikana edes tule ajatelleeksi ja jos joskus sen oivaltaa voi ajautua eksistentiaaliseen ahdistukseen ellei tunne olevansa mitään tietämätön, mitään ymmärtämätön ja mitään käsittämätön ja juuri sen vuoksi tuon valtavan mysteerin käsivarsilla. Elämän ihme pitäisi löytää joka päivä uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onko elämä lopulta ihme, kun ajattelee miten paljon maailmankaikkeudessa on mahdollisuuksia elämälle?
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan. Se edelleen lisää ”elämän ihmettä” ja käsittämättömyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko lottovoiton saaminen ”ihme” vai pienen todennäköisyyden toteutuminen?
Jos on kymmenen planeettaa maailman kaikkeudessa, niin sitten kyse olisi ihmeestä, mutta sadantuhannen miljardin planeetan kanssa se tuntuu jo todennäköiseltä kehitykseltä.
Ilmoita asiaton viesti
Satunnaisilmiöihin liittyvät satunnaismuuttujat (esim.lottorivit) noudattavat pääpiirteittäin todennäköisyyksien normaalijakaumaa ja siten otoskoon kasvaessa ”ihme” ja ”todennäköisyys” lähentyvät eivätkä sulje pois toisaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaipaatko jonkinlaista ”älykästä suunnittelijaa”?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kommenteissani olen tuonut esille, niin minulle riittää jo olemassa oleva ”älykkäästi suunniteltu”maailma toteutukoon osaltaan ihmeen tai todennäköisyyden muodossa. Mutta kiitos kiinnostuksesta kommenttejani kohtaan ja hyvää illan jatkoa!
Ilmoita asiaton viesti