Erno Paasilinna oli Suomen Sokrates

Riita maailman kanssa; kirjoituksia neljältä vuosikymmeneltä. Erno Paasilinnan kirja, v 1997.

Erno oli oppositiossa lähes kaikkia, kaikkea vastaan. Hän sai kirjallisuuden ensimmäisen Finlandia-palkinnon v 1984, teoksellaan Yksinäisyys ja uhma.

Sokrates kyseenalaisti paljon asioita, pelisääntöjä, ihmisten rutiineja. Elämmekö unessa?

Jos elämme unessa, silloin olisi kaiketi syytä herätä. Muuttua tiedostavaksi. Sokrates pakotettiin itsemurhaan.

Buddhan ydinsanoma: Pysykää hereillä.

Luterilaisen kirkon sisällä toimii herännäisyysliike, körttiläiset. Ohjelma: Ei ohjelmaa. Sama peukalosääntö oli myös dadaisteilla. Karvainen kahvikuppi.

Demokraattinen hierarkia

Herännäiset. Uskonnollinen yhteisö. Demokraattinen, liberaali. Mutta yhdistyslain mukaan on pakko pitää ainakin vuosikokous. Valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja hallitus kuluvalle vuodelle.

Kadotus. Synnintunto. Uudestisyntymisen. Kilvoittelu. Nämä ovat kristinuskon keskeisiä käsitteitä.

Pappi, lukkari, talonpoika, tavis…

Varhaiskristillisyydessä oli käsittääkseni mukana myös jälleensyntymäuskomus. Se poistettiin ihmisten toimesta, kun hierarkisia seurakuntia alettiin perustaa. Pappi, lukkari, talonpoika, tavis. Kolehti ja anekauppa.

Jälleensyntymäopin mukaan vanha katoaa kerta toisensa jälkeen. Buddha vertasi jälleensyntymää liekkiin, joka siirtyy sammuvasta kynttilästä toiseen, koskemattomaan kynttilään. Liekki on osittain vanha ja uusi.

Harva meistä on hereillä ympäri vuorokauden. Emme ole läheskään aina tiedostavia ihmisiä. Suustamme tulee sanoja, mielipiteitä, jotka eivät edusta ydinminäämme. Vakaumustamme.

Herännäiset tähdentävät omavoimaisuudesta luopumista. Tästä voi olla seurauksena omalupaisuus kaikkeen. Kaikilla mausteilla. Välinpitämättömyys. Itsekriittisyyden minimointi. ”Olen vain ihminen.”

Ihmissuhteissa joustavuus on valttia. Sitä parempi, mitä vähemmän tiedostaa. Se on hintalappu siitä, että saa olla toisten seurassa.

”Nyt ymmärrän sen, kuinka paljon minua vihataan”

Erno Paasilinna haudattiin Tervolaan. ”Nyt ymmärrän sen, kuinka paljon minua vihataan.” Hän ei kuulunut kirkkoon. Ehdotuksesta huolimatta, luterilainen pappi ei suostunut siunaamaan Erno Paasilinnan viimeistä matkaa. Ortodoksi oli sallivampi. Rituaali suoritettiin.

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu