Kateus vs. oikeudenmukaisuus

Quentin Patrick: ”Ne seitsemän syntiä kuoleman, ne ihmistä kiehtoo, ne liehtoo, ne vainio niin..”

Jarkko Laine: ”Teräsoven taakse suljettu lapsi potkii ovea, huutaa” Turhaan. Kulttuuri on eläintenkesyttäjä. Kätkeydy. Naamioi tunteesi, motiivisi.

Ihmisen vertaaminen, rinnastaminen apinaan on loukkaus. Apinaa kohtaan. Totean kuitenkin omakohtaisesti sen, että kun olen väärällä tavalla väsynyt, energiataso matalalla.. Silloin apina minussa näyttäytyy. Murtautuu esille.

Äsken telkkarissa oli ohjelma urheilija Laura Salmisesta ja hänen  valmentajaisästään. Hieman hämmästyneenä totesin olevani hieman kade tytär-isäsuhteestaan. Kun tiedostin tämän, kateus muuttui ihailuksi. Nauroin, ihan hyväntahtoisesti, itselleni.

Kateus vs. oikeudenmukaisuus..

Olen vuosia, en luulossa, että minusta tulee ketään toista ihmistä ylempi tai parempi, pyrkinyt tiedostamisen tielle.

Kateus, muun muassa, ei ole miellyttävä tunne. Miksi pitäisi kilpailla kaikessa, kaikkia vastaan? Kenen menestys on minulta pois?

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu