Kuorosta kohoaa ääni

Abram Terz, Kuorosta kohoaa ääni. 80-luvun alussa istuin sosiaalipolitiikan ja kotimaista kirjallisuutta käsittelevillä luennoilla. Molemmat luennoitsijat olivat neuvostomyönteisiä.

Kävin muutaman kerran oluella, luennon jälkeen, kirjallisuusmaisterin kanssa. Hän ei pitänyt siitä, kun otin puheeksi Tertzin Kuorosta kohoaa ääni -kirjan. Se oli toisinajattelijan kirjoittama.

Olin alle kouluikäinen. Naapuritalossa perheineen asuva Ykä, jokusen vuoden minua vanhempi poika, perusti kerhon, joka hajosi lauseeni takia…

Istuimme liiterissä. Taskulamppu oli kiinnitetty kattoon. Ilmeet olivat juhlallisia.

Ykä avasi kokouksen. Halusi ehdotuksia toiminnan käynnistämiseksi. Ehdotukseni oli: Hylätään kerho! Näin tapahtuikin. Naurunremahdusten säestyksellä.

Tämä lyhytikäinen kerho inspiroi minua kymmeniä vuosia myöhemmin. Tuloksena syntyi jatkokertomus Vampyyri tuli Hervantaan. Kirjoitin sen parissa tunnissa ja se oli osittain parodiaa. Oli niitäkin lukijoita, jotka luulivat, että stoori oli totta…

Yömaja on muuttanut. Osallistuin tällä runolla v 2019 KAPINARUNOKERÄYKSEEN.

Runossa eturauhasvaivainen, pieni mies, Jeesus, keräili tyhjiä kaljatölkin hylsyjä kaduilta. Hänen seuralaisensa oli pissavaivainen Maria Magdaleena… Yömajaan he eivät päässeet, koska haussi oli muuttanut. Sen paikalla oli ministerin uusi, rakas koti…

Lausuin, tai pikemminkin luin, runoni stadin kirjallisuuspäivillä. Vastaanotto oli suopea.

Olin siis nuori kapinallinen. Ja myöhemmin olin vanha kapinallinen. Edelleenkin  olen ihminen. Kannatan lähimmäisyyden aatetta.

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu