Manner joka katosi

Eeva-Liisa Manner, 1921-1995, uudisti suomalaista lyriikka käyttäen työkalunaan mm psykoanalyysin suomia mahdollisuuksia.

”Hauraita muistoja, kadonneita ääniä, pitkiä kaikuja, jotka litistyvät veteen.”

”Päivät lipuvat alitse, roskien ja heijastusten myötä.”

Ihmisen minuus rakentuu, se rakennetaan, kolmen ensimmäisen elinvuotemme aikana. Reagoimme uusiinkin tapahtumiin vanhentuneen kartan avulla, joka syöpyi  tajuntaamme aikana, mihin muisti ei enää meitä taluta.

” Lauseita kuin ansoja.”

• ”Minne menisin, majani on täynnä outoja tarinoita, lauseita kuin ansoja,  raskaita sanoja, jotka polttavat kuin tina, ja ennustavat, heittävät varjoja seinille.”
• Manner julkaisi salanimellä Anna Sebtember, 1963 dekkarin, Oliko murhaaja enkeli? Aikakalaiskriitikot arvioivat teoksen dekkariparodiaksi, mutta se on paljon muutakin; kirjailija sisällytti tekstiinsä muun muassa huomioita, jotka kohdistuivat ajattelurajoitteisiin, koneellisesti toimiviin ihmisiin.
• ”Silloin Oidipuksen olkapäälle laskeutui käsi. Bulevardi oli tyhjä, mutta poikkikadulla passissa oleva järjestyspoliisin oli nähnyt Oidipuksen paon.”