Nuoren Wertherin kärsimykset…

Johann Wolfgang von Goethe Nuoren Wertherin kärsimykset, 1774.

Teos ilmestyi aikana, jolloin naiseuden maksimointi, synnytys, oli riski sekä äidille, että lapselle. Naiset olivat lähinnä uhrin asemassa.

Teos nostaa esille ajattoman, ajattelevan ydinihmisen. Läsnäolon puute, kohtaamattomuus. Nokkimajärjestys.

Emme pysty antamaan onnea toiselle ihmiselle. Pystymme vain tärvelenään sen.

 Kirja on, kuuntelin sen äsken, vetävä, kiehtova, mutta Nuoren Wertherin kärsimykset, hänen sydänsurunsa, eivät antaneet minulle samastumispintaa.

Millaisia olisivat olleet Vanhan Wertherin kärsimykset?