Omanapaiset ristin juurella

Hyvän ja pahan tiedon puu. Tulemme jossain elämänvaiheessa sen luokse. Siihen asti olemme olleet matkijoita. Laumaihmisiä.

Hedelmänsyönti tekee meidät tietoiseksi.  Seuraus on laskelmoiva pahuus, joka peitetään mm valesivistyksen lainahöyhenillä. Tai sitten elämme muukalaisina tässä maailmassa, missä kaikki on vierasta ja pientä.

Emme vastaa pahaan pahalla. Emme myöskään taistele tuulimyllyjä, geeniperimää vastaan.

Miksi Eeva antoi… hedelmän Aatamille… Ja miksi mies söi sen?

Saman syyn takia Saara nauroi. Jälkeläiset ovat melkein epäjumaliamme. Heidän takiaan suostumme lähes kaikkeen.

Heidän takiaan meistä saattaa tulla myös (taika)uskovaisia. Pyrimme maksimoimaan lastemme turvallisuuden, tulevaisuuden. Hospodi pomiluijaa.

Mitä sitten on oikea kristillisyys? Tähän kysymykseen joutuu ja saa vastata, jokainen ihan itse.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu