Onko sääli sairautta?
Friedrich Nietzsche: Miksi pitäisi olla moraalinen, miksi pitäisi toimia moraalisesti?
Yhteiskuntarauhan ja oman mielenrauhansa takia(ko)?
Röyhkeys, jolla valeet peitetään, voittaa aina? Mitä röyhkeydellä voi voittaa tai menettää?
Rahalla voi ostaa toisten ihmisten aikaa, läheisyyttä. Lähimmäisyys on eri asia.
Mooses ja kymmenen käskyä. Älä himoitse, älä varasta, älä tapa. Älä vainoa pieneläkeläisiä eläkkeiden indeksijarrulla.
Kymmenen käskyä onneen… Käskyt ovat ristiriidassa vaistotoimintamme kanssa. Älä kiusaa heikompiasi. Kiusaa vahvoja. Elä kiusallasi.
Sitaatteja Nietzscheltä:
Alaruumis on syynä siihen, ettei ihminen hevin luule olevansa jumala.
Anteeksi ystäväni, olen päättänyt maalata onnellisuuteni seinälle(si).
Auktoriteettiusko lisääntyy luovien voimien vähentyessä.
Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua.
Me unohdamme vian, kun olemme tunnustaneet sen, mutta henkilö jolle olemme tunnustuksemme tehneet, ei sitä unohda.
Naimisissa oleva filosofi kuuluu huvinäytelmään.
Toivon voittavani lotossa jättipotin ja pelkään, että joku tuntemani voittaa sen.
Se mitä yleisesti pidetään hauskanpitona, ei useinkaan tuota iloa. Anna kaikki rahas mulle, tahdon pelkkää hyvää sulle, mitään piilottaa, et sä saa…
Sääli on myötätunnon viesti valaistulta vastarannalta.
Nyt noudatan sydänystäväni eilistä vihjettä. Kuuntelen Samuli Edelmannin tulkitsemia hengellisiä lauluja.
Lause on ymmärtääkseni näin oikeasti:
”Sääli – on sairautta.”
Muisto
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy myöntää että ei tuossa paljon ajatusta ole ajatusviivankaan kanssa. Sen jälkeen kun on lukenut Joel Lehtosen romaanin Rakastunut rampa jossa köyhä polseviikki Sakris Kukkelman kanniskelee mukanaan Sara Hustran Nietseske-kirjaa, ei tuohon murheellisten mietteiden viiksivalluun ole voinut suhtautua liian vakavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Se on mielestäni hyvä romaani vaikka ei kai arvostelijat nosta kärkeen sitä.Elokuva oli huonompi.
Minua kiinnosti paikat kun olen elänyt noilla kulmilla vaikka Lehtonen ei suoraan paikkoja sanokaan. Kyllä se hyvin kuvaa sitä toivottomuuden mielialaa joka Suomessa vallitsi kansalaissodan jälkeen.
Lehtonen on loistava kirjailija. Olen lukenut suuimman osan tuotannostaan.
Kirjailijan elämä oli traaginen ja päättikin päivänsä sitten. Varmaan Kukkelman kuvaa kirjailijaakin.
Myös Kukkelman hirttää itsensä. Pikkulapset löytävät ja leikkivät ruumiilla pyörittäen sitä kun se on köyden päässä. Poliisi tulee ja komentaa lapsia: ”Pois pois lapset, ei saa leikkiä ruumiilla.Sitä pitää vielä tutkia! 🙂
https://www.youtube.com/watch?v=RQPkmeeBlSQ
Ilmoita asiaton viesti
Myös Henkien taistelu on lukukokemus.
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut. Huikea satiirinen romaani.
Ilmoita asiaton viesti