Päivän vedätys
Eilinen meni menon kanssa. Noin 50-60 kurkea. Näin ne iltalenkin aikana.
Kuka näkee sinut ja minut? Kenet me näemme? Kuka on läsnä kenenkin elämässä?
Varhaiset kurjet, Tsingiz Aitamatov.
Hiljainen katu. Aurinko sokaisi kivasti. Kaikki haluaisivat olla köyhiä. Resepti siihen on: ole vain oma itsesi.
Helssasin Pahvia. Pahvinaamaa. Hän syötti minulle sanoja. Teki mielipidekyselyn.
– Kun ihmiset puhuvat lapsista, lapsenlapsista, sitä tuntee itsensä ulkopuoliseksi, hän sanoi ja tiirasi minua odottavasti. Nyökkäsin. Hän lisäsi löylyä. – Sitä ärsyyntyy, tulee vihaiseksi.
Nyökkäsin pontevasti. – Joo. Sitä tulee vihaiseksi. Pahvi jatkoi tyytyväisenä matkaansa. Niin tein minäkin. Vedätys päivässä.
Päivän vedätys. Se pitäisi lisätä Ylen ohjelmistoon.
”Kun ihmiset puhuvat lapsista, lapsenlapsista, sitä tuntee itsensä ulkopuoliseksi…”
– Tuntee jos tuntee. Ulkopuolisuutta voi kokea muulloinkin: keskustelu klassisesta musiikista, saksan kielestä, metsästyksestä, avantouinnista. Eivät kaikki osallistu kaikkeen.
Lapset ja erityisesti lastenlapset vievät ihmisen nextille levelille, kuten olen opetellut asian mahdollisimman ärsyttävästi ilmaisemaan.
Ilmoita asiaton viesti