Pelaajat ja pelinappulat

Kauhun tasapaino. Suomi ei ole pelaaja. Se on pelinappula.

P. Saarikoski: ”Heidän hellyyttään ei voi unohtaa.” Ei voi, ei. Sekin nainen tempaisi koputtanatta oven auki. Istuin hammashoitajan tutkittavana. Nainen nenä pitkänä: Menen autoon odottamaan!

Autossa hän väitti: Kuulin odotushuoneeseen nainninryskettä.. Ja kun avasin oven.. Hyi, näin kaiken!

Muun muassa tätä laulua hän toisti, kunnes soitin hammashoitajalle. Kerroin. Ojensin kapulan naiselleni. ”Anteeksi.. Olin vain mustasukkainen.. miehestäni!

Tuo nainen, hunajaääninen. Olihan meillä hyviäkin hetkiä.

Ihmissuhteiden pelilauta. Totuus näkyy saumakohdista, Samuli Paronen.

Unohdan kaikki valtapelit. En voi hävitä. En ole enää pelissä mukana. En ehkä koskaan ole ollutkaan. Tyhjän saa pyytämättä.

Aurinko lämmittää. Silmät menevät umpeen. Kaikki on lähellä.

Lauri Viita: Viisaus syvin, kaikki on hyvin.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu